Tekniikka&Talous selvitti Suomen 50 suurinta sopimusvalmistajaa ja niiden talousluvut. Puolustusteollisuus ja energia-ala kasvattavat sopimusvalmistajien tilauskantaa. Tämä näkyy yritysten investoinneissa tuotantoon.
Suomalaisten sopimusvalmistajien viime vuodet eivät ole olleet helppoja. Vuonna 2024 liikevaihdot laskivat keskimäärin 8,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Nyt tunnelin päässä näkyy jo vähän valoa. Osa yrityksistä on löytänyt vahvaa kasvua puolustusteollisuudesta. Toiset vasta tähyävät sinne.
Tämä selvisi, kun Tekniikka&Talous selvitti Suomen suurimmat sopimusvalmistajat ja niiden talousluvut.
Edellinen selvitys tehtiin kaksi vuotta sitten. Lähes kaikilla vertailun yrityksillä liikevaihto oli kasvussa vuonna 2022. Silloin sadan miljoonan liikevaihdon ylitti yhdeksän yritystä. Nyt niitä on enää seitsemän.
Tuolloin koronan jälkeinen komponenttipula oli hellittämässä ja yritykset tilasivat tavaraa varastoon jopa liikaa. Nyt varastosaldoja on ajettu alas ja tilanne alkaa normalisoitua.
Kovia odotuksia on luotu puolustusteollisuuden tuleviin investointeihin nojaten. Se näkyy panostuksina tuotantolinjoihin ja yritysostoina. Syyskuussa nähtiin iso peliliike, kun Suomen valtio nousi Valmet Automotiven enemmistöomistajaksi ja kiinalaiset ostettiin ulos autotehtaasta ja sen akkuja valmistavasta tytäryhtiöstä.
Pientä piristymistä
Ukrainan hyökkäyssodasta lähtien yritysten tulevaisuuden näkymät ovat olleet epävarmoja. Lykätyt investointipäätökset näkyvät ensimmäisenä sopimusvalmistajien tilauskirjoissa.
Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras näkee tilanteen parantuneen kuluvan vuoden aikana.
”Alihankkijoilla on ollut pitkään hankalat ajat. Orastavia kasvunäkymiä on, ja olen optimistinen loppuvuotta ajatellen”, Rautaporras kertoo.
Suurin epävarmuuden tuoja on geopoliittinen tilanne. Kesälomien jälkeen saatu tullisopu Yhdysvaltojen kanssa toi hieman vakautta, ja odotustilassa olevia hankkeita käynnistellään uudelleen.
”Kysyntä on hyvä puolustusteollisuudella. Myös vihreään siirtymään ja energiaan liittyvät yritykset ja heidän alihankkijansa ovat onnistuneet haalimaan tilauksia.”
Puunkorjuun ja maatalouspuolen heikompi veto näkyy eniten konevalmistajien puolella. Rakentamisen aloittamista ei ole näköpiirissä.
Alhaisen dollarin kurssin vaikutus ei ole yksiselitteinen. Se heikentää vientiyritysten hintakilpailukykyä Yhdysvaltojen markkinoilla. Jos yrityksellä on ostoja dollareissa, valuuttakursseista voi hyötyä.
”Epävarmuutta on edelleen ilmassa ja mitä tahansa voi tapahtua. Optimismia on kuitenkin enemmän kun aikoihin.”
Scanfil ostoksilla
Ykkösenä komeilevan elektroniikan järjestelmätoimittaja Scanfilin liikevaihto oli 779,9 miljoonaa euroa, laskua edellisestä vuodesta on 13,5 prosenttia. Liiketulos oli 53,1 miljoonaa euroa.
Vuonna 2022 liikevaihto oli 843,8 miljoonaa euroa, ja heinäkuussa 2023 yritys antoi vielä positiivisen tulosvaroituksen.
Vuonna 2024 liikevaihtoa laski heikko kysyntä, markkinoiden epävarmuus ja asiakkaiden omien varastojen purku.
Pörssiin listatulla Scanfililla on toistakymmentä tehdasta ympäri maailman. Tänä vuonna niitä tulee kaksi lisää, mikäli yhtiö saa suunnitelluille kaupoille viranomaishyväksynnän.
Kuluvana vuonna Scanfil on tehnyt kaksi merkittävää puolustusteollisuuden yritysostoa. Molemmilla ostetuilla yrityksillä ilmailu- ja puolustusteollisuus tuo yli kolmanneksen liikevaihdosta.
Kesäkuussa Scanfil ilmoitti ostavansa 80 prosenttia amerikkalaisesta ADCO Circuitsista. Sen 30,6 miljoonan euron liikevaihto yhdessä Atlantan-tehtaan kapasiteetin tuplauksen kanssa kaksinkertaistaa Scanfilin Yhdysvaltojen-liikevaihdon.
Toinen hankinta on italialainen elektroniikan sopimusvalmistaja MB Elettronica. Vuonna 2024 sen liikevaihto oli 98,4 miljoonaa euroa ja liikevoitto 6,8 miljoonaa euroa.
Valtion autotehdas
Suomen toiseksi suurin sopimusvalmistaja on Valmet Automotive 511,4 miljoonan liikevaihdolla. Liiketulos oli 78,8 miljoonaa euroa tappiollinen, liiketulosprosentti joukon huonoin ja omavaraisuusastekin –3,8 prosenttia.
Täysin automerkkien tilausten varassa olevan valmistusliiketoiminnan näkymät alkoivat heiketä vuonna 2022.
Yhtiö perui pörssilistautumisen marraskuussa 2022.
Seuraavana vuonna nihkeät rahoitusnäkymät konkretisoituivat, kun jo sovitut hankkeet, sähköauto Sionin ja aurinkosähköauto Lightyear 0:n, valmistusopimukset peruttiin.
Tuotanto jäi Mercedes-Benzien varaan. Jäljelle jäi vuodesta 2013 tehty A-sarja ja AMG GT Coupe.
Autonvalmistuksen rinnalla on kasvanut akkuja valmistava tytäryhtiö Ioncor. Sen osuus liikevaihdosta oli noin 245 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan tulos oli –51,6 miljoonaa euroa.
Kasvava akkuliiketoiminta ei pelasta yhtiötä, jos autoja ei koota.
Marraskuussa 2025 loppuvat Mercedeksen kanssa tehdyt valmistussopimukset. Mersujen myynti sakkaa maailmallakin, joten uudet sopimukset ovat epätodennäköisiä.
Yhdessä maailman joustavimmista autotehtaista ei kohta valmistettaisi enää mitään.
Huhtikuussa 2025 yhtiö kertoi suunnittelevansa laajentamista uusille teollisuudenaloille.
Syyskuussa 2025 alkoi tapahtua. Suomen valtio, joka pitää Valmet Automotivea kansallisesti merkittävänä yrityksenä, ilmoitti sijoittavansa yritykseen 35 miljoonaa euroa.
Valtiosta tulee yhtiön enemmistöomistaja 79 prosentin osuudella. Kokkilan perheen sijoitusyhtiö Pontos jatkaa toisena omistajana.
Aiemmin valtion sijoitusyhtiö Teollisuussijoitus ja Pontos olivat tasaosuuksin suurimpia omistajia.
Samalla 20,6 prosentin osuudella yhtiötä omistanut kiinalainen Contemporary Amperex Technology Limited luopuu osuudestaan.
Yhtenä taustana järjestelylle on, että Valmet Automotive aikoo laajentaa tarjontaansa esimerkiksi puolustussektorin ja huoltovarmuuden tarpeisiin. Siihen kuvioon ei kiinalainen omistaja sovi.
Järjestelyn yhteydessä Valmet Automotimen kokonaan omistama akkuyhtiö Ioncor siirtyy osaksi valtio-omisteista Finnish Minerals Groupia.
Vielä ei ole vahvistettu, mitä Uudessakaupungissa ryhdytään valmistamaan. Varmaa on, että suomalaiseen omistukseen pelkkiä hallin seiniä ei ole ostettu.
Yksi potentiaalinen koottava voisi olla esimerkiksi Sisu Auton valmistama, 11 varianttia sisältävä Sisu GTP -panssariauto.
Sisu käyttää Mersun voimalinjaa, ja historiasta johtuen 3d-mallien vastaanottoputki on jo valmiiksi kunnossa tuotannon simulointia varten. Myös Patrialla on hyvin kaupaksi käyvä panssaroitu 6×6 pyöräajoneuvo.
Valmet Automotive kommentoi Tekniikka&Taloudelle, että yhtiö ei vahvista näitä tietoja.
Uudessakaupungissa on koottu samalla linjalla Porschea ja Saabia, joten monitoimiajoneuvot sopisivat hyvin autotehtaan valmistusfilosofiaan.
Suomen suurimpana robottikeskittymänä tunnettu autotehdas on tunnettu nopeasta kyvystään muokata valmistuslinjojaan.
Autovalmistuksessa on jo käytetty robotisoitua hitsausta ilman kiinnittimiä. Se mahdollistaa pientenkin sarjojen kannattavan automatisoinnin.
Sillä ei ole väliä, onko koottavalla laitteella pyörät tai telat alla, tai liikkuuko se omin voimin ollenkaan.
Fortaco virtaviivaistaa
Kolmanneksi suurin sopimusvalmistaja on ohjaamoja, laitekokoonpanoja ja teräsrakenteita tuottava Fortaco. Valmistusta on yhdeksässä tehtaassa kuudessa Euroopan maassa.
Yhtiön liikevaihto vuonna 2024 oli 356,5 miljoonaa euroa ja liiketulos miinuksella 13,1 miljoonaa euroa. Laskua edellisvuodesta oli 4,7 prosenttia.
Yhtiön raportoima käyttökate on 18,6 miljoonaa euroa ilman kertaluontoisia eriä. Laskua edellisvuodesta on 5,8 miljoonaa euroa.
”Vuosi 2023 oli ennätysvuosi, kun asiakkaiden tilauskirjat olivat täynnä ja vaikeus saada komponentteja vaikutti valmistusaikoihin”, toimitusjohtaja Mika Mahlberg kertoo.
Vuosi 2025 alkoi edellisvuoden tapaan.
”Kuluvan vuoden kaksi ensimmäistä vuosineljännestä on eletty vuoden 2024 volyymitasolla. Nyt ne ovat pikku hiljaa lähteneet kasvamaan.”
Yhtiö on myynyt useita toimintojaan meriteollisuus- ja energialiiketoiminnasta.
”Tämä on osa strategista pohdintaa. Myydyt liiketoiminnot ovat pitkälti projektiliiketoimintaa. Haemme sarjatuotantomaista volyymituotantoa.”
Vuonna 2024 myytiin Unkarissa oleva, tappiollinen raskaiden tuotteiden projektiliiketoiminta sekä Suomessa sijainnut meriteollisuus- ja energialiiketoiminta. Jälkimmäisen osti Componenta 2,8 miljoonalla eurolla.
Kuluvan vuoden kesäkuussa Fortaco myi serbialaisen tytäryhtiönsä, meriteollisuus- ja energialiiketoimintaan keskittyvän Gruzan.
Yhtiö keskittyy yhä enemmän teräsrakenne- ja ohjaamovalmistukseen sekä koneiden ja laitteiden kokoonpanopalveluihin kansainvälisille raskaille ajoneuvovalmistajille.
”Se on meidän sweet spot, mitä haetaan.”
Kysyntä on ollut kasvussa kaivos- ja puolustusvälineteollisuudessa. Maatalous ja rakentaminen eivät vedä.
Yhdysvaltain vellova kauppapolitiikka on viivästyttänyt investointipäätöksiä.
”Pitkään jatkunut prosessi on vaikuttanut negatiivisesti kysyntään Yhdysvalloissa. Vaikka tuotteet olisivat kilpailukykyisiä, tullien ja talouden epävarmuus on aiheuttanut loppuasiakkaiden investointien lykkäystä. Jos Yhdysvaltojen tullit jäävät 15 prosentin tasolle, se ei kaada eurooppalaista vientiä tämän tyyppisissä tuotteissa. ”
Fortacon suora vienti Yhdysvaltoihin on suhteellisen pientä.
Investoinnit tuotantoon jatkuvat. Slovakian ohjaamovalmistusyksikössä on investoitu kapasiteetin nostoon ja automatisointiin. Viron teräsrakennetehtaassa on lisätty kapasiteettia ja automaatiota.
Puolaan on vuoden 2024 lopussa valmistunut teräspalvelukeskus palvelemaan Fortacoa ja ulkoisia asiakkaita. Yksikössä leikataan, koneistetaan ja särmätään levyjä hitsausvalmiiksi 200 millimetrin paksuuteen saakka.
Investoinneilla Fortaco valmistautuu tulevaan.
”Ulkoistamistrendi on menossa. Moni viimeaikaisista asiakkaistamme, jotka ovat tehneet teräsrakenteita ja ohjaamoita omilla tehtaillaan, ovat katsomassa sopimusvalmistajia.”
Fortacolla on ohjaamovalmistusta ja ajoneuvojen loppuasennusta testaus mukaan lukien Kurikassa. Sastamalassa on loppuasennusta ja testausta.
Puolustus vetää
Neljänneksi suurin valmistaja on Millog 317 miljoonan euron liikevaihdolla. Puolustusvälineteollisuuteen keskittyvän konsernin liikevaihto kasvoi lähes 11 prosenttia uuteen ennätykseensä.
Konserniin kuuluu myös optiikka- ja viestintävalmistaja Senop, jonka liikevaihto kasvoi lähes 44 prosenttia 64,9 miljoonaan euroon.
Yksi liikevaihtoa lisäävä on Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen lisätilaus 24 miljoonaan euron valonvahvistimista ja lasertähtäimistä. Laitteet on toimitettu vuosien 2023 ja 2024 aikana.
Senopin liikevaihto ja kannattavuuskehitys ovat olleet vahvoja. Viiden vuoden mediaaniliikevaihdon kasvu on ollut 32 prosenttia, ja liikevoittomarginaali on vakiintunut 18 prosentin tasolle.
Viidentenä on Incap 230,1 miljoonan euron liikevaihdollaan. Myös sen liikevaihto nousi 3,8 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Sen liiketulosprosentti 12,8 on vertailuryhmän kärkipäässä.
Uutta liiketoimintaa uudella kokoonpanolinjalla
MSK Groupin liikevaihto oli 16 prosentin laskussa 184,6 miljoonassa eurossa. Vuonna 2023 konserni teki ennätysliikevaihdon 219,7 miljoonaa euroa.
Liikevaihdon laskua selittää maatalousmarkkinan hyytyminen.
Kauhavalainen ohjaamovalmistaja on ollut riippuvainen maatalouskoneista. Suurin osa valmistetuista ohjaamoista menee Valtra-traktoreihin.
Ohjaamoja valmistetaan myös työkoneisiin ja esimerkiksi paloautoihin. Yhtiöllä on ohjaamotehtaat myös Saksassa ja Slovakiassa.
Alle 20 prosenttia liikevaihdosta tulee muovituotteista, loput Junkkarin maatalouskoneista.
MSK on hionut valmistuslinjaansa ja on hankkiutumassa irti ohjaamovalmistuksesta. Pitkälle hiotuilla valmistuslinjoilla voidaan valmistaa muitakin tuotteita.
Asiakas vie mukanaan liikevaihdon
Eniten liikevaihto on romahtanut elektroniikan ja mekaniikan kokoonpanoyritys Kyrelillä. Kyrökoskelaisen yrityksen liikevaihto laski 46,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Liiketulos oli kaksi miljoonaa euroa miinuksella.
”Taustalla on kiinalaisvalmistajan yritysosto, joka siirsi asiakkaan tuotannon Kiinaan. Tämän vaikutus alkoi jo vuoden 2023 lopulla, mutta täysimääräinen vaikutus sillä oli tilikaudelle 2024”, toimitusjohtaja Mika Räty kertoo.
Samaan aikaan muidenkin asiakkaiden tilausvolyymit laskivat. Vaikka henkilöstön sopeutustoimet aloitettiin, eivät ne ehtineet leikata kuluja riittävän nopeasti.
Nyt tilanne näyttää valoisammalta.
”Syksy näyttää positiiviselta, kasvua kevääseen on 30 prosenttia. Liikevaihto tuntuisi riittävän tuloksen tekoon.”
Yksittäistä nousevaa toimialaa ei ole, vaan tilaukset ovat lisääntyneet kautta linjan.
Suurimmat kasvajat
Eniten on kasvanut torniolainen Vipite Capital, jonka takana on teräsrakenteita valmistava Kavamet-Konepaja. Liikevaihto kasvoi 48 prosenttia 27,8 miljoonaan euroon. Liikevoitto oli 1,6 miljoonaa euroa.
Yhtiön erikoisalaa ovat tuhansien tonnien painoiset teräsrakenteet, joiden rakennusaika voi olla yli vuoden asiakkaan kohteessa. Kaukaisin referenssi on Saudi-Arabiassa.
”Kasvu on rakentunut pitkän ajan suunnitelmalla, jossa on tarkoituksena edetä kokonaisvaltaiseksi toteuttajaksi asiakkaalle kotimaassa ja ulkomailla”, toimitusjohtaja Kimmo Liljamaa kertoo.
Liljamaa ennustaa liikevaihdon säilyvän vähintään samalla tasolla kuluvanakin vuonna. Tilauskanta jatkuu ensi vuoteen.
Toiseksi suurin kasvaja on mustasaarelainen sähkö-, automaatio- ja ohjauskeskuksia valmistava Escarmat. Liikevaihdon kasvu oli 41,2 prosenttia. Edellisvuonna kasvua oli 16,37 prosenttia. Liikevaihto on tuplaantunut vuodesta 2019.
