News and blogs

Toimitukseen yhteyttä ottanut Tommy oli hämmästynyt ylitettyään valtakunnanrajan Perämeren pohjukassa. Hämmästyksen aihe oli polttoaineen hinta, joka putosi noin 30 senttiä litralta, kun auton ajoi Tornionjoen yli.

Tommy oli ensin ajanut Helsingistä Tornioon ja tankkasi lopulta vasta päästyään rajan yli Haaparannan puolelle.

”95 maksaa 1,57 euroa litralta. Miksi Suomessa lähes 30 sentin ero?” Tommy ihmetteli keskiviikkona.

Kun torstaina 12.3. tarkasteltiin polttoaineiden hintatietoja nettipalveluista, huomattiin jopa vielä suurempia eroja Suomen ja Ruotsin välillä.

Suomessa 95E, jota Tommykin tankkasi, maksoi halvimmillaan 1,86 euroa. Ruotsista samaa ainetta sai hintaan 14,59 kruunua eli 1,37 euroa. Tämän vertailun mukaan eroa oli lähes 50 senttiä litralta.

Kun katsotaan valtakunnallisia keskiarvoja, ero pysyy kutakuinkin samana. Suomessa 95E maksoi keskimäärin vain rahtusen alle kaksi euroa litralta, kun taas Ruotsin keskiarvo jäi 1,55 euron tasolle.

Näin ollen Tommyn keskiviikkona Pohjois-Ruotsissa hämmästelemä halpa bensa oli kuitenkin hieman kalliimpaa kuin torstaina tarkasteltu koko maan keskiarvo. Hintatietoja kertoo Suomessa esimerkiksi Polttoaine.net ja Ruotsissa Bensinpriskollen.se.

Suomalaisella asemalla

Tommy muuten tankkasi St1:n asemalla. Ketju on suomalainen ja laajeni viime vuoden aikana merkittävästi, kun kaikki Suomen, Ruotsin ja Norjan Shellit muutettiin St1-asemiksi lisenssisopimuksen päätyttyä.

Siksi on aiheellista kysyä nimenomaan St1:n näkemystä siihen, miksi polttoaine on selvästi edullisempaa Ruotsin puolella. Vastauksen antaa Simo Brisk, jonka titteli on ”sales & operations lead retail Finland” eli vapaasti suomennettuna jälleenmyynnin johtaja Suomessa.

”Suomen ja Ruotsin markkinoissa on suuria eroja energiapoliittisesti, joten niitä on vaikea verrata. Tällä tarkoitamme esimerkiksi energiaverotusta ja jakeluvelvoitteen tasoa”, Brisk kertoo ja jatkaa:

”Niistä syntyy merkittävin ero maiden välillä. Yksittäisen aseman hinnoittelua emme lähde kommentoimaan.”

Nesteen näkemys

St1:n johtajistosta on aiemmin kerrottu, että paikallinen kilpailu vaikuttaa merkittävästi polttoaineiden hintoihin sen pienen liikkumavaran sisällä, joka jää niin sanottujen pakollisten menoerien jälkeen.

Brisk ei lähtenyt kommentoimaan tätä näkökulmaa lainkaan. Sitä vastoin kilpaileva energiayhtiö Neste nosti tämänkin seikan esiin vastauksessaan.

”Paikallinen kilpailu on yksi polttoaineiden pumppuhintoihin vaikuttava tekijä yhdessä maailmantapahtumien, markkinahintojen (raaka-aineet ja lopputuotteet), valuuttakurssien ja verotuksen kanssa”, Nesteen viestinnästä vastataan.

Myöhemmin yhtiö halusi vielä täydentää vastaustaan sillä, että myös viranomaismaksut ja erot jakeluvelvoitteessa vaikuttavat maiden välisiin hintaeroihin.

Näin vastaa ABC

Polttoaineita myyvän ABC-ketjun osalta vastauksen antoi liikenteen energioista vastaava johtaja Tiina Viksten SOK:lta.

– Polttonesteiden hintaa ohjaa suuresti globaalin markkinatilanteen jatkuva kehittyminen, kausivaihtelut sekä heilahtelevat valuuttakurssit, joihin polttonestekaupan toimijat eivät käytännössä voi vaikuttaa, Viksten kertoo.

Lisäksi polttonesteiden hintatasot vaihtelevat hänen mukaansa alueittain eri aikoina kulloisenkin kilpailutilanteen mukaan, kuten markkinataloudessa yleisestikin.

– Paikallisesti asemien hintatasoon vaikuttava kilpailutilanne voi olla erilainen jo kahden eri risteysalueen välillä. Toimialan erityispiirteisiin kuuluu myös se, että hinnat voivat elää yhden päivänkin sisällä useita kertoja. S-ryhmän 19 alueosuuskauppaa vastaavat omien asemiensa polttonestehinnoittelusta itsenäisesti, Viksten sanoo.

Kolmas maailmansota saattaa olla jo alkanut, varoittaa asiantuntija brittilehti The Telegraphin Iran: The Latest -podcastissa.

– Jos tämä ei ole kolmas maailmansota, en tiedä mikä on, sanoo riippumattoman konfliktitutkimusjärjestö Armed Conflict Location and Event Datan (Acled) toimitusjohtaja Clionadh Raleigh.

– Sanoisin, että tämä on merkittävin konflikti minun elinaikanani. Menisin niinkin pitkälle, että sanoisin sen vastaavan sitä, mitä näimme maailmansodissa.

Raleigh varoittaa ulkomaantoimittaja Roland Oliphantin haastattelussa, että Venäjä ja Kiina ovat vaarassa tempautua mukaan Iranin sotaan ja sitä kautta yhteenottoon Yhdysvaltain kanssa.

Raleigh’n mukaan sekä Venäjä että Kiina ovat avoimesti tukeneet Irania sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät maahan.

Telegraphin mukaan konflikti on levinnyt poikkeuksellisen nopeasti. Jo 16 maata on ainakin välillisesti joutunut osaksi sitä.

– Ei ole merkkejä siitä, että alue tilanne alueella normalisoituisi, vaikka tulitauko saataisiinkin aikaan, Raleigh sanoo.

Telegraphin toimittaja Oliphant kertoo sanoneensa jo vuosien ajan, että kolmas maailmansota on jo alkanut.

Iranin kaatamisen alkeet

Irakin ja Iranin rajalla vieraileva kirjeenvaihtaja Sophia Yan kertoo haastatelleensa kurditaistelijoita, jotka toivovat Iranin hallinnon kaatuvan sodan seurauksena.

Yksi kurdijoukon johtaja väittää Yanille, että rajalla on 10 000 sotilasta odottamassa mahdollisuutta hyökätä Iraniin.

Kurdit ovat yksi maailman suurimmista valtiottomista kansoista. Kurdistanin alue ylettyy Turkkiin, Irakiin, Iraniin ja Syyriaan.

Iranin islamistihallinto sortaa maansa kurdivähemmistöä väkivaltaisesti. Kurdinationalistit uskovat, että vain Iranin hallinnon kaatuminen ja itsenäinen Kurdistanin valtio takaa kurdeille vapauden sorrosta.

Sophia Yanin haastatteleman kurdijohtajan mukaan joukot toivovat tukea Yhdysvalloilta. Presidentti Donald Trumpin mielipide asiasta on vaihdellut.

Trump toivotti ensin kurdijoukot tervetulleiksi, sitten käski heitä pysymään poissa. Presidentti on myös sanonut, ettei tavoittele Iranin hallinnon vaihtamista.

Yan sanoo asiantuntijat arvioivan kurdijoukkojen hyökkäyksen Iraniin onnistuvan vain, jos Iranin turvallisuusjoukot alkavat hajota ja kurdien tueksi muodostuu laaja kansannousu.

– Voiko niin käydä, se jää nähtäväksi. Iran on monimuotoinen 90 miljoonan ihmisen valtio, ja iranilaisten kansallistunne on erittäin vahva. Jos kurdien toiminnan koetaan hajottavan maata, se ei välttämättä miellytä koko väestöä, Yan sanoo.

Iranin kansa ei tule nousemaan hallintoa tai varsinkaan maan sotilasjohtoa vastaan, sanoo Clionadh Raleigh.

– Heillä ei ole siihen mitään keinoja. Monet ovat jo maksaneet lastensa tai veljiensä ja sisartensa hengellä siitä, että nousivat tätä hallintoa vastaan. On aivan liikaa odottaa heiltä jatkuvaa protestiliikettä, varsinkin uuden johdon valitsemisen jälkeen.

Raleigh’n mukaan ei ole merkkejä siitä, että kurdien hyökkäys innostaisi iranilaisia kapinaan – tai että kurdijärjestöt yrittäisivät sellaista Iranissa.

– Kurdijohto muistaa saaneensa Yhdysvalloilta ja muilta valtioilta lupauksia, joista mitkään eivät tietenkään toteutuneet.

Asiantuntijan mukaan viime aikoina vahvistuneet Irakin kurdit tuskin haluavat vaarantaa suhteitaan Turkkiin aloittamalla tuhoon tuomitun hyökkäyksen Iraniin.

Iranin hallinto kaatuu ainoastaan silloin, jos maata johtava islamilainen vallankumouskaarti (IRGC) hajoaa sisältä käsin, Raleigh sanoo. Kansannousua ja sotilaallisten joukkojen suorittamaa vallankaappausta on hänen mukaansa turha odottaa.

Ruotsalainen energiayhtiö OX2 on nousemassa Suomessa suurimmaksi tuulivoiman omistajaksi, kirjoitti Tekniikka&Talous helmikuussa.

Yhtiö on nyt kertonut ruotsalaiselle NyTeknik-lehdelle, että se painottaa tällä hetkellä hankkeissaan Suomea Ruotsin sijaan.

”Tällä hetkellä Suomi on meille mielenkiintoisempi markkina kuin Ruotsi”, OX2:n Ruotsin-maajohtaja Emelie Zakrisson sanoo lehdelle.

OX2 on tähän asti rakentanut tuulipuistoja ja myynyt ne eteenpäin uusille omistajille. Suomessa yhtiö on toteuttanut 16 tuulipuistoa, joiden yhteenlaskettu nimellisteho on noin 1 200 megawattia.

Lue myös:

Yhtiön panostus Suomeen näkyy myös rahallisesti. Pelkästään vuonna 2025 OX2 investoi Suomessa noin 1,1 miljardia euroa viiteen tuulipuistoon. Ne valmistuvat vaiheittain vuosina 2027–2028, ja niiden yhteenlaskettu teho on noin 750 megawattia.

Zakrissonin mukaan tuulivoiman rakentamisen edellytykset ovat Suomessa monin tavoin paremmat kuin Ruotsissa. Yksi keskeinen syy on se, että kunnat saavat tuulivoimaloista alusta alkaen kiinteistöverotuloja, mikä tekee niistä myönteisempiä uusille hankkeille.

”Ruotsissa lupien saamiseen kuluu yleisesti Euroopan pisimpiä aikoja”, Zakrisson sanoo.

Myös lupaprosessit ovat Suomessa ennakoitavampia ja nopeampia. OX2 kiittelee lisäksi yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa, jota yhtiö pitää Ruotsia läpinäkyvämpänä. Esille nousee myös Suomen energiapolitiikka, joka Zakrissonin mukaan tukee samanaikaisesti sekä ydinvoimaa että tuulivoimaa.

Lue myös:

Rajavartiolaitos käynnisti hallitusohjelman mukaisen selvityksen elinkaaren päässä olevien meripelastushelikopterien korvaajista syksyllä 2025. Nyt RVL kertoo tiedotteessaan, että hanke on nimetty HVX-hankkeeksi.

Nimi seuraa nykyisin käytössä olevien helikoptereiden rekisteritunnuksia, jotka ovat OH-HV-alkuisia.

Hankkeen tehtävänä on korvata nykyiset meripelastushelikopterit yhdellä monitoimihelikopterityypillä 2030-luvulla. Tehtävänä on myös selvittää tarpeet ja mahdollisuudet korvata pienemmät helikopterit myöhemmin samalla helikopterityypillä. Lisäksi hankkeessa huomioidaan muiden viranomaisten ja sidosryhmien tarpeet.

”Rajavartiolaitoksen minimitavoite on korvata nykyinen suorituskyky. Valvontakykyä, vaikuttamiskykyä, verkottumista ja suojaa on välttämätöntä kehittää. Olemme myös tunnistaneet helikopterijärjestelmän kustannustehokkuuden parantamisessa useita mahdollisuuksia”, toteaa HVX-hankkeen hankejohtaja kenraalimajuri Jari Tolppanen tiedotteessa.

Parhaillaan on käynnissä tietopyyntövaihe potentiaalisten toimittajien kanssa. Ehdokkaita ovat Airbus, Bell, Leonardo ja Sikorsky. Rajavartiolaitos kartoittaa tietopyynnössä helikopterityyppien soveltuvuuden, riskit, helikopterivalmistajien toimitusvalmiuden sekä kustannusvaikutukset. HVX-hanke tapasi toimittajat tällä viikolla.

Helikopterivalmistajat vastaavat tietopyyntöön viimeistään huhtikuussa 2026. Meripelastushelikopterien korvaaminen tulee seuraavan hallituksen ratkaistavaksi.

Lue myös:

Sota Lähi-idässä on sulkenut Hormuzinsalmen, jonka kautta kulkee normaalisti noin 20 prosenttia maailman öljystä ja merkittävä osa tavararahdista. Iran on tehnyt alueella liikkuviin aluksiin ohjus- ja drooni-iskuja, ja Reutersin mukaan keskiviikkona 11.3. todennäköisesti hyökännyt myös suoraan ihmisvoimin räjähteillä lastatuista aluksista kahteen öljytankkeriin sytyttäen ne tuleen ja tappaen ainakin yhden miehistön jäsenen.

Arabian niemimaan ja Iranin välinen Hormuzinsalmi on ollut käytännössä suljettuna siitä lähtien, kun Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät Iraniin 28. helmikuuta. Suorat hyökkäykset laivoihin eivät ole ainoa vitsaus, joka on pakottanut pysäyttämään meriliikenteen salmessa.

Yksi suuri ongelma on, että laivat eivät pysty luottamaan navigointijärjestelmiinsä gps-väärennösten vääristäessä muiden alusten sijainteja niiden näkövinkkelistä, kertoo Scientific American.

Laivat ”kulkevat” kirjaimellisesti mahdottomissa paikoissa

Hormuzinsalmella laivojen navigointinäytöt raportoivat mahdottomia asioita.

Suuret öljytankkerit näyttävät kiertävän kuivalla maalla. Rahtialukset ylittävät lentokenttiä. Konttialukset ajelehtivat ydinvoimalan läpi.

Alle kahden viikon aikana tuhannet alukset ovat kokeneet navigointihäiriöitä Persianlahdella. Kaupallinen laivaliikenne salmen läpi on lähes pysähtynyt.

Gps-väärennökset ovat yksi esimerkki maailmanlaajuisten toimitusketjujen haavoittuvuudesta: merkittävää vahinkoa saadaan aikaan muullakin kuin suorilla hyökkäyksillä.

Suuria navigointiongelmia kesäkuusta 2025 lähtien

Ainakin kesäkuusta 2025 lähtien miehistöt ovat joutuneet ajoittain ohjaamaan aluksia Persianlahdella perinteiseen tapaan silmämääräisesti sen sijaan, että olisivat turvautuneet tavanomaisiin satelliittiyhteyksiin perustuviin työkaluihinsa.

Yhdysvallat iski juhannuksena 2025 Iranin ydinaseohjelmaan. Kauppalehti haastatteli heti sen jälkeen asiantuntijaa, joka piti tuolloin Hormuzinsalmen sulkemista toistaiseksi epätodennäköisenä.

”Hormuzinsalmen sulkeminen olisi poliittisesti mahdollista vain sellaisessa tilanteessa, jossa Iranin regiimi kokee olemassaolonsa olevan uhattuna”, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mohammed Hadi arvioi tuolloin.

Nyt tämä eksistentiaalinen uhka Iranin hallinnon kannalta toteutui, kun muun muassa sen ylin johtaja tapettiin heti 28. helmikuuta.

Äskettäinen sodan puhkeaminen pahensi välittömästi myös navingointihäirintätilannetta.

Myös Venäjä väärentänyt signaaleja – Itämerellä

Tekniikka&Talous kirjoitti Venäjän harjoittamasta gps-häirinnästä Itämerellä joulukuussa 2025. Muunlaista häirintää gps-signaaleille oli harjoitettu jo aiemmin, mutta signaalien väärentäminen oli Venäjän osalta uutuus, joka havaittiin ensi kertaa vuonna 2024 kerätyssä datassa.

Varmuutta siitä, kuka väärentää signaaleja Hormuzinsalmessa, ei ole. Erittäin valistuneita arvauksia kylläkin.

”Olen melko varma, että nimenomaan iranilaiset harjoittavat väärentämistä”, professori Todd Humphreys arvioi Scientific Americanille.

Hänellä on ilmailutekniikan professuuri Texasin yliopistossa Austinissa.

”Viljaympyröitä” Hormuzinsalmella

Huijaukset eivät ainoastaan ​​häiritse alusten omaa gps:ää, vaan saavat myös niiden automaattisen tunnistusjärjestelmän eli AIS:n lähettämään vääriä sijainteja.

Usein näyttää siltä kuin alukset piirtäisivät suuria ympyröitä, vaikka ne eivät oikeasti liikkuisi. Tutkijat kutsuivat näitä leikillään viljaympyröiksi, Humphreys sanoo.

Hän epäilee, että ympyrät ovat yksinkertaisesti oletusarvoinen liikkumismalli tietyissä edullisissa huijauslaitteissa, joita on saatavilla avoimilla markkinoilla.

"Mutta ei itse huijauslaite eikä aluskaan pyöri ympyrää", hän sanoo. Huijauslaite todennäköisesti sijaitsee korkeassa tornissa tai kiinnitetyssä ilmapallossa Iranin rannikolla signaaleja lähettäessään.

Alkuperäisiä viljaympyröitä, viljapeltoihin painamalla muodostettuja kuvioita, on nähty 1970-luvulta alkaen. Niitä väitettiin aikoinaan ufojen aikaansaannoksiksi, vaikka alkuperäisen viljaympyräbuumin aloitti ilmeisesti kaksi taiteilijaa tehtyään kuvioita salaa.

Hormuzinsalmi on yksi maailman tärkeimmistä öljynkuljetusväylistä. Sen kautta kulkee päivittäin jopa noin 20 prosenttia maailman öljynkulutusta vastaavasta määrästä sekä merkittävä osa nesteytetystä maakaasusta.

Salmi on kapeimmillaan noin 34 kilometriä leveä, mutta laivaliikenne kulkee vain noin kolme kilometriä leveitä väyliä pitkin kumpaankin suuntaan.

Useat kansainväliset mediat ovat viime päivinä uutisoineet Yhdysvaltain viranomaislähteisiin viitaten, että Iran on aloittanut salmen miinoittamisen. Asiasta on kirjoittanut muun muassa talouslehti Wall Street Journal keskiviikkona.

Eri arvioiden mukaan miinoja saattaa olla asetettu joko kymmenkunta tai useita kymmeniä. Tietoja ei kuitenkaan ole toistaiseksi virallisesti vahvistettu.

Norjan merivoimien tutkija Tor Ivar Strømmen huomauttaa norjalaisen tekniikkalehden Teknisk Ukebladin haastattelussa, että vaikutus on käytännössä sama riippumatta siitä, onko miinoja todella laskettu vai ei. Alukset eivät uskalla kulkea salmen läpi.

Strømmen sanoo odottaneensa, että Iran olisi miinoittanut salmen jo aiemmin. Hänen mukaansa kyse on Iranin tehokkaimmasta keinosta tässä sodassa, mutta maalla ei ole ollut siihen aiemmin tarvetta.

Hänen mukaansa Iranilla tiedetään olevan ainakin kahta tyyppiä merimiinoja: ankkuroituja miinoja ja pohjamiinoja. Miinojen raivaamista vaikeuttaa se, etteivät miinat välttämättä räjähdä ensimmäisestä ohituksesta. Kehittyneimmät miinat voidaan myös säätää reagoimaan vain tietynlaisten alusten ääniin.

Strømmen ei usko, että laivaliikenne Hormuzinsalmen läpi normalisoituu ennen kuin sota päättyy.

”Uskon, että salmi pysyy suljettuna aselepoon asti, ja mahdollisesti kuukausia sen jälkeen, koska miinojen raivaaminen voi kestää pitkään”, Strømmen sanoo Teknisk Ukebladille.

Tuulivoimatuottaja Wpd Karhunnevankankaan tuulivoimapuisto Oy on hakeutunut yrityssaneeraukseen. Karhunnevankankaan tuulivoimapuisto on iso, 33 tuulivoimalan puisto. Kokonaisteho on yhteensä 188 MW.

Tuulipuisto on ollut tappiollinen siitä lähtien, kun sen toiminta alkoi vuonna 2023. Yhtiön emoyhtiö, saksalainen Wpd on joutunut tukemaan puiston toimintaa lukuisilla miljoonilla euroilla vuosittain.

Yhtiön toimitusjohtajan Heikki Peltomaan mukaan taustalla on useita yllättäviä muutoksia sähkömarkkinoilla, kuten 15 minuutin tasesähköjärjestelmä.

”Se muutti peliä Suomessa merkittävästi ja on tuonut miljoonakustannukset. Viimeinen niitti oli tammi–helmikuun sää, kun puiston voimalat seisoivat nollakelin ja jäätävän sateen vuoksi”, hän sanoo.

Tasesähköjärjestelmän ongelmiin ala on etsimässä ratkaisuja Fingridin kanssa.

Karhunnevankankaan sähkön ostaa pörssiyhtiö UPM. Sen kanssa tehty pitkäaikainen sähkönostosopimus (ppa) on vuodelta 2019. Peltomaan mukaan tuolloin tehtyjä sopimusmalleja ei enää käytetä. Sopimukset ovat tiukasti salaisia.

Wpd:llä on Suomessa kolme muuta tuulipuistoa tuotannossa ja kymmenkunta hanketta kehitteillä. Peltomaan mukaan niillä ei ole samanlaisia kannattavuusongelmia.

Yrityssaneerauksen lopputulos selviää kahden–kolmen kuukauden päästä kesä–heinäkuun paikkeilla. Asia käsitellään Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Velkojiin kuuluu pankkeja, kuten saksalainen Commerzbank.

Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulivoimapuisto sijaitsee 12 kilometriä kunnan keskustasta kaakkoon, Pyhäjoen ja Yppärin välisellä metsäalueella. Sen koko on noin 2 600 hehtaaria.

Tuulipuisto tuottaa sähköä yrityssaneerauksenkin aikana.