News and blogs

Sähköautovalmistaja Tesla ja avaruusalan yritys SpaceX ovat markkina-arvoltaan yhteenlaskettuina noin 3 000 miljardin dollarin luokkaa.

Uutiskanava CNN nostaa esille sijoittajia koskevan riskin, joka ei tule välttämättä monelle mieleen: miten näiden yhtiöiden käy, jos Elon Muskille sattuisi jotain?

Musk on molempien yhtiöiden toimitusjohtaja ja suurin yksittäinen omistaja. Molempien yhtiöiden arvosta leijonanosa nojaa niin sanottuun ”Musk-kertoimeen”.

Sijoittajat ovat valmiita maksamaan osakkeista kalliimpaa hintaa, koska he luottavat Muskin kykyyn toteuttaa hurjia visioitaan, kuten Marsin asuttamista tai ihmisenkaltaisten robottien kehittämistä.

Mitat täyttävää korvaaja ei ole

Muskille ei ole korvaajaa. Tämän toteavat sekä kokenut teknologia-analyytikko Dan Ives että International Institute for Management Development -instituutin strategisen johtamisen ja hallinnon professori Tim Quigley.

Mikäli Musk yhtäkkiä menehtyisi tai menettäisi kykynsä johtaa, suuri osa yritysten valtavasta markkina-arvosta haihtuisi asiantuntijoiden mukaan savuna ilmaan.

”Se olisi valtavaa, koska niin monet uskovat hänen koko imperiuminsa olevan pelkästään hänen varassaan. Mielestäni markkinat luultavasti hinnoittelevat tämän riskin liian alhaiseksi”, Quigley sanoo.

”On olemassa vain yksi Elon Musk, eikä toista hänenlaistaan synny. Se on siunaus ja kirous”, Ives arvioi.

Poikkeuksellista valtaa

Asia koskettaa myös esimerkiksi tuikitavallisia eläkesäästäjiä. Tesla ja SpaceX ovat maailman tunnetuimpia osakkeita, joita monet rahastot ostavat automaattisesti.

Muskilla on käsissään poikkeuksellisen paljon valtaa. Muun muassa uutistoimisto Reuters on kertonut Muskin erikoislaatuisesta asemasta SpaceX:ssä.

Käytännössä Musk voitaisiin erottaa vain äänestyksellä, jossa hän äänestäisi itseään vastaan.

Lisäksi Muskilla on valta valita ja erottaa suurin osa yhtiön hallituksen jäsenistä. Näin ollen hänen päätöstensä haastaminen on yhtiössä erittäin vaikeaa.

Hallitus on työ- ja elinkeinoministeriön johdolla suunnitellut sähkön hintakattomallia, jossa sähkön vähittäismyyntihinnalle asetettaisiin yläraja Suomessa poikkeustapauksissa.

Kauppalehden haastattelema Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok) ei suoraan lupaa tiettyä kustannustason ylärajaa, mutta osaa arvioida kilowattitunnin maksimihinnan asettuvan verrattain korkealle.

”Siinä on ollut ajatuksena tällainen 18 senttiä per kilowattitunti, joka olisi yläraja. Tämäkin on tietysti korkea kustannus pitkittyneenä.”

Multala vieraili torstaina Kauppalehden Talousaamun suorassa lähetyksessä kommentoimassa muun muassa mahdollisia valtiovallan toimia, joilla kansakunnalle epäsuotuisia seuraamuksia sähkömarkkinoilla voitaisiin taklata.

Taustalla on verkkopalvelujätti Googlen historiallinen Suomeen suuntautuva investointipäätös. Yhtiö tiedotti investoivansa Suomeen 13 miljardia euroa vuosien 2027–2028 aikana.

Yksi osa yhtiön julkaisemasta Suomen-hankkeesta koskee energiayhtiö Fortumin Loviisan-ydinvoimalaa. Google teki peräti 22 vuoden mittaisen sähkönostosopimuksen yhtiön sähköntuotantokapasiteetista.

Talouskasvun tarpeessa olevassa Suomessa investointiuutinen on riemunkiljahdusten lisäksi aiheuttanut epävarmuutta sähkön riittävyydestä kotimaassa sekä hankkeen vaikutuksista sähkön hintaan.

Ministeri Multala korostaa, ettei sähkön hintakatto voi astua voimaan pelkästään kansallisen tason kriisitilanteen myötä.

”Kynnyksenä hintakaton käyttöönotolle on se, että kriisin tulee olla Euroopan-laajuinen, ja Eurooppa-neuvoston tulee julistaa se käynnissä olevaksi.”

Torstain Talousaamun juonsi Tuomo Hyttinen. Voit katsoa lähetyksen kokonaisuudessaan alta.

Yhdysvaltalainen huippuyliopisto MIT eli Massachusettsin teknillinen korkeakoulu sulki elokuun lopussa yhden kemian osastonsa rakennuksista neljäksi päiväksi, koska sisällä epäiltiin tapahtuneen dimetyylielohopean vuoto. Erikoisesta tapauksesta uutisoi MIT:n tiedotteiden pohjalta kemian alan ammattilehti Chemical & Engineering News.

Tilanne alkoi keskiviikkoiltana 26. elokuuta, kun eräs jatko-opiskelija teki hätäilmoituksen ja sanoi yrittäneensä syntetisoida dimetyylielohopeaa. Opiskelijalla ei ollut lupaa tällaiseen työhön.

Seuraavana päivänä MIT ilmoitti rakennuksen sulkemisesta. Tilojen huolellisen puhdistamisen jälkeen rakennus avattiin uudelleen 31. elokuuta. C&EN:n mukaan henkilökunta myös palasi käytännössä töihin tuona päivänä.

29. elokuuta yliopisto kuitenkin tiedotti, ettei ole varmaa, syntetisoiko hälytyksen tehnyt opiskelija dimetyylielohopeaa oikeasti. Kyseessä on saattanut olla vain synteesin yritys tai mahdollisesti väärä hälytys, jonka motiivia voimme vain arvailla. Vastausta ei tiedetä ainakaan julkisesti.

Äärimmäisen vaarallista, jopa maailman vaarallisinta ainetta

MIT:n päälle painama paniikkinappula epäillyssä vaarallisen aineen vuodossa oli kuitenkin tässä tapauksessa asiallinen linjaveto. Dimetyylielohopea on äärimmäisen vaarallista ainetta.

Jos radioaktiivisia aineita ei oteta huomioon, voidaan tätä nestettä luonnehtia jopa maailman vaarallisimmaksi kemikaaliksi. Jos sitä tipahtaa suojakäsineellä peitetyn käden päälle yksikin pisara, se tappaa. Täysin kirjaimellisesti.

Dimetyylielohopea näet läpäisee käytännössä kaikkia muoveja ja kumeja kuin tiellä ei olisi mitään. Luonnollisesti sama pätee myös ihoon. Kaiken lisäksi läpäisy tapahtuu nopeasti, noin 15 sekunnissa.

Kyse ei ole syövyttämisestä, vaan siitä, että aine yksinkertaisesti imeytyy umpinaisten materiaalien läpi suoraan – kuin muovi olisi talouspaperia.

Lisäksi aine on kauhistuttavan myrkyllistä, kuten elohopean organometalliset yhdisteet yleisesti muutenkin ovat. Myrkkyvaikutus kohdistuu ennen muuta aivoihin ja muuhun keskushermostoon.

Vastamyrkky pitää aloittaa heti

Kaikeksi onneksi dimetyylielohopean vaarallisuudessa on yksi mutta: vaikutusnopeus. Aine imeytyy verenkiertoon äkkiä, mutta verestä aivoihin aivo-veri-esteen läpi se ei pääse heti. Jos vastamyrkkyhoito aloitetaan heti altistuksen jälkeen, on potilaalla toivoa.

C&EN:n mukaan vastamyrkkynä käytetään rikkiä sisältävää yhdistettä (R,S)-2,3-dimerkaptomeripihkahappo, joka tunnetaan myös puolivirallisella nimellä sukkimeeri. Se kompleksoi elohopeaa eli kietoutuu tiukasti elohopea-atomien ympärille, näin poistaen myrkyn pelistä.

Vastamyrkky matkii proteiinien sisältämiä rikkiatomeja. Myös aivoissa elohopea tarrautuu peruuttamattoman lujasti kiinni rikkiatomeihin, mikä samalla tuhoaa proteiinin.

Entäs LD50-arvo?

Dimetyylielohopean fantasiakirjallisuudelta kuulostavasta mutta silti sataprosenