Nasan suunnitelmat perustaa pysyvä tukikohta Kuuhun kasvattaa kaupallista avaruusteollisuutta. Kauppalehti tutustui avaruusteollisuuden ”piilaaksoon” Seattlessa.
Yli 50 vuoden tauon jälkeen ihminen kävi taas Kuun läheisyydessä, kun Yhdysvaltojen avaruusjärjestö Nasan Artemis II -lennon neljä astronauttia kiersivät Kuun pääsiäisenä.
Kymmenen päivää kestävä avaruuslento on saanut paljon huomiota ja vahvistaa meneillään olevaa avaruustalouden kasvua.
”Tämä on historiallisin raketin laukaisu sitten 1970-luvun Apollo-ohjelman. Astronautit menevät nyt kauemmaksi kuin kukaan ihminen on aiemmin käynyt”, avaruushistorioitsija Geoff Nunn sanoo Seattlen ilmailumuseossa kuuraketin laukaisua edeltäneellä viikolla.
Meneillään olevan kuulennon tarkoitus on valmistella Nasan seuraavia kuulentoja. Miehitetyn kuulennon laskeutuminen Kuun pinnalle on tarkoitus tapahtua vuonna 2028 eli vielä ennen nykyisen presidentin Donald Trumpin virkakauden loppua.
Nunnin mukaan Apollo- ja Artemis-ohjelmien ero on siinä, että kylmän sodan aikaan Yhdysvallat halusi voittaa nopeasti Neuvostoliiton kanssa käydyn avaruuskisan ja todistaa oman yhteiskuntajärjestelmänsä toimivuuden.
Nytkin Nasan Kuu-suunnitelmissa on kiireen tuntua, mutta erona entiseen on se, että Kuuhun ollaan menossa pysyvästi ja samalla kasvatetaan kansainvälistä avaruustaloutta.
Kaupalliset yhtiöt hyötyvät
Satelliittien, rakettien ja avaruusalusten lisäksi tulevaisuudessa voidaan nähdä muun muassa aurinkoenergiaa hyödyntäviä kiertoradoilla olevia tekoälydatakeskuksia, avaruudessa tapahtuvaa lääkkeiden kehitystä ja Kuun mineraalien kaivamista.
Nasa kertoi viikkoa ennen Artemis-laukaisua, että se muuttaa suunnitelmiaan Kuun suhteen. Nyt tavoitteena on pysyvä tukikohta Kuussa, mikä tarkoittaa säännöllisiä Kuulentoja ja lisää liiketoimintaa kaupallisille avaruusyhtiöille.
Yksi Nasan Kuu-suunnitelmista hyötyvä yhtiö on Elon Muskin Spacex, joka suunnittelee listautumista pörssiin ehkä jo tänä vuonna. Musk yhdisti aiemmin Xai-tekoäly-yhtiönsä Spacexiin.
Yhtiön markkina-arvoksi on arvioitu jopa 2 000 miljardia dollaria, ja yhtiö on keräämässä sijoittajilta jopa 75 miljardia dollaria, mikä tekisi siitä kaikkien aikojen suurimman pörssilistautumisen.
Yhtiön tämänhetkinen pääliiketoiminta on rakettien laukaisu ja satelliitit. Listautumisesta yhtiö saisi rahaa, jonka avulla se voi kehittää Muskin visiota, jossa energiasyöpöt tekoälydatakeskukset toimisivat avaruudessa, missä aurinkoenergiaa on rajattomasti saatavilla.
Avaruusteollisuus kasvussa
Yhdysvaltojen hallinto arvioi, että maailmanlaajuinen avaruusteollisuus on 348 miljardin dollarin arvoinen. Satelliittien osuus siitä olisi noin 79 prosenttia.
Yhdysvalloissa avaruusteollisuus työllistää yli 200 000 ihmistä muun muassa satelliittiviestinnässä, maanhavainnoinnissa ja puolustusteollisuudessa.
”Avaruustalous on nousussa. On arvioitu, että alan arvo voisi olla vuonna 2035 jopa 1 800 miljardia dollaria”, Yhdysvaltain ulkoministeriön avaruuspolitiikan toimiston johtaja Valda Vikmans sanoo toimittajille videopalaverissa.
Vikmansin mukaan Yhdysvaltain tavoite on säilyttää johtoasema avaruuden siviilikäytössä ja kasvattaa kaupallista avaruusteollisuutta maailmanlaajuisesti.
Artemis-ohjelma on kallis ja vie kolmasosan Nasan noin 25 miljardin dollarin budjetista. Tällä hetkellä jokainen laukaisu maksaa noin neljä miljardia dollaria. Yhdysvaltojen hallinnon tavoitteena on lisätä yksityisten yritysten investointeja avaruusteollisuuteen 50 miljardiin dollariin vuoteen 2028 mennessä.
Nykyinen avaruustoiminta on myös kansainvälistä. Artemis II:n tekniikkaa on kehitetty kymmenissä maissa. Esimerkiksi avaruusaluksen huoltomoduuli on Euroopan avaruusjärjestön ESAn toimittama, ja yksi astronauteista on kanadalainen.
