Suurista rakentajista Lujatalo viestii, ettei uusille vapaarahoitteisille asuntoaloituksille löydy vieläkään edellytyksiä. Tosin Lujatalolla on pian ennakkomarkkinoinnissa gryndikohteet Espoossa ja Tampereella.
”Meininki on jatkunut jokseenkin samanlaisena kuin vuonna 2024. Tästä vuodesta ei tule juuri viime vuotta kummempaa”, arvioi Lujatalon toimitusjohtaja Harri Savolainen.
”Vanhojen ja uusien asuntojen hintaero on aivan liian suuri. Vasta kun vanhojen asuntojen hinnat nousevat kunnolla, voi uusien asuntojen rakentaminen herätä.”
Varsinkin omaperusteinen asuntotuotanto taantuu, mutta muuta tuotantoa riittää toistaiseksi. Lujatalo alkaa syksyllä urakoida kiinteistösijoitusyhtiö Nrepin suurta asunto- ja hoivakotikokonaisuutta Helsingin Herttoniemessä.
Kohteeseen valmistuu seuraavan 36 kuukauden aikana yhteensä 425 asuntoa sekä 108 hoiva-asuntoa. Asuinrakennuksiin tulee 6–14 kerrosta ja hoivarakennus on 5-kerroksinen.
”Merkittävä osa tilauskannastamme on kouluja, päiväkoteja, sote-keskuksia ja terveydenhuollon rakennuksia”, Savolainen kuvaa julkisen puolen kysyntää.
”Edelleen mennään alhaalla”
Asuntojakin rakentavan Jatkeen konsernijohtaja Hannu Anttonen sanoo, että toimitilarakentaminen ja vahva julkinen rakentaminen kannattelevat yhtiötä.
Jatkeen tapauksessa omaperusteinen asuntotuotanto on enää alle kymmenen prosenttia liikevaihdosta.
”Edelleen mennään alhaalla, eivätkä rakennusyritysten tulokset nouse mihinkään vielä vuonna 2025. Elämme nyt urakkamarkkinassa, sillä kaikilla suurilla rakentajilla omaperusteisen asuntotuotannon osuus liikevaihdosta on aika pieni.”
Anttosen mukaan rakentajien odotukset kasvusta ovat lykkääntyneet vähintään puolen vuoden päähän. Rakentamisen markkinat näyttävät paranevan aiempia odotuksia hitaammin.
”Kukaan ei vieläkään oikein tiedä, mihin hintaan uusien asuntojen kauppa alkaa vetää. Asunnon vaihtokynnys vaikuttaa tällä hetkellä korkealta”, Anttonen pohtii.
”Kaikki on hirveän hidasta. Ei vain lähde käyntiin, vaikka ennen näillä perustekijöillä olisikin lähtenyt.”
Uusien osakeasuntojen kauppa on yhä vähäistä ja myymättömiä asuntoja on tarjolla jopa 8 500. Näin kuvaa kokenut tilasto- ja hinta-asiantuntija Ilkka Lehtinen Kuluttajaliiton katsauksessa.
Tulokset rapautuneet pitkään
Rakentajien tuloskunto on heikentynyt vuosien ajan. Kauppalehden analyytikko Ari Rajala on yhdistänyt 25 suurimman rakennusliikkeen tilinpäätöstiedot vuosilta 2020–2024, eivätkä luvut näytä järin hyviltä.
Numerot pysäyttävät, sillä tällä jaksolla rakentajien keskimääräinen liiketulos on pudonnut lähes 50 prosenttia.
”Liikevaihdoltaan suurimmat kannattavat pienempiään heikommin. Esimerkiksi YIT:n, SRV:n ja NCC Suomen viime vuosi jäi tuloksiltaan alan keskiarvon alle”, Rajala selvittää.
”Suurten Top 25 -rakennusliikkeiden joukossa seitsemäntoista raportoi viime vuonna tuloksen heikkenemisestä. Liikevaihtojen pudotuksetkin ovat usein olleet rajuja, koska varsinkin asuntorakentaminen hiipuu.”
Liiketappiota kirjasivat viime vuonna Peab, Bonava Suomi ja Jalon Group. Bonava Suomen liikevaihto putosi viime vuonna lähes 70 prosenttia, kun Peabin pudotus oli yli 45 prosenttia.
Asuntoja rakentava T2H-konserni teki vuosina 2021 ja 2022 vielä 17–19 prosentin liikevoittoa, mutta viime vuonna liikevoitto jäi 5,1 prosenttiin. Silläkin luvulla se on selvästi keskimääräistä kannattavampi rakentaja.
Kunnille, kaupungeille ja hyvinvointialueille vuokratiloja rakentava Parmaco erottautuu poikkeuksellisen voitollisena. Kannattavaa kassavirtaa syntyy vuokrista, ja yhtiö on vastikään varmistanut yli 700 miljoonan euron kansainvälisen rahoituksen.
Jo pientä virkistymistä?
Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola puhuu asuntoaloitusten ”pienestä” virkistymisestä. Foreconin arviossa asuntoaloitusten vuosisumma on tällä hetkellä noin 18 500 asuntoa: se on tuhat asuntoa enemmän kuin vuodenvaihteessa.
”Virkistymisessä on suuria alueellisia eroja. Erityisesti Turun ja Tampereen seudut erottuvat kasvun vetureina”, Mikkola mainitsee.
Alan suurista SRV kertoi vasta huhtikuussa, että uudisasuntojen kauppa on vähäistä. Hitaasti pienenevät valmiiden asuntojen varastot pitävät asuntohankkeita jäissä.
”Odotamme omistusasuntomarkkinoiden positiivisen muutoksen käynnistyvän asteittain vuoden loppua kohti”, SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola arvioi.
Syvä ja pitkä taantuma
Asuntorakentajien tilalle on selityksensä. Vielä kaksi vuotta sitten asuntoja valmistui yli 40 000 kappaletta, mutta tänä vuonna uusia asuntoja saatetaan valmiiksi alle 20 000.
Koska aloitukset ovat pitkään olleet pohjalla, uusia asuntoja valmistuu vähän myös vuonna 2026. Tänään aloitettava asuntorakennushanke valmistuu asuinkäyttöön vasta 16–18 kuukauden viiveellä.
Työntekijöitä edustava Rakennusliitto puhuu tiedotteessaan ”poikkeuksellisen syvästä ja pitkäksi venyneestä” taantumasta.
”Rakentamisen vuosia kestänyt lamaantuminen uhkaa jatkua”, kommentoi Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen.
Tämäkin vuosi jää väliin
Rakennusliiton Palosen mukaan kasvuriiheksi nimetty hallituskauden puoliväliriihi ”lähinnä lapioi multaa rakentamisen haudalle.”
Rakennusliiton papereissa Suomea pitäisi rakentaa noin 35 000 asunnon vuosivauhtia. Vuosina 2023 ja 2024 jäätiin vain alle puoleen tästä, eivätkä asuntoaloitukset tänäkään vuonna juuri piristy.
KTI Kiinteistötieto puolestaan ennustaa, että vuokra-asuntojen uudistuotannon volyymit pysyvät vähäisinä kaikissa suurissa kaupungeissa.
Asuntoaloitukset jäivät kahtena edeltävänä vuonna vain 17 000–18 000 asuntoon, vahvistaa Rakennusteollisuus RT. Työnantajien järjestö otaksuu, että rakennuslupien jääminen tilastohistorian alimmalle tasolle viittaa niukkaan tuotantoon vuonna 2025.
Asuntojen vuokrat alas
Sellainenkin ihme on nähty, että vuokrat ovat laskeneet Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi heijastelee tyhjien vuokra-asuntojen suurta määrää.
Myös asuntopankki Hypon pääekonomisti Juho Keskinen pitää näkymiä sumuisina. Ainoa asumiseen ja asuntorahoitukseen erikoistunut luottolaitos lähtee siitä, että uusien asuntojen kysyntä pysyy heikkona.
”Uusien myymättömien asuntojen myyntivarastot sulavat varsin hitaasti. Toistaiseksi heikko uusien asuntojen kauppa vauhdittunee vasta vuonna 2026, kun vielä tänään kysyntä kohdistuu vanhoihin asuntoihin”, Keskinen arvioi.
Keskisen mukaan niukalla uudistuotannolla on seurauksensa: kasvukaupunkien asuntojen hintoihin kasataan lähivuosien nousupainetta.
”Koko maan hinnat kohoavat kolmisen prosenttia ensi vuonna. Hintojen nousua siirtyy ensi vuoteen”, Keskinen näkee.
Kyntävät pohjalukemissa
Uudet asuntohankkeet kyntävät pohjalukemissa, koska uusia myymättömiä asuntoja on edelleen jäljellä niin paljon. Vasta kun ylitarjontaa ei enää ole, alkavat aloitukset elpyä pitävämmin.
”Kiinteistörahastojen kipuilukin hidastaa rakennusalan elpymistä. Asuinrakentaminen käy nyt puoliteholla kahden vuoden takaiseen verrattuna ja tämäkin vuosi jää alalta väliin”, Keskinen kuvaa rakentajien tilaa.
Hypon Keskinen huomauttaa, että rakennusalan luottamus on muista toimialoista poiketen pysytellyt varsin vaisuna. Tätä selittävät sekä heikko tilauskanta että surkea työllisyysnäkymä.
Paljon kertoo sekin, että uusia asuntolainoja nostetaan edelleen varsin vaimeasti. Asuntolainakanta supistui vuosina 2023 ja 2024, ja Suomen Pankin mukaan kanta supistui vuositasolla yhä huhtikuussa 2025.
