Puolet suomalaisista on saanut tai uskoo saavansa perinnön, josta on maksettava perintövero. Suomessa perintöveroa maksetaan 20 000 euron arvoisesta tai sitä suuremmasta perintöosuudesta.
Yleisin tapa kattaa perintöverosta koituvat kustannukset on käyttää kuolinpesän säästöjä (35 prosenttia vastaajista) tai perinnönsaajan säästöjä (34 prosenttia vastaajista).
Tiedot selviävät Lähitapiolan Arjen katsaus -kyselystä, johon vastasi 1 092 suomalaista ja jonka toteutti tutkimusyhtiö Verian (ent. Kantar Public).
Joka viides vastaaja (20 prosenttia) myi tai aikoo myydä kuolinpesän omaisuutta ja lähes joka kymmenes (8 prosenttia) otti tai ottaa lainaa. Neljä prosenttia sanoi myyneensä tai aikovansa myydä omaa omaisuuttaan.
”Velkarahalta tai oman omaisuuden myymiseltä vältytään usein sillä, että perittävä omaisuus realisoidaan verojen maksamiseksi. Mutta jos perintö ei syystä tai toisesta ole myytävissä, lopputulos voi olla perillisen näkökulmasta aika hurja”, Lähitapiola Henkiyhtiön johtaja Veera Lammi kommentoi.
Verotuksellisesti erityisen vaikeita ovat Lammin mukaan tilanteet, joissa leski jää asumaan kuolinpesän asuntoon hallintaoikeudella. Pahimmillaan perillinen voi joutua ottamaan velkaa tai myymään omaa omaisuuttaan.
”Esimerkiksi jos toinen vanhemmista kuolee ja ainoa perittävä omaisuus on vanhempien yhteinen asunto, aikuinen lapsi saa maksettavakseen perintöverot, muttei varoja niiden maksuun. Asuntoa ei voi myydä ilman lesken lupaa, ja tilanne voi jatkua tällaisena vuosia tai vuosikymmeniä.”
Vuodenvaihteessa voimaan tullut perintöverouudistus muutti perintöveron ulosottoon liittyviä käytäntöjä. Ennen uudistusta vero meni ulosottoon kahden vuoden kuluttua ensimmäisestä eräpäivästä.
Nyt aika on kymmenen vuotta. Maksamattomille erille kertyy kuitenkin viivästyskorkoa, joka on tänä vuonna 7,5 prosenttia.
”Vaikka uudistus mahdollistaa perintöverojen maksamiselle aiempaa pidemmän maksuajan, sen käyttäminen lienee korkean koron vuoksi harvoin kannattavaa”, Lammi toteaa.
Mieti vaihtoehtoja etukäteen
Paitsi säästöillä ja pankkilainalla, perintöveroon voi varautua myös sijoitus- tai henkivakuutuksella. Lähitapiolan kyselyssä vain kahdeksan prosenttia perinnönsaajista sanoi, että perittävällä oli tai on jompikumpi näistä vakuutuksista.
”Henkivakuutuksessa perillinen voi käyttää korvauksen vapaasti haluamallaan tavalla, esimerkiksi juuri perintöverojen maksuun. Perinteinen henkivakuutus onkin kasvattanut tasaisesti suosiotaan, osin juuri tästä syystä.”
Perinnönsaajista 12 prosenttia kertoi Lähitapiolan kyselyssä, ettei ole varautunut perintöverosta koituviin kustannuksiin. Lammin mukaan varautuminen kannattaa, etenkin jos omaisuuden perii yksin.
Lähitapiola Henkiyhtiön esimerkkilaskelma kertoo, että tällaisissa tapauksissa perintövero voi helposti paisua kymmeniin tuhansiin. Laskelmassa perittävää omaisuutta on yli 400 000 euroa, sisältäen asunnon, kesämökin, auton, metsää sekä tilivaroja.
Yhden rintaperillisen eli lapsen perintöverojen määrä olisi noin 65 700 euroa. Mikäli perijänä on aviopuoliso, jää hänelle perintöverotuksessa tehtävän puolisovähennyksen jälkeen maksettavaa noin 51 300 euroa.
Lammi kehottaa miettimään perintöverojen maksamisen vaihtoehtoja etukäteen ja haarukoimaan tulevien verojen määrää.
”Onko kuolinpesässä omaisuutta, joka menee kaupaksi – ja mihin hintaan? Entä onko se sellaista, että siitä myös halutaan luopua? Näistä asioista kannattaa keskustella etukäteen, vaikka ne vaikeita ovatkin. Silloin kun tilanne koittaa, on varmasti muutakin ajateltavaa.”