Tällä hetkellä presidentti Stubb kiertää ahkerasti vienninedistämismatkoilla. T&T selvitti, mitkä yritykset ovat osallistuneet häntä edeltäneen presidentti Sauli Niinistön ulkomaanmatkoille vuosina 2012–2023. Osallistujat kertovat myös, onko reissuista ollut hyötyä.
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin lokakuussa 2023. Julkaisemme sen nyt uudelleen.
Vuonna 2024 kautensa päättänyt presidentti Sauli Niinistö teki kahden virkakautensa aikana ainakin 25 ulkomaan matkaa, joissa oli mukana yritysvaltuuskunta.
Tämä käy ilmi asiakirja-aineistosta, jonka Tekniikka&Talous sai tasavallan presidentin kansliasta syksyllä 2023.
Nykyisen tasavallan presidentti Alexander Stubbin vienninedistämisestä voit lukea täältä:
Vilkkaimmin Niinistö edisti vientiä ensimmäisenä kokonaisena virkavuotenaan 2013, jolloin peräti seitsemällä matkalla oli mukana yritysvaltuuskunta.
Niinistö oli aloittanut tasavallan presidentin virassa 1. maaliskuuta 2012. Ennen vaaleja tammikuussa 2012 hän oli kertonut T&T:lle olevansa valmis lisäämään panostusta vientimatkoihin.
Seuraavaksi eniten vienninedistämistä tehtiin vuonna 2015, jolloin yritysvaltuuskunnat olivat mukana viidellä matkalla. Koronapandemian aikana vuosina 2020 ja 2021 vienninedistämismatkat jäivät kokonaan väliin.
Presidentin mukana on reissannut yhteensä 87 yritystä. Useimmiten mukana on ollut Nokia, joka on osallistunut kymmenelle matkalle. Wärtsilä on ollut mukana yhdeksän kertaa, Fortum ja Neste seitsemän. Kuudelle matkalle ovat osallistuneet Kone, Outotec ja Vaisala.
Silti on väärin luulla, että presidentin mukana kulkeva yritysdelegaatio koostuisi aina vain samoista suuryrityksistä. Joukko vaihtuu matkasta matkaan melkoisesti. Suurelle osalle yrityksistä presidentin ulkomaanmatkalle osallistuminen on ainutkertainen kokemus.
Osallistujalistoista päätellen yritykset pitävät matkoja huipputärkeänä toimintana. Matkoille ei lähetetä ketä tahansa reissulassea, osallistujat ovat vain harvoin muita kuin yritysten toimitusjohtajia. Näissäkin tapauksissa kyse on yleensä hallituksen puheenjohtajasta tai vientimaan asioihin muutoin erikoistuneesta hallituksen jäsenestä.
Juttu jatkuu taulukoiden jälkeen.
Presidentin vientimatkoilla on Suomessa ja muuallakin maailmassa pitkät juuret.
”Presidentin vientimatkat alkoivat Suomessa 1950- ja 60-luvuilla, jolloin valtiovallalla oli suuri valta kaupankäyntiin muun muassa lisenssien muodossa. Presidenttien vetoapu kaupalle saavutti huippunsa Neuvostoliiton parhaimpina päivinä, jolloin presidentti, ministerit ja korkeimmat virkamiehet käytännössä päättivät, mitä ja kuinka paljon viedään, ja yritykset sitten vain toteuttivat tämän”, arvioi Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma.
Aunesluoma on erikoistunut muun muassa kaupan ja instituutioiden kehitykseen toisen maailmansodan jälkeen.
Presidenttien vientiponnistelujen huippuna voi pitää presidentti Urho Kekkosen junailemaa Kostamuksen kaivoskaupungin rakentamista Neuvostoliittoon. Projekti työllisti vuosittain 1 500 henkilöä, ja se tehtiin vuonna 1977–1985.
Aunesluoman mukaan poliittisen vetoavun merkitys vientikaupalle väheni 1990–2010- luvuilla.
”Vienti ei ollut enää pelkkää sellua, paperia ja sahatavaraa. Kauppaa ohjasivat globaalit verkostot, ja presidentin ja poliitikkojen roolin uskottiin jo pienenneen pysyvästi.”
Toisin on kuitenkin käynyt.
”Valtiovalta ja talouselämä ovat lähentymässä uudelleen sanktioiden ja blokkiutumisen vuoksi, eikä tämä ole pelkästään suomalainen ilmiö. Hyvä esimerkki viime ajoilta on Saksan liittokansleri Olaf Scholz, jolla oli melkoinen liikemiesdelegaatio mukanaan Kiinassa. Arvovaltapalvelulle on edelleen tarvetta erityisesti Euroopan ulkopuolella.”
Aunesluoman mukaan asiaa lähestytään usein ikään kuin yritykset olisivat symbioosin ainoa hyötyvä osapuoli. Tosiasiassa myös presidentti ja valtiovalta voivat parhaimmillaan hyötyä yritysmatkalaisistaan.
”Laaja merkittävien yritysten johdon osallistuminen presidentin matkalle voi alleviivata myös vierailun poliittista merkitystä.”
Miltä presidentin matkojen ja niihin osallistuneiden määrä kuulostaa professorin korviin?
”Kyllä tuo aktiiviselta vaikuttaa. Tosin meillä ei ole tietoa vastaavista luvuista Ahtisaaren, Koiviston tai Halosen osalta.”
Entä onko matkoille osallistumisesta hyötyä yrityksille?
”Tätä on hirveän vaikea arvioida. Tutkimusta asiasta ei ole.”
”Toisaalta asiaa voi miettiä epäsuorasti. Osallistuivatko yritykset matkoille noin sankoin joukoin, mikäli matkoista ei olisi hyötyä? Toimitusjohtajat ovat nykyisin tarkkoja ajankäytöstään, ja he tuskin lähtisivät matkalle edes presidentin kanssa pelkän kivan yhdessäolon tai avartavan matkailun takia.”
Presidentit ovat kuitenkin saaneet tuta yritysten tyytymättömyyden – kuka suoremmin, kuka verhotummin.
Taloussanomien vuonna 2006 teettämässä tutkimuksessa peräti 85 prosenttia yrityksistä oli sitä mieltä, että presidentti Tarja Halonen ei ollut riittävän ponnekkaasti auttanut yrityksiä näiden viennissä.
Niinistöönkin kohdistuneet odotukset olivat aluksi toteutunutta suuremmat. Ainakaan ensimmäisellä kaudellaan Niinistön ei matkustanut juurikaan enempää kuin Halonen viimeisellä kaudella.
Nesteen vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Minna Aila toimi keväällä 2023 presidentti Niinistön Brasilian-matkan yritysvaltuuskunnan vetäjänä. Kaukaisesta määränpäästä huolimatta matkalla ei aikaa tuhlattu: puolitoista päivää kului pääkaupunki Brasiliassa ja yksi Sao Paulossa.
Aila on työskennellyt 3,5 vuotta Nesteen palveluksessa. Erilaiset vienninedistämismatkat ovat tulleet hänelle tutuksi jo aiempien työnantajien Konecranesin, Nokian ja Outotecin tiimoilta, mutta presidentin matkalla hän oli ensi kertaa.
Aila uskoo vienninedistämismatkojen muuttuneen yrityksille entistä merkittävämmiksi.
”Talouden ja geopolitiikan kytkökset ovat muuttuneet aiempaa monimutkaisemmiksi, kun on uusia Brics-maita, Kiinaa ja muuta. Samalla yritysten kansainvälinen toimintaympäristö on monimutkaistunut.”
Nesteelle Brasilian-matka sopi sikäli hyvin, että yhtiö on ilmaissut kiinnostuksensa hankkia raaka-aineita maasta.
”Brasiliassa on kuitenkin valta vaihtunut, ja oli hyvä päivittää yhteydet, esitellä tavoitteemme ja kuulla muutoinkin heidän regulaatiostaan. Tuore presidentti Lula johtaa myös maan hallitusta, joten hänellä on paljon valtaa”, Aila tiivistää tavoitteet.
Yritysvaltuuskunnan puheenjohtajuus työllisti Ailaa matkalla jonkin verran. Hän ei usko kuitenkaan jääneensä mistään paitsi.
”Sekä puheenjohtajuus että Nesteen intressit tulivat käsittääkseni hyvin hoidettua.”
”Matka helpotti ovien avaamista Brasiliassa huomattavasti. Vaikka Neste on Suomen toiseksi suurin yritys, Brasiliassa ja muualla maailmassa on monta Nestettä huomattavasti suurempaa yritystä. Lisäksi meidät sekoitetaan aika ajoin Nestléen, mikä on joskus hiukan kiusallista.”
Wärtsilän yhteiskuntasuhteista ja lakiasioista vastaava johtajaa Kari Hietasta voi pitää presidentin yritysvaltuuskuntamatkojen konkarina. Hän on ollut mukana kuudella matkalla Kanadassa, Meksikossa, Etelä-Afrikassa, Namibiassa, Indonesiassa ja Iranissa.
Miten presidenttien matkat ovat Niinistön aikana muuttuneet yritysvaltuuskunnan näkökulmasta?
”Jaa, en osaa sanoa. Jokainen matka elää ja on erilainen. Enemmän siihen vaikuttaa kulloisenkin kerran osallistujayritykset ja kohdemaa sinänsä.”
Wärtsilä yrityksenä on ollut ahkera matkoille osallistuja.
”Osallistumista mietitään aika tarkkaan ja tapaus kerrallaan. Jos todetaan, että meidän tai markkinoiden tilanne ei mukaan lähtöä vaadi, emme osallistu”, Hietanen linjaa.
Wärtsilä haluaa pitää energia-asioita vierailuilla esillä.
”Korkean tason keskusteluilla esittelemme ratkaisujamme ja vaihdamme käsityksiä maan tilanteesta. Samalla saamme tietoa maan projektien tilanteesta ja regulaatiosta.”
Hietanen myöntää, että vaikka presidentin matkoilla usein otetaan isoja askeleita eteenpäin, harvoin syntyy varsinaista läpimurtoa.
”Matka on vain osa projektia. Sitä edeltää ja sen jälkeen tehdään runsaasti työtä.”
Osa osallistujista kritisoi matkoilla aikataulujen ja tapaamisten ”joustavuutta”. Hietasen mukaan presidentin matka ryhdistää vastaanottajanmaan silmäätekeviä.
”Myöhästymiset vähenevät huomattavasti, kun mukana on maan presidentti.”
Ylöjärveläinen Block Solutions osallistui viime keväänä presidentin viikon kestävälle matkalle Etelä-Afrikkaan ja Namibiaan. Yhtiön kehittämien Block-moduulien avulla rakennetaan kestäviä ja turvallisia taloja eri puolille maailmaa.
Yhtiön ideana on rakentaa nopeasti ja kestävästi moduuleista taloja. Koulu nousee yhtiön menetelmällä viikossa ja asuintalo jopa päivässä.
Namibiaan yhtiö on toimittanut aiemmin kaksi mallitaloa ja yhden päiväkodin, Etelä-Afrikkaan yhden mallitalon.
”Oli melkoinen yllätys, kun sähköpostiin tuli salainen-leimalla viesti korkean tason valtiovierailusta. Piti ihan googlettaa, että kuka lähettäjä on. Sitten vasta alkoi uskoa viestin todeksi”, Block Solutionsin toimitusjohtaja Sanna Silfverberg muistelee.
Kutsussa toivottiin nimenomaan naista matkalle.
”Se oli hyvä. Ei tarvinnut miehen kanssa riidellä, kumpi lähtee.”
Silfverberg pääsi mukaan nimekkääseen seurueeseen. Muut lähtijät edustivat muun muassa Wärtsilää, Metsoa, Huhtamäkeä ja Nokiaa.
Matkalla selvisi, että Silfverberg on naistoiveesta huolimatta yritysdelegaation ainoa nainen Finnpartnershipin edustuksen lisäksi.
