Äänekosken biotuotetehdas hakee uusia tuotteita
Kolmen vuosikymmenen käyttöikänsä lopulla oleva Metsä Fibren sellutehdas kohentaa kasvonsa biotuotetehtaaksi: se uusii tuotevalikoimaansa ja paisuu 2,5-kertaiseksi. Tehtaan johtaja DI Camilla Wikström, 43, on näköalapaikalla.
Sellua tuottava Metsä Fibre tuo 1,3 miljardia Metsä Groupin viiden miljardin euron liikevaihdosta. Henkilöstöä on 900. Muut – Metsä Tissue, Board, Wood ja Forest – tuottavat pehmopaperia, kartonkia, paperia ja sahatavaraa sekä vastaavat puunhankinnasta.
Metsä Fibre tuottaa Äänekosken lisäksi sellua havusta ja koivusta Joutsenossa, Raumalla ja Kemissä. Metsäliiton ja Metsä Boardin lisäksi neljänneksen yhtiöstä omistaa Kauppahuone Itochu Japanista. Sellun kysyntä Kaukoidässä on kasvanut viime vuosina, ja vienti Kiinaan on nyt noin neljänneksen koko tuotannosta.
Iso investointi, iso lisäys
Äänekosken sellutehtaan laajentaminen biotuotetehtaaksi lämmittää Äänekosken seudun kunnan päättäjien ja ihmisten mieliä. Investoinnin luvut ovat häikäisevän suuret. Punaisena lankana kaikessa kulkee vihreys: fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen ja sellun tuotannon sivuvirroista syntyvä biomateriaalien ja -kemikaalien sekä bioenergian tuottaminen.
Suomen metsäteollisuuden historian suurin 1,1 miljardin euron investointi kasvattaa sellun tuotannon Äänekoskella yli 2,5-kertaiseksi puolesta miljoonasta tonnista 1,3 miljoonaan tonniin vuodessa. Uuden tehtaan pinta-ala tulee olemaan noin 40 hehtaaria. Puuta uusi tehdas tarvitsee 6,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Koko arvoketjun työpaikkojen määräksi arvioidaan 2 500; itse tehtaalla työskentelee noin 170 henkilöä.
Ensimmäinen kysymys on puun riittävyys, vaikka tehtaan taustalla on metsäomistajien Metsäliitto.
– Kotimaista puuta lasketaan riittävän. Mutta edellyttäähän se vilkasta puukauppaa täällä metsäisessä Keski-Suomessa ja koko Suomessa muuallakin, tehtaan johtaja Camilla Wikström naurahtaa.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, investointipäätös tehdään keväällä 2015 ja uusi tehdas aloittaa vuoden 2017 aikana. Wikströmin mukaan vanha tehdas on tuotannossa kunnes uusi käynnistyy.
Kumppaneissa sen salaisuus
Wikström tähdentää paitsi uuden tuotannon ympäristöystävällisyyttä myös uusien materiaalinen ja tuotantojen kehittämistä sellutehtaan sivuvirroista. Koska Metsä Fibren sellunteko on hyvin kansainvälistä – tuotannosta vain puolet jää Suomeen – on luontevaa tuottaa tuotteita kaikkialle maailmaan.
Onko Suomen metsänomistajien oma yritys siis maailman keihäänkärkenä puunjalostuksen uusien materiaalien ja tuotantojen jalostamisessa?
Wikström toppuuttelee.
– Sellun teko tehokkaasti, ympäristöä rasittamatta on meidän liiketoimintamme ydin. Puun kuoresta ja purusta sekä muista sivuvirroista syntyvien biotuotteiden jalostamiseen haetaan tukea kumppaneista. Tarvitsemme isoja ja pieniä kumppaneita.
Wikström ei halua nimetä tulevia kumppaneita, mutta uskoo, että biokaasujen, bioöljyjen ja biomateriaalien valmistuksen osaavia kumppaneita löytyy, koska biomateriaalien tutkiminen ja uusiutumattomista luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden korvaaminen uusiutuvilla on ajan suuntaus. Esimerkiksi prosessissa syntyvien ligniiniyhdisteiden parissa työskentelee verkosto, jossa on tutkijoita Suomesta, Ruotsista ja muun muassa Kanadasta.
– Mutta Äänekosken investoinnin ratkaisee ensi keväänä sellun markkinatilanne. Sivuvirroista tuleva tuotanto on vain hyvä lisä. Pyrimme ottamaan kumppaneiden tarpeet huomioon jo tehdasta rakennettaessa.
– Tarkoituksena on, ettei kaikkea käyttökelpoista sivutuotetta polteta lämmöksi ja sähköksi. Uudella tehtaalla voimme tuottaa myös räätälöityjä selluja asiakkaiden tarpeiden mukaan, Wikström toteaa.
Asiakkaan näkökulma kaikkeen
Kristiinankaupungissa syntynyttä Wikströmiä voi pitää hieman outona lintuna johtamaan sellutehdasta, koska alaa on pidetty miehisen yksinkertaisena. Hänen suvussaan on metsäomistajia, mutta tärkeämpänä hän pitää kiinnostustaan matematiikkaan ja luonnontieteisiin.
