News and blogs

Ukrainan sota nykyisessä täysimittaisen sodan muodossaan täyttää tänä talvena jo neljä vuotta. Jo ennen nelivuotispäivää, tarkemmin sanoen myöhäisillalla lauantaina 10.1.2026, täyttyy eräs toinen merkittävä aikamääre.

Tuolloin Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan tulee kuluneeksi täsmälleen yhtä kauan kuin mitä kesti toisen maailmansodan itärintama natsi-Saksan ja Neuvostoliiton välillä. Itärintaman taistelut veivät toisessa maailmansodassa kaikkiaan 1416 vuorokautta ja 20 tuntia kesäkuun 22. päivän aamuyöstä vuonna 1941 toukokuun 8. ja 9. päivän väliseen yöhön keväällä 1945.

Toisen maailmansodan itärintaman sodan kesto on sattumoisin lähes tarkalleen 34 000 tuntia, täsmällisesti sanoen 34 004 tuntia. Taisteluista monet käytiin nimenomaan Ukrainassa, joskaan luonnollisesti ei tietenkään kaikkia.

Venäjä hyökkäsi presidentti Vladimir Putinin käskystä Ukrainaan laajassa mitassa 24.2.2022 aamuyöllä alkaen kello 3:40 paikallista aikaa, joka on samalla myös Suomen aika.

Ukrainan sodan kestoa voidaan vertailla myös muihin toisen maailmansodan sotanäyttämöihin. Esimerkiksi Suomen ja Neuvostoliiton jatkosota kesti ”vain” 1171 vuorokautta 2 tuntia aikavälillä 22.6.1941–5.9.1944 (*). Ukrainan puolustustaistelu Venäjää vastaan tuli siten jatkuneeksi Suomen jatkosotaa pidempään jo viime keväästä 10.5.2025 alkaen.

Yhdysvaltain ja Japanin sota toisen maailmansodan aikana puolestaan vei aikaa 1346 vuorokautta. Tämä sotanäyttämö sai alkunsa Japanin pommituksista Yhdysvaltain Pearl Harboriin Havaijilla 7.12.1941 aamulla paikallista aikaa – eli aamuyöstä 8.12. Japanin aikaa. Syyskuun 15. päivä 1945 Japanin keisari puolestaan ilmoitti maansa antautumisesta. Vastaava aikamäärä tuli Ukrainassa täyteen 1.11.2025.

Entäpä ensimmäinen maailmansota? Länsirintamalla taistelut raivosivat 2.8.1914–11.11.1918 eli 1346 vuorokautta. Jo ensi kesänä 5. kesäkuuta Ukrainassa tulee täyteen tämä lukumäärä päiviä.

Kuolleita sentään kertoimella 70–90 vähemmän

Edelliset vertailut ovat sinänsä yksinkertaisia, mutta ne saattavat auttaa hahmottamaan, että Venäjä on käynyt sotaa Ukrainaa vastaan jo varsin kauan.

Toisaalta pitkästä kestosta huolimatta Ukrainassa taisteluissa kuolleiden määrä ei ole noussut sentään maailmansotien mittakaavaan – itse asiassa ei edes kertaluokkatasolla lähelle.

Uusimpien länsimaisten arvioiden mukaan Venäjän puolella rintamaa on kuollut 250 000–350 000 ihmistä, Ukrainassa noin 150 000. Yhteensä kuolleita olisi siten noin 400–500 tuhatta.

Haavoittuneet mukaan lukien miestappiot ovat paljon korkeammat, pelkästään Venäjän osalta noin 1,2 miljoonaa.

Toisen maailmansodan itärintama on maailmanhistorian verisin sotanäyttämö ja noin 70–90 kertaa tuhoisampi kuin Ukrainan sota tähän asti. Sotilaita kuoli itärintamalla noin 15 miljoonaa, siviilejä noin 20. Yhteensä itärintamalla teurastettiin noin 35 miljoonaa ihmistä, mikä vastaa noin puolta toisen maailmansodan kuolemista.

(*) Jatkosodan päivämäärät on ilmoitettu tässä sotatoimien todellisen alun ja todellisen lopun mukaan. Sota alkoi 22.6.1941 kello 6, kun Neuvostoliitto aloitti Suomen pommittamisen. Kolme päivää myöhemmin Suomen hallitus totesi maan olevan sodassa, ja Suomi aloitti hyökkäyksen Karjalaan. Aselevon solmimisen jälkeen 4.9.1944 kello 8 Neuvostoliitto jatkoi tulitusta vielä 24 tuntia.

Teleyhtiö Telia käynnistää muutosneuvottelut, jotka voivat johtaa noin 200 tehtävän vähentymiseen yhtiön Suomen toiminnoissa.

Muutosneuvottelujen piirissä on noin 2 000 tehtävää. Neuvotteluissa käsiteltävät suunnitelmat voivat johtaa arviolta 280 tehtävän päättymiseen ja noin 80 uuden tehtävän perustamiseen, mikä tarkoittaisi noin 200 tehtävän nettovähennystä. Telialla on Suomessa noin 3 000 työntekijää.

”Jatkamme strategiamme toteuttamista suunnitellusti. Keskitymme ydinliiketoiminnan kasvuun ja panostamme laatuun, turvallisuuteen ja kriittisten operaatioiden tukeen. Tämä edellyttää organisaation yksinkertaistamista kulujen karsimiseksi ja toiminnan sujuvoittamiseksi”, sanoo Telia Finlandin toimitusjohtaja Holger Haljand tiedotteessa.

Yhtiön mukaan suunnitellut muutokset eivät koske kuluttaja-asiakaspalvelua tai Telia Kauppoja. Telia sanoo aikovansa jatkossakin panostaa asiakaskokemukseen ja myymäläverkostoon sekä mobiiliverkon kehittämiseen, laatuun ja tietoturvaratkaisuihin.

Lisäksi Telia kertoo lisäävänsä investointeja turvallisuus- ja puolustusalueelle, muun muassa kaksoiskäyttöteknologian kehittämiseen kriittisten kansallisten operaatioiden tueksi.

Muutosneuvottelut käynnistyvät eri yksiköissä samanaikaisesti, ja niiden on määrä päättyä helmikuun aikana.

Telia ei kerro tiedotteessaan mihin tehtäviin mahdolliset vähennykset kohdistuvat. Yhtiö kertoo Kauppalehdelle tiedottavansa asiasta henkilökunnalle järjestettävän tiedotustilaisuuden jälkeen.

Yhdysvaltalainen öljyjätti Chevron ja energiaan keskittyvä pääomasijoitusyhtiö Quantum Energy Partners valmistelevat tarjousta venäläisestä öljy-yhtiö Lukoilista.

Asiasta kertoo The Financial Times (FT).

FT:n mukaan kauppaan kuuluisivat koko Lukoilin kansainväliset liiketoiminnot. Siihen kuuluvat öljy- ja kaasulaitokset, jalostamot sekä yli 2 000 polttoaineen jakelupistettä ympäri Eurooppaa, Aasiaa ja Lähi-itää.

Lukoil omistaa Suomessa toimineen Teboil-ketjun. Teboil lopetti toimintansa viime vuoden lopulla, kun Yhdysvaltojen hallinto asetti Lukoilille kovia pakotteita.

FT:n mukaan Lukoil arvioi kansainväliset toimintonsa 22 miljardin dollarin, eli noin 18,8 miljardin euron arvoisiksi. Päätöstä Chevronin ja Quantumin yhteistarjouksen suuruudesta ei ole FT:n mukaan vielä tehty.

Tarjouskilpa tulossa?

FT:n mukaan Lukoilin kansainvälisistä toiminnoista ovat kiinnostuneet muutkin tahot. Yhdysvaltalainen pääomasijoitusyhtiö Carlyle Group on tiettävästi halukas ostamaan Lukoilin. Samoin Arabiemiraateissa toimiva monialayhtiö International Holding Company on FT:n mukaan tehnyt tarjouksen.

Myös energiakonserni Gunvor oli kiinnostunut Lukoilista, mutta yhtiö perääntyi ostotarjouksen tekemisestä, kun Yhdysvaltojen hallinto ilmoitti estävänsä kaupan. Gunvorin on perustanut Venäjän johtajan Vladimir Putinin läheinen liittolainen Gennadi Timtšenko. Timtšenko on Suomen kansalainen.

FT:n mukaan Yhdysvaltojen hallinto suhtautuu myötämielisemmin Chevronin ja Quantumin suunnitelmiin.

”Etsimme ratkaisua, jossa yhtiö siirtyy amerikkalaiselle omistajalle ja amerikkalaiselle operaattorille pysyvästi. Emme halua osta ja myy -tilannetta, joten tämä ratkaisu kiinnostaa”, sanoi USA:n hallinnon lähde FT:lle.

FT:n mukaan Yhdysvaltojen valtiovarainministeriö on antanut Chevronille ja Quantumille aikaa tammikuun 17. päivään asti neuvotella kaupasta. Mahdollinen kauppa vaatisi presidentti Donald Trumpin hyväksynnän.

Pienelektroniikan akuista ja latureista alkunsa saaneet tulipalot ovat yleistyneet voimakkaasti. Pelastustoimen tilastojen mukaan akkulaitteista syttyy nykyään enemmän paloja kuin sähkökiukaista. Samaan aikaan laitteiden määrä kodeissa kasvaa.

Akkukäyttöisten laitteiden yleistyminen näkyy palotilastoissa. Pelastustoimen Pronto-tietokannan mukaan akkulaitteiden tulipalojen määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2020. Vuonna 2024 pienelektroniikan akusta tai laturista aiheutui 108 paloa, mikä ylittää jo esimerkiksi sähkökiuaspalojen määrän.

LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan joka neljännellä suomalaisella on kotonaan yli kymmenen akkukäyttöistä laitetta. Laitteita on kertynyt osalle niin paljon, että vajaa kymmenesosa vastaajista ei osannut arvioida niiden tarkkaa lukumäärää. Niiden vastaajien keskuudessa, jotka osasivat arvioida määrän, keskiarvo oli noin yhdeksän laitetta.

LähiTapiolan kotivakuutuksen kehityspäällikkö Timo Ekholm arvioi määrän kasvaneen entisestään joulun jälkeen, jolloin moni sai lahjaksi esimerkiksi puhelimia tai akkukäyttöisiä työkaluja.

Viallinen akku on turvallisuusriski

Vaikka suurin osa laitteista on turvallisia, laitemäärän kasvu lisää todennäköisyyttä laitevioille. LähiTapiolan vahinkotietojen perusteella akkupalot voivat olla yllättäviä ja rajuja, ja räjähtäen syttyvä akku voi vaurioittaa ympäristöään merkittävästi.

”Jos tuli pääsee leviämään asunnossa ilman, että siellä on ketään tekemässä ensisammutusta tai hälyttämässä apua, seuraukset voivat olla todella karut”, Ekholm sanoo tiedotteessa.

Hän korostaa, että palovahinkojen ennaltaehkäisyssä olennaisinta on ladata laitteita vain valvottuna.

Tarkkana jätteessä

Elokuusta 2025 lähtien EU:n akkuasetus on velvoittanut kuluttajat lajittelemaan akut ja paristot erilleen muista jätteistä. Kyselyn mukaan 13 prosenttia suomalaisista säilyttää kuitenkin viallisia tai käytöstä poistettuja laitteita kotonaan. Kolme prosenttia kertoo hävittävänsä ne seka- tai metallijätteenä.

Ekholmin mukaan väärin hävitetty akku on riski jätehuollolle.

”Seka- tai metallijätteeseen akkua ei saa koskaan heittää, sillä akku voi esimerkiksi kolhiintua tai joutua puristuksiin jäteautossa ja syttyä palamaan.”

Tutkimusyhtiö Verianin toteuttamaan kyselyyn vastasi 1 049 henkilöä syyskuussa 2025. Tulosten virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.

Suomalaiset ovat innostuneet nettihuutokaupasta, kertoo Huutokaupat.com. Käynnit huutokauppasivustolla kasvoivat viime vuonna peräti 26 prosenttia.

Huutoja Huutokaupat.comissa tehtiin viime vuonna 13 miljoonaa. Euromääräisiä summia sivusto ei vielä viime vuodelta avaa.

Entä mitä suomalaiset sitten ostivat nettihuutokaupasta?

Ainakin käytettyjen autojen ja työkoneiden huudot olivat viime vuonna kasvussa jo kolmatta vuotta peräkkäin. Loppuvuonna myös kiinteistökauppa kävi nettihuutokaupassa aiempaa vilkkaammin, kasvua edellisvuoden jälkipuoliskolta kertyi 20 prosenttia.

