Suomessa on rakennettu pari vuotta isoja teollisen kokoluokan aurinkovoimaloita. Suomen maaperä ja ilmasto ovat kuitenkin tuottaneet useita ongelmia hankkeille. Yllättävät kustannukset vaarantavat hankkeiden kannattavuuden. Asiantuntija kertoo työmaiden ongelmista ja miten niitä nyt ratkotaan.
Suomessa on hehkutettu viime vuodet aurinkovoimaloiden buumia. Moni hankekehittäjä ryntäsi alalle kullan kiilto silmissä.
Aurinkovoimaloiden rakentajat ovat kuitenkin törmänneet Suomen maaperään ja pohjoisen ilmastoon liittyviin ongelmiin. Ongelmat ovat tulleet hankekehittäjille täytenä yllätyksenä.
Aurinkovoimaloiden ensimmäisessä aallossa voimalat rakennettiin kauppojen viereisille pelloille. Voimalat olivat pieniä, eikä niissä ilmennyt isoja maaperäongelmia.
Ongelmat alkoivat, kun alettiin rakentaa isompia hankkeita.
Teknisen tiimin johtaja Elina Kärkimaa Etha-yhtiöstä kertoo, että useissa isoissa hankkeissa on ollut hankaluuksia maaperän takia jo hankekehitysvaiheessa tai rakentamisen aikana. Etha on uusiutuvan energian konsultointiyhtiö.
”Täällä ei voi rakentaa Keski-Euroopan spekseillä. Haastava maaperä voi tuoda kustannuksia muutenkin kannattavuuden kanssa kamppaileviin hankkeisiin”, hän sanoo.
Kärkimaa on työskennellyt aurinkovoimahankkeiden kanssa yli kymmenen vuotta aiemmin Ilmattarella ja Fortumissa, joten hän tietää mistä puhuu.
Tämä routainen maa
Yllätysten lista on pitkä.
Erityisesti routivissa savimaastoissa yllätyksenä on voinut tulla, etteivät perustukset ole pysyneet paikoillaan riittävän hyvin, ei edes vaikka on paalutettu routarajaan.
”Ei riitä, että paalu melkein pysyy pystyssä. Aurinkopaneelien kennot ovat hyvin ohuita, millimetrin murto-osia. Jos paneeliin aiheutuu vääntöä, tulee helposti mikrosäröjä, jotka heikentävät sähköntuotantoa”, Kärkimaa sanoo.
Joissakin tilanteissa urakoitsijalle ja tilaajalle on tullut kiistaa paneelipöytien vääntymisestä. Urakoitsijan mukaan paneelit oli asennettu suoraan, mutta vuoden parin päästä ne ovatkin vinossa.
Arviot alkutilanteesta ovat kuitenkin silmämääräisiä, eikä asiasta ole tehty dokumentteja.
”Vetolujuus on aurinkovoimassa oleellista. Siellä on isot paneelipinta-alat, joihin tuuli ottaa ja nostaa niitä itse asiassa ylöspäin. Toinen kysymys on, pysyvätkö ne erilaisissa olosuhteissa paikoillaan kesällä, tulva-aikaan ja talvella.”
Ohutta maaperää, kone voi upota
Suomessa maaperä on usein ohutta ja kallio tulee nopeasti vastaan. Kalliossa paneelitkin pysyvät paikoillaan, mutta kallioporaukset ovat tuoneet yllättäviä lisäkuluja.
Metsämailla, joissa on kaadettu puita, onkin pitänyt myös poistaa kantoja perustusten tieltä, jotta paalut saadaan maahan.
Kaikki ylimääräinen työ kuten kivien poistaminen tai tasoittaminen tuovat yllätyskuluja.
Moreenimaassa paalut eivät ole pysyneet paikoillaan tai verkkoliityntä on ollut kaukana.
”Suomesta on hankala löytää sellaista unelmasaittia, että olisi korkean säteilyn lisäksi myös verkkoliityntä lähellä ja täydellinen maaperä.”
Yllätyksiä on tullut jopa siitä, ettei kosteilla hankealueilla olekaan voinut liikkua raskailla koneilla uppoamisvaaran takia.
Perustuksiin liittyvien ongelmien seurauksena hankkeiden kustannukset ovat paisuneet.
Perustusten osuus hankkeen kustannuksista on vajaa puolet. Itse aurinkopaneelit alkavat olla hyvin halpoja.
Moni on kysellyt, eikö Suomessa osatakaan rakentaa.
”Osataan Suomessa rakentaa, mutta miten rakentaa riittävän kestävästi mutta hyvin kustannustehokkaasti.”
Aurinkovoimalassa paalujen määrä on valtava.
”Tämän tyyppistä rakentamista Suomessa ei oikein voi verrata mihinkään muuhun. Suomessa on tehty vaikkapa aitaa, mutta aidanrakentajilla ei välttämättä ole kokemusta aurinkovoimaloiden vaatimista vetolujuuksista.”
Näkemättä hankkeeseen, kiireiset tuet
Monelle hankekehittäjällä onkin tullut yllätyksenä, että hyvien ja huonojen sijaintipaikkojen välillä on niin isot kustannuserot.
”Kehitysvaiheessa ei välttämättä ole käyty paikan päällä miettimässä rakennettavuutta, vaan on lähdetty suoraan luvittamaan aurinkohankkeita”, Kärkimaa sanoo.
Monet hankkeet ovat saaneet työ- ja elinkeinoministeriön investointitukea.
Kärkimaan mukaan myös investointitukien edellyttämät hankkeiden aikataulut ovat kuitenkin liian lyhyitä. Tuen saamiseksi hankkeita on aloitettu paikoissa, joissa ei ylletä riittävään pääomantuottoon maaperän ongelmien takia.
Päämuuntajan toimitusaika tai investointivalmistelun ja rakentamisen vaatima aika voi olla kolmekin vuotta, mutta tukiaikataulu vain kaksi vuotta. Tuen takaraja voi olla maaliskuussa mutta käyttöönottoa ei pystytä kevättalvella vielä tekemään.
”Nyt nähdään, että kaikki tukea saaneet hankkeet eivät tule toteutumaan. Tämä on harmi. Tässä syntyy helposti väärä käsitys, ettei aurinkovoima kannata.”
Ratkaisuja alettu etsiä
Onko aurinkovoimalla tulevaisuutta sittenkään Suomessa?
Kärkimaa pitää Suomea hyvänä aurinkovoimamaana. Vuositasolla säteily on pohjoisen Saksan tasolla ja tilaa aurinkovoimalle on. Saksassa aurinkovoimaa on noin sata kertaa enemmän kuin Suomessa. Uusiutuva energiaa houkuttelee datakeskuksia, vihreän vedyn tuotantoa ja muuta uutta kestävää teollisuutta.
”Semmoista ongelmaa näissä ei ole, etteikö kaikkia voisi ratkaista rahalla.”
Jos uusiutuvasta sähköstä maksetaan enemmän, voidaan alkaa rakentaa aurinkovoimaloita vaikeammillekin maaperän paikoille. Nyt ala odottelee lisää sähkönkulutusta.
Hänestä hankkeissa on ajateltava vahvasti teknistaloudellisesti.
”Mutta miten toteutat kustannustehokkaasti etkä yhtään yli, siitä ei ole ollut kokemusta. Aurinkovoimalarakentaminen on ihan oman tyyppistä rakentamista. Se on yksinkertaista, mutta yksityiskohdissa ei ole varaa mennä pieleen, sama rakenne kun toistuu valtavan monta kertaa.”
Ongelmiin on viime aikoina alkanut löytyä ratkaisuja, kun urakoitsijat ovat alkaneet tehdä koeperustuksia ja kehittää perustusratkaisuja.
”Vihdoinkin on ymmärretty, että pitää tehdä koepaalutuksia, vetokokeita ja testata ratkaisuja.”
Paalujen syvyydestä tai perustustavasta ei ole mitään nyrkkisääntöä. Oikeat ratkaisut selviävät koepaalutuksista ja maaperätutkimuksista.
Paalujen määrä on aurinkoa seuraavissa järjestelmissä pienempi. Ongelmalliseen maaperään ne voivat sopia jopa kiinteitä järjestelmiä paremmin.
Kun paneelit on saatu maahan, ne tuottavat sähköä jopa 40 vuotta.