”Se vähän ihmetytti. Olen ollut 15 vuotta töissä Nokialla, ja tiedän että siellä on korkean tason naisia matkalle lähetettäväksi.”
Matkalla sattui onnellisia kommelluksiakin.
”Meitä oli etukäteen ohjeistettu, että presidenteiltä ei saa kysyä pyöreän pöydän keskusteluissa. Jouduin kuitenkin oikaisemaan Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosaa, kun hän kutsui tuotteitamme puurakentamiseksi, vaikka ne ovat kierrätysmuovista. Tämän seurauksena pääsin pitämään Niinistölle ja Ramaphosalle Block-rakentamisesta yksityisesityksen”, Silfverberg nauraa.
Hänen mukaansa reissu auttoi kontaktien luomisessa ja edisti muutoinkin yrityksen asioita merkittävästi sekä Namibiassa että Etelä-Afrikassa.
Suomen valtion omistaman liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin lennonvarmistuksen markkinoinnista ja asiakassuhteista vastaava johtaja Pasi Nikama osallistui viime keväänä presidentti Niinistön valtiovierailulle Namibiaan.
”Menin paikalle jo pari päivää aikaisemmin vierailun valmisteluihin liittyen ja olin maassa vielä yhden päivän vierailun jälkeenkin”, Nikama kertoo.
”Varsinaisen valtiovierailun ajan osallistuin aika tiukasti viralliseen ohjelmaan sekä sidosryhmätapaamisiin.”
Fintraffic puuhaa Namibiaan lentoalan koulutuskeskusta yhdessä muiden suomalaisten yritysten ja julkistahojen kanssa. Airrhow-nimellä kulkevaan yhteenliittymään kuuluvat muun muassa Patria ja Tampereen yliopisto.
”Tarkoituksena on perustaa maahan kaupallinen ilmailualan center of excellence. Lentoliikenne ja turismi kasvavat Afrikassa voimakkaasti, ja miehistön, matkustamohenkilökunnan ja lennonjohdon koulutukselle on suuri tarve.”
Nikama kokee, että Niinistön vierailusta oli projektille suuri apu.
”Ovet aukesivat meille ihan eri tavalla kuin aiemmin. Koulutuskeskusasiassa alkaa loppuvuodesta sitten tapahtua, jos alkaa.”
Nikaman mukaan vierailun hyöty yrityksille kasvaisi vielä, mikäli delegaatioon kuuluvat yritykset pystyisivät kehittelemään keskenään uutta yhteistyötä.
”Mukana olleet yritykset ovat keskenään aika erilaisia, kuten vaikkapa Nokia ja me.”
”Avunpyyntöjä vain harvoin”
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, millaisena näette vienninedistämisen ja kauppapolitiikan roolin presidentin työssä nykyään? Kuinka tärkeinä pidätte niitä?
”Vienninedistämisen” luonne on selvästi muuntumassa. Yhä useammin ollaan tilanteessa, jossa yksityisen ja julkisen sektorin tarpeet lähentyvät toisiaan – esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnan, kyberturvallisuuden tai AI- ja kvanttiteknologian myötä. Ne ovat valtionpäämiesten pöydällä ja ratkaisujen avaimia haetaan myös yksityissektorilta. Siten vienninedistäminen on yhteistoiminnan edistämistä, ei niinkään yksittäisten vientituotteiden kauppaamista.
Millaisia avunpyyntöjä saatte yrityksiltä vienninedistämiseen? Miten suhtaudutte niihin?
Konkreettisia avunpyyntöjä on tullut hyvin harvoin, mutta elinkeinoelämä on selvästi arvostanut mahdollisuutta olla mukana matkoilla, joissa tuo edellä kuvaamani yhteistoiminta tulee esille.
Millaisena näette yritysdelegaatioiden merkityksen presidentin ulkomaanvierailuilla?
Ainakin yritysdelegaatioiden jäsenet ovat tuntuneet sitä arvostavan. Kuvaamissani yhteisten tarpeiden keskusteluissa on tietysti hyvä, jos voi viitata paikalla olevaan suomalaiseen osaamiseen.
Millaisia vienninedistämisasioita tapaamanne ulkomaiset valtionpäämiehet ja valtiojohtajat ottavat esille? Miten suhtaudutte niihin?
Saman tyyppisiä, joita kuvasin ensimmäisessä vastauksessa, tällaisia yhteisen tarpeen vaatimuksia. Esimerkiksi suomalainen teknologiaosaaminen on hyvin tunnettua.
Mitkä ovat mielestänne suurimpia onnistumisianne vienninedistämisessä kahden presidenttikauden aikana?
Sitä täytyy kysyä yritysdelegaatioiden jäseniltä. Kansainvälisiä julkisen ja yksityisen sektorin verkostoja olen mielelläni ollut edistämässä.
Näin mukaan pääsee
Tasavallan presidentin yritysdelegaatioihin liittyvistä käytännönjärjestelyistä päävastuun kantavat Elinkeinoelämän keskusliitto, Business Finland ja Ulkoministeriö. EK tekee esityksen yritysvaltuuskunnasta ja on mukana heidän ohjelmansa suunnittelussa.
”Saamme tavallisesti luottamuksellisen tiedon presidentin matkasta noin 1–1,5 kuukautta ennen matkaa. Tässä vaiheessa tieto on luottamuksellinen, virallinen tieto matkasta annetaan yleensä vasta reissua edeltävällä viikolla”, EK:ssa kansainvälisestä kaupasta ja kauppapolitiikasta vastaava johtaja Timo Vuori kertoo.
Vuori on keskeinen henkilö yritysdelegaatiota koottaessa.
Matkakohteen ja valtiovierailun poliittisten teemojen selvittyä EK, Business Finland sekä vierailumaan suurlähetystöt alkavat miettiä, mille yrityksille matka ja sen asialista sopisivat erityisen hyvin.
”Teemat voivat olla kyberturvallisuus, huoltovarmuus, energiahuolto, televerkot, vihreä siirtymä tai jokin muu. Tavoitteena on ottaa mukaan noin kymmenen yritysedustajaa.”
Matkalle otetaan tasapuolisesti isoja ja pieniä yrityksiä eri aloilta jopa niin, että ryhmä saattaa joistakin tuntua sillisalaatilta. Toivomus on, että osallistuja on joko toimitusjohtaja tai yrityksen hallituksen puheenjohtaja.
”Tärkeää on myös, että osallistujissa on tasaisesti sekä nais- että miesyritysjohtajia. Tällä tavoin viestimme Suomen olevan tasavertainen ja moderni demokratia”, Vuori tähdentää.
Osallistujat maksavat itse matkasta koituvat kulut.
Järjestävillä tahoilla on Vuoren mukaan yleensä melko hyvä käsitys, mille yrityksille matkalle mukaan lähtöä lähdetään ehdottamaan.
”Joskus joku jää tutkan alapuolelle tai käy salaisia kauppaneuvotteluja, joista meillä ei ole tietoa. Meihin voi ottaa yhteyttä ja ilmoittaa halukkuutensa, jos on sitä mieltä, että olisi ollut hyvä olla presidentin matkalla mukana”, Vuori kannustaa.
Vuoren mukaan kiinnostus matkoja kohtaan on kasvamassa ja niiden merkitys korostumassa valtion roolin vahvistuessa eri maiden taloudessa. Hänen mukaansa palaute matkoista on ollut hyvää, yritykset ovat antaneet matkoille arvosanaksi keskimäärin 4,5/5.
”Yritykset ovat esimerkiksi kokeneet erittäin tärkeäksi sen, että ne voivat kutsua omia yhteistyökumppaneitaan tasavallan presidentin vastaanotolle.”
Osallistujille järjestetään ennen matkaa briiffaus, jossa kerrotaan maasta ja sen kulttuurista. Samalla osallistujat voivat valottaa muille omia intressejään matkan suhteen.
Matkan jälkeen pidetään palaveri jatkotoimista.
Lue myös:
