Kanadaan lähtevän jäänmurtajan rakentaminen yli kaksinkertaistaa Helsingin telakan työntekijämäärän. Vierailimme telakalla, jonka omistaja Davie Shipuilding on kiinnostunut viemään teknologiaa Yhdysvaltoihin.
Helsingin telakalla käynnistettiin keskiviikkona 20. elokuuta ensimmäisen Kanadaan toimitettavan Polar Max-jäänmurtajan rakentaminen.
Kyseessä on Yhdysvaltain, Kanadan ja Suomen viime vuonna käynnistämän ainutlaatuisen jäänmurtajayhteistyön ensimmäinen konkreettinen askel.
Jäänmurtajan rakentaminen yli kaksinkertaistaa Helsingin telakan henkilöstömäärän. Jäänmurtajan rakentaminen kasvattaa henkilöstömäärää noin 500 työntekijällä. Telakalla on nyt noin 400 työntekijää, toimitusjohtaja Kim Salmi kertoo.
Davie Shipyardin ja Kanadan valtion välisen jäämurtajasopimuksen yhteisarvo on yli 2 miljardia euroa, josta Helsingin telakan osuus merkittävä.
Jäänmurtajaa rakennetaan Helsingin telakalla vuoden 2027 loppuun saakka.
Laivan runko-osa ja suuri osa teräsrakenteista valmistetaan Helsingissä. Aluksen rakentaminen saatetaan loppuun Québecissä Kanadassa.
Salmi kertoo, että Helsingin telakalla on tarvetta sekä investoida että palkata lisää työvoimaa jäänmurtajayhteistyön vuoksi. Rekrytoinnit on aloitettu suunnittelun puolelta ja niitä tullaan jatkamaan hankinnassa ja tuotannossa.
Siirtyykö osaamista Teksasiin?
Davie Shipyard on saanut Kanadalta kuuden jäämurtajan tilauksen. Ei ole tiedossa, valmistetaanko muita jäämurtajia Suomessa.
Davie Shipyard kertoi kesäkuussa ostavansa Galvestonin ja Port Arthurin telakat Teksasista. Yhtiö aikoo investoida telakoihin miljardin dollarin edestä.
Onko hankkeen tarkoitus siirtää suomalaista tietotaitoa Teksasiin, Davie Shipbuildingin toimitusjohtaja James Davies?
”Tavoitteena on perustaa verkosto, joka mahdollistaa teknologian ja mahdollisesti komponenttien, kokonaisien laivan osien tai jopa kokonaisten laivojen siirron siellä, missä se on sallittua sovellettavan sääntökokonaisuuden mukaan”, Davies vastaa.
Helsingin telakan roolina on myös tarjota tietotaitoa Davie Shipbuildingille aluksiin liittyen, Salmi sanoo.
”Me olemme maailman paras prototyyppien rakentaja, joka tarkoittaa sitä, että me tulemme varmastikin tekemään edelleen täällä sarjojen ensimmäisiä laivoja.”
Suomessa voitaisiin siis tästä päätellen keskittyä ainakin prototyyppien valmistukseen jatkossakin.
Daviesin mukaan monet maat haluaisivat parempaa kyvykkyyttä laivanrakentamiseen, erityisesti vaikeasti rakennettavien laivaluokkien osalta.
”Yksi vaikeimmista rakennettavista laivoista on jäänmurtaja. Suomalaiset eivät arvosta sitä, kuinka vaikeaa tämä on.”
Kanadassa on Daviesin arvion mukaan rakennettu jäänmurtaja viimeksi 80-luvulla.
Davies huomauttaa, että monella maalla on laivojen suhteen käytössä kotimaisuusasteen vaatimukset. Jäänmurtajien tapaiset alukset pitää rakentaa usein paikallisesti.
”Kanada on lieventänyt näitä vaatimuksia hieman Polar Maxin osalta, koska tämä edustaa merkittävää mahdollisuutta tiedon siirrolle ja ohjelman nopeuttamiselle.”
”Lähestymistapana on tuotannon, laitteiden ja niin edelleen standardisointi. Sen ansiosta pystymme tekemään tarvittavat toimenpiteet toimittaaksemme laivoja ja tuotteita suurille potentiaalisille ostajille”, sanoo Davies ja nostaa esiin potentiaalisena asiakkaana Yhdysvallat.
Ainutlaatuinen telakka
Monet yritykset koputtavat Yhdysvaltain hallinnon ovelle. Davies näkee Helsingin telakan oston riskinä, joka nostaa Davien uskottavuutta.
Davies kehuu Helsingin telakan toimintakykyä ainutlaatuiseksi maailmassa.
Ainoastaan Venäjältä saattaa löytyä vastaavaa, Davies sanoo.
”Mutta se ei ole paikka, jonne voisimme mennä ostoksille. Helsingin telakka oli käytettävissä, mikä tarkoitti, että olimme löytäneet ilmeisen ja todennäköisesti ainoan vastauksen.”
Porista omaa vientiä
Davies osti myös Porin telakan kesällä. Porin telakalla pyritään nyt mahdollisimman nopeasti aloittamaan toiminta ja osa jäänmurtajan teräsrakenteista tehdään siellä.
Porin telakalla tullaan rakentamaan 200-400 tonnia painavia teräspalikoita.
Porin investointi takaa Davielle toimitusvarmuutta ja teräsosaamista, Davies sanoo
”Sillä on mittakaava, kapasiteetti ja kyvykkyys, jotka ovat rehellisesti sanottuna ihanteellisia Helsingille. Uskon myös, että se voi tehdä vientiä myös itsenäisesti. Alikokoonpanolohkoja, mahdollisesti myös kokonaisia laivan osia.”
Ministeri Marttinen: Kilpailuetu
Telakalla vierailleen työministeri Matias Marttisen (kok) mukaan jäänmurtajahankkeen merkitys näkyy meriteollisuuden kautta taloudessa ja työllisyydessä, hän sanoo.
”Kyse on hyvin merkittävästä toimialasta. Sillä on suuri merkitys, että telakat operoivat. Tämä on meille merkittävä kilpailuetu.”
”Itse ajattelen niin, että Suomessa nimenomaan arktisen merenkulun ja arktisen jäänmurron osaaminen on aivan maailman huippua. Suomen kaltaista tuotantokapasiteettia ei globaalisti löydy mistään muualta.”
Ministeri Marttinen kiittelee Suomen ja Kanadan tiiviitä välejä.
”Pohjoismaiden ohella Kanada on yksi niistä länsimaista, joiden kanssa Suomella yhteistyö on jopa kaikkein kaikkein tiiveintä.”
Hän näkee jäämurtajayhteistyössä ja Nato-jäsenyydessä Suomen ja Kanadan yhteistyössä vielä asteen verran tiivistämisen mahdollisuutta.
Merivoimien laivat eivät poissuljettuja
Helsingin telakan tuotteisiin kuuluvat myös pienet ja ja keskisuuret risteilyalukset. Myöskään isoimpia jahteja ei voi unohtaa, Salmi sanoo.
”Harmaalla maalilla varustetut laivat eivät ole poissuljettuja. Meillä on menossa tällä hetkellä suunnittelutyötä liittyen Fregatteihin, korvetteihin ja niin edespäin.”
Salmi kertoo, että telakan myyntipöydällä on hyvinkin paljon projekteja. Hän ei paljasta telakan tarkkaa tilauskantaa.
”Alamme lähestyä sitä pistettä, että voin ruveta puhumaan jo tilauskannasta.”