Wikström hakeutui Åbo Akademiin 1989, koska siellä oli laaja-alainen kemian tekniikan tiedekunta. Valmistumisen jälkeen 1995 hän muutti miehensä kanssa Ruotsiin työskentelemään puunjalostusteollisuuden alihankkijan palvelukseen. Puolisokin on saman alan diplomi-insinööri.
Kahdella lapsella kasvanut perhe muutti takaisin Suomeen runsaan kuuden Ruotsin vuoden jälkeen. Wikström palkattiin projektipäälliköksi Metsä Fibrelle Äänekoskelle. Sen jälkeen hän työskenteli myynnin ja markkinoinnin asiakasvastaavana, kunnes hänet 2009 pyydettiin tehtaanjohtajaksi.
Oliko Ruotsissa opittu työskentelytapa avain johtamiseen ja johtoasemaan Suomessa?
– Ehkä sekin. Mutta tärkeämpänä pidän sitä, että olin oppinut näkemään kaikessa toiminnassa asiakkaan näkökulman. Ihmettelin aluksi hieman, että minut pyydettiin johtoon, vaikka en ole työskennellyt tuotannossa.
– Talosta löytyy korkeaa osaamista koneiden ja prosessin hallintaan. Minun tehtäväni on johtaa koko yksikköä eikä tietää, kuinka venttiilejä ja ruuveja säädetään, Wikström sanoo.
Kuunteleva johtamistapa auttoi
Tuotantokokemuksen puute ei Wikströmin mukaan aiheuttanut torjuntaa pitkän linjan sellunkeittäjien keskuudessa. Päinvastoin hän sai neuvoja ja kannustusta. Hän tähdentää kuuntelun ja kyselemisen merkitystä johtamisensa ytimenä. Myös entisten toimintatapojen kyseenalaistaminen on osa tehokkaasti toimivaa organisaatiota.
– Tärkeintä on saada organisaation jokainen jäsen ymmärtämään, mikä yhteinen suunta on valittu ja miksi. Ja saada sitten kaikki etenemään samaan suuntaan.
Äänekosken biotuotetehdas puunkuoressa |
Lopullinen investointipäätös tehdään keväällä 2015. Tehdas käynnistyy vuoden 2017 aikana.
Tehdas tukee Suomea uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamisessa tuottamalla sähköä 1 400 gigawattituntia, kaukolämpöä ja höyryä Tehdas alittaa Äänekosken nykyisen tehtaan ympäristöluvan päästörajat. |
Kumppanit – uusi ajatus |
Puun sisäoksissa olevalle lignaaneilla saattaa tutkimuksen mukaan olla käyttöä lääketieteessä esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen hoidossa. Ligniiniä puussa on runsaasti, 20–30 prosenttia. – Ligniini on puunjalostuksen bulkkituote, joka on aikaisemmin poltettu sellun keiton yhteydessä. Polttamisen sijaan siitä pyritään tekemään muovin ja siten öljyn korvaavia materiaaleja, Willför toteaa. Hänen mukaansa ligniinipohjaisissa tuotteissa ongelma on rikkiyhdisteiden tuoma haju ja tumman ruskea tai musta väri. Materiaaleja voi hyödyntää esimerkiksi autoteollisuudessa sellaisissa kohteissa, jotka eivät ole näkyvissä. – Ligniinejä voidaan käyttää polyuretaanin kaltaisissa vaahdoissa rakennusteollisuudessa tai munakennoissa ja kertakäyttöisissä ruokailuvälineissä. Elintarvikkeiden älypakkauksia, joissa materiaali estäisi bakteerien lisääntymisen, on myös kehitelty, luettelee Willför. Hänen mukaansa komposiittirakenteissa muovia korvaaville materiaaleille on käyttöä, kunhan niiden materiaaliominaisuudet saadaan samalle tasolle öljypohjaisten valmisteiden kanssa. Willför ei usko, että kaikkia öljypohjaisia materiaaleja voitaisiin ikinä korvata ligniineillä. – Pikku hiljaa etenemällä, tutkimalla ja kehittämällä voidaan päästä vaikka 50 prosenttiin, mikä on hyvä sekin. Aikaa kuluu varmaankin 5–10 vuotta. Onko Metsä Fibren Äänekosken tehdas käänteentekevä puunjalostuksen uusille tuotantotavoille, kuten Metsä Group itse mainostaa? – Kyllä tehtaan kannattavuuden ydin on sellun valmistus. Oheistuotannosta ei vielä ole satojen miljoonien bisnekseksi. – Mutta uutta ajattelua on, että etukäteen haetaan kumppaneita, jotka voivat hyödyntää selluvalmistuksen sivuvirtoja. Näin mahdolliset kumppaneiden tarpeet voidaan ottaa huomioon jo rakennusvaiheessa eikä vasta jälkikäteen, Willför muotoilee. |
Äänekosken biotuotetehtaan mahdollisiin kumppaneihin voi saada hieman valoa Åbo Akademista. Uusiutuvien materiaalien kemian professori Stefan Willför kertoo Metsä Fibren olevan laitoksen yhteistyökumppani. ÅA:ssa on tutkittu puunjalostuksen yhteydessä syntyviä polyfenolisia yhdisteitä eli lignaaneja ja ligniinejä.