”Tee-se-itse-ihmiset ja pienemmät yritykset hakevat nyt aktiivisesti arvoa käytetystä. Yritysostajien osuus huutokaupoista on jo noin 20 prosenttia, ikä näkyy erityisesti koneiden kasvavana kysyntänä”, sanoo Huutokaupat.comin omistavan Mezzoforte Oy:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Katri Eskelinen.

Kiinnostuksen kohteista voi myös päätellä, että sivusto on erityisesti miesten suosiossa.

”Kolme neljäsosaa kävijöistä on miehiä”, Eskelinen vahvistaa.

Käytetyt autot kiinnostivat ostajien lisäksi harrastajia. Eniten katsomiskertoja Huutokaupat.comissa keräsivät kaksi 1970-luvun automallia.

Huutokaupat.comille tulee myytävää myös Ulosottolaitokselta. Heikko taloustilanne näkyy, sillä Eskelisen mukaan ulosoton kautta sivustolle tulevan myytävän määrä kasvoi viime vuonna 10 prosenttia.

”Ulosoton kohteet kuuluvat edelleen huutokauppojen kiinnostavimpien kohteiden joukkoon, eikä kiinnostuksessa näy selkeää kasvua tai heikkenemistä”, Eskelinen sanoo.

Eskelisen mukaan nettihuutokaupassa ostajia kiinnostaa mahdollisuus hyvän diilin tekemiseen.

”Nettihuutokaupassa on paitsi mahdollisuus tehdä todella uniikkeja löytöjä, myös edullisia kauppoja, sillä tuotteen hinta määräytyy vasta huutokaupan aikana”, Eskelinen sanoo.

Huutokaupat.com on perustettu vuonna 2005. Sitä pyörittävän Mezzoforte Oy:n enemmistöomistaja on vuodesta 2023 lähtien ollut pääomasijoitusyhtiö Vaaka Partners.

Venäjä on alkanut suosimaan Pohjoisen merireittiä eli pohjoisrannikon kautta Barentsinmereltä itään Beringinsalmeen kulkevaa reittiä etenkin kansainvälisten pakotteiden alle joutuneille öljykuljetuksilleen.

Tänä vuonna Pohjoisen merireitin kautta on kulkenut yli 100 alusta, joista 38 oli öljytankkeria ja 13 nesteytetyn maakaasun kuljetusaluksia, kertoo ympäristöjärjestö Bellona Environmental Transparency Center.

Näistä suurin osa on tunnistettu olevan Venäjän varjolaivastoa eli laittomia, pakotteiden alla olevia tai rekisteröimättömiä aluksia.

“Vain vuoden aikana Pohjoisesta merireitistä on tullut merkittävä Venäjän pimeän laivaston laiton kulkureitti”, kertoo Bellona Environmental Transparency Center.

”Alukset purjehtivat epämääräisten lippujen alla, ne ovat huonosti vakuutettuja ja sammuttavat usein seurantalaitteensa peittääkseen sijaintinsa”, järjestö kertoo.

Määrä on kasvanut tänä vuonna voimakkaasti, sillä viime vuonna vastaava luku oli 13.

Jäähän juuttuvia aluksia

Reittiä käyttämällä matka Euroopasta Kiinaan voi lyhentyä jopa 30–40 prosenttia verrattuna Suezin kanavan kautta kulkevaan reittiin.

Eli reitti säästää polttoainetta ja aikaa. Samalla se kuitenkin vaatii jääluokituksen mukaisia aluksia ja usein myös jäänmurtaja-apua.

Bellonan tutkimuksen mukaan monilla aluksilla ei ole ollut tarvittavaa jäämerikokemusta.

Suezmax-öljytankkeri nimeltä Lynx jumittui useiksi päiviksi syyskuussa matkalla Murmanskista Kiinaan Itä-Siperian meren alueella, kun se kohtasi merijäätä. Alukselta puuttui jäänmurtaja-saattue.

Myös kaasua kuljettavat alukset, kuten Arctic Metagaz, ovat juuttuneet jäähän tai viivästyneet, koska nekin olivat ilman saattueita.

Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatom, joka operoi pohjoisella merireitillä, on lopettanut alustensa sijaintitietojen julkaisun.

Ympäristötutkijat ovat huolestuneet siitä, että jotain voi mennä arktisilla vesillä pieleen. Reitin varrella on vain seitsemän pelastuskeskusta.

Monet niistä ovat avoinna vain muutaman kuukauden vuodessa, ja vain yksi toimii talvikauden aikana. Reitillä ei myöskään ole teknologiaa öljyvahinkojen siivoamiseen arktisissa olosuhteissa.

Varjolaivasto mukana aseiden salakuljetuksessa

Laittomia aluksia käytetään myös yhä enenevässä määrin aseiden salakuljetukseen ja muuhun rikolliseen toimintaan, kertoo Follow the Money –sivuston tutkimus.

Tutkivan journalismin järjestön mukaan piilossa liikkuvat alukset mahdollistavat aseiden ja muiden laittomien tuotteiden kuljetuksen maasta toiseen lähes huomaamattomasti, mikä lisää kansainvälisen rikollisuuden riskejä ja vaikeuttaa viranomaisten valvontaa.

Sen mukaan venäläiset alukset ovat poissa alusten tunnistusta jäljittävästä AIS-järjestelmästä jopa kuusi kertaa useammin kuin muiden maiden alukset.

Näitä aluksia on jäljitetty Mustallamerellä, Välimerellä, Itämerellä ja Pohjanmerellä.

Venäjä ei auta myöskään varjolaivojaan, kun ne joutuvat pulaan. Alus nimeltä Kairos joutui Reutersin mukaan ukrainalaisen droonin iskun kohteeksi Mustallamerellä, jossa turkkilainen hinaaja vedätti sen Bulgarian vesille ja jätti sen sinne vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi.

Aluksella tapahtui räjähdys, ja se syttyi tuleen. Lopulta bulgarialaiset pelastivat miehistön. Onneksi tankkeri oli purkanut öljynsä ennen onnettomuutta, eikä se aiheuttanut suurta ympäristöriskiä.

Viranomaiset eri puolilla maailmaa seuraavat tilannetta ja pyrkivät kehittämään uusia keinoja laittoman liikenteen paljastamiseksi. EU:n ja Yhdysvaltojen merivalvontaviranomaiset ovat esimerkiksi lisänneet satelliittiseurantaa ja tiedonvaihtoa tunnistaakseen alukset, jotka poistuvat AIS-järjestelmästä pitkiksi ajoiksi.

Yksittäisten maiden valvonta ei riitä kattamaan meriliikennettä, jossa rikollisuus voi hyödyntää kansainvälisten vesien ja lainsäädännön aukkoja.

Follow the Money -järjestö muistuttaa, että myös yritysten on yhä tärkeämpää seurata toimitusketjujaan ja varmistaa, että ne eivät välillisesti osallistu rikolliseen toimintaan.

Puukerrostalon rakennuttaminen on paljon vaikeampaa kuin betonitalon, sanoo A-Kruunun hankepäällikkö Hannu Saari.

”Puukerrostaloa ei voi rakentaa tilaajan suunnitelmien mukaan kuten betonitaloa, vaan se pitää aina tehdä kvr-hankkeena”, Saari sanoo.

Muuta vaihtoehtoa ei ole, sillä jokaisella toimijalla on oma tapansa tehdä puukerrostaloja liitoksista lähtien.

Sen sijaan betonipuolella kaikki elementtivalmistajat käyttävät samaa bes-järjestelmää.

Saaren mukaan puukerrostalotoimijat ovat samassa tilanteessa kuin betonielementtirakentajat 60 vuotta sitten.

Puukerrostalojen evoluutio ei kuitenkaan etene samaan tahtiin kuin elementtirakentaminen 1960–70-luvuilla. Silloin vauhdittajana olivat valtavat rakentamismäärät.

Nyt tilanne on toinen. Puurunkoisten kerrostalojen osuus on ollut laskusuunnassa vuodesta 2021 lähtien.

Kun otetaan huomioon kaikki rakennukset, puun osuus runkomateriaalista on vähentynyt 20 vuodessa selvästi. Vuonna 2005 puurungon osuus kaikista uudisrakennuksista oli yli 40 prosenttia, vuonna 2024 se oli enää 24 %.

Tämä on lyhennelmä. Lue tilaajille tarkoitettu pidempi juttu tästä linkistä. Jutussa kerrotaan tarkemmin puukerrostalon rakennuttamisen haasteista.

Lue lisää: