JUKO, YHL ja JHL: Henkilöstön edustajia ei saa jäävätä yliopiston päätöksenteossa
Yliopistojen henkilöstöjärjestöt ovat huolissaan opetus- ja kulttuuriministeriön tavasta tulkita yliopistojen päätöksentekoon liittyviä esteellisyyssäännöksiä.
Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ovat huolissaan opetus- ja kulttuuriministeriön tavasta tulkita yliopistojen päätöksentekoon liittyviä esteellisyyssäännöksiä. Ministeriö on antanut 4.11.2014 lausunnon eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Sen mukaan luottamusmies yliopistoyhteisöä edustavana hallituksen jäsenenä ei voi olla päättämässä sellaisista henkilöstöön kohdistuvista asioista, joissa yliopiston ja henkilöstön etu ovat ristiriidassa keskenään.
– Ministeriön tulkinta kaventaa yliopistojen itsehallintoa ja demokratian toteutumista sekä rampauttaa huomattavasti ammattijärjestöjen toimintaa yliopistoissa, järjestöt huomauttavat.
Jääviystulkinnan oltava suppea
OKM:n antama lausunto liittyy Itä-Suomen yliopiston henkilöstöjärjestöjen edustajien viime keväänä eduskunnan oikeusasiamiehelle jättämään kanteluun. Kantelun aiheena oli yliopiston hallituksen jäsenenä toimivan varapääluottamusmiehen estäminen osallistumasta hallituksen kokoukseen, jossa päätettiin yhteistoimintamenettelyiden aloittamisesta eräässä yliopiston tiedekunnassa.
Itä-Suomen yliopiston pääluottamusmiehet katsoivat kantelussaan, että väitteet hallituksen jäsenenä toimivan varapääluottamusmiehen avustus-, edustus- ja yhteisöjääviydestä ovat kestämättömiä. Perustuslaki määrää yliopistolle itsehallinnon ja sen tulee ohjata alemmantasoisten lakien tulkintaa.
– On itsestään selvää, että vaaleilla valittujen yliopistoon kuuluvien hallituksen jäsenten esteellisyyttä ei voida arvioida yleisjääviyslausekkeen perusteella. Muutoin kaikki yliopistoyhteisön jäsenet olisivat jäävejä lähes kaikissa hallituksen toimivaltaan kuuluvissa asioissa.
Henkilöstöjärjestöjen mielestä jääviystulkinnan tulee olla niin suppea, ettei se vaaranna perustuslain tarkoittaman itsehallinnon tai yhteistoiminnan toteutumista. Tämä koskee kaikkia hallituksen jäseniä yhdenvertaisesti riippumatta heidän muista mahdollisista luottamustehtävistään.
– Luottamustehtävässä olevan henkilön valitseminen hallitukseen on häntä äänestäneiden nimenomainen tahdonilmaisu, jota tulee kunnioittaa, järjestöt toteavat.