Yhdysvaltojen luoteisosassa Washingtonin osavaltiossa sijaitseva Seattle ja sen ympäristö ovat yksi Yhdysvaltojen merkittävimmistä avaruus- ja ilmailualan keskuksista. Aluetta mainostetaan avaruusalan Piilaaksona, ja siellä valmistetaan noin 65 prosenttia toiminnassa olevista satelliiteista.
Avaruus- ja ilmailuyhtiö Boeingin ansiosta alueella on vahva ilmailuperinne. Yhtiö valmistaa alueella muun muassa suuria Boeing 777 -lentokoneita. Uudempaa teknologiaosaamista tulee Microsoftin ja Amazonin kaltaisista teknologiayhtiöistä.
Yhteensä avaruus- ja ilmailualalla toimii osavaltiossa reilusti yli tuhat yhtiötä, ja ala työllistää suoraan yli 100 000 ihmistä. Avaruusyhtiöitä on noin sata, ja niissä on noin 13 000 työpaikkaa.
Suurten avaruusyhtiöiden, kuten Boeingin, Spacexin, Amazonin ja Blue Originin lisäksi alueella on vilkas startup-yhteisö. Yritysten suunnitelmat muistuttavat välillä tieteiskirjallisuutta, mutta kerätty sijoittajapääoma ja yhtiöissä työskentelevät alan veteraanit kertovat, että ainakin joku uskoo suunnitelmien toteutuvan.
Seattlen startupit tekevät käytännössä kaikkea satelliittien huollosta ja kierrätyksestä avaruuden energiantuotantoon ja uusiin rakettiratkaisuihin. Esimerkiksi Starfish space kehittää teknologiaa satelliittien korjaamiseen kiertoradalla, Zeno power rakentaa ydinparistoja Kuun olosuhteisiin, ja Radian aerospace suunnittelee täysin uudelleenkäytettävää avaruusalusta.
Harvinaista ainetta suomalaisyhtiölle
Avaruuden kaivosyhtiöksi tähtäävä Interlune kehittää teknologiaa, jolla helium-3 erotetaan Kuun hiekasta. Maassa hyvin harvinaista ainetta löytyy Kuusta runsaasti.
Yhtiö on kerännyt noin 23 miljoonaa dollaria pääomaa ja saanut lisäksi rahoitusta Yhdysvaltain viranomaisilta.
Kannattavaksi suuret suunnitelmat tekee se, että aineen kilohinta on tällä hetkellä noin 21 miljoonaa dollaria.
”Se on käytännössä ainoa avaruudessa oleva aine, jonka arvo on riittävän korkea perustelemaan sen hakemisen avaruudesta ja tuomisen takaisin Maahan”, yhtiön toimitusjohtaja Rob Meyerson sanoo. Meyerson on entinen Jeff Bezosin perustaman rakettiyhtiö Blue Originin toimitusjohtaja.
Yhtiön teknologiajohtaja Gary Lai esittelee tekniikkaa. Myös Lain entinen työpaikka on Blue Origin, jossa hän toimi pääsuunnittelijana avaruusmatkailuun tarkoitetussa raketissa.
Valitettavasti Interlunen tekniikasta ei saa ottaa kuvia, mikä on yleinen käytäntö Seattlen avaruusyhtiöissä. Useat niistä kehittävät kaksoiskäyttöteknologioita valtion virastojen kanssa.
Kuussa helium-3:a arvioidaan olevan käytännössä loputtomasti, mutta sen tuominen Maahan on hankalaa, sillä se on sitoutunut Kuun hiekkaan, ja erottaminen on vaikeaa. Aine on nestemäistä lähellä absoluuttista nollapistettä.
”On vaikeaa kerätä suuri määrä materiaalia ja ylläpitää samalla matala lämpötila”, Lai sanoo.
Helium-3:a käytetään kvanttitietokoneiden jäähdytyksessä, ja sitä pidetään tulevaisuuden fuusiopolttoaineena, koska se voisi tuottaa energiaa vähemmällä radioaktiivisella säteilyllä.
Yhtiöllä on jo kolme asiakasta, joiden kanssa on sovittu helium-3-toimituksista, kun niitä aikanaan saadaan Maahan. Yksi yhtiöistä on suomalainen Bluefors, jonka jäähdytysjärjestelmä on käytössä suuressa osassa maailman kvanttitietokoneita.
Sopimuksilla yhtiö sanoo varmistaneensa, että kehitystyöhön käytetyt rahat saadaan takaisin, kun maailman helium-3-tarjonta kasvaa ja aineen hinta laskee.
Kiina ei ole mukana Yhdysvaltojen tukemassa Artemis-sopimuksessa, joka koskee erityisesti Kuun hyödyntämistä. Kiinalla on oma avaruusohjelmansa, ja se tavoittelee jalansijaa Kuussa. Kiina on kuitenkin mukana muissa sopimuksissa, jotka koskevat avaruuden rauhanomaista käyttöä.
Interlunen operatiivisen johtajan Indra Hornsbyn mukaan on epätodennäköistä, että tulevaisuudessa syntyisi konflikteja Kuun raaka-aineiden hyödyntämisestä.
”Ei ole kenenkään etu aiheuttaa Kuussa konflikteja. Kuu on todella suuri paikka”, Hornsby sanoo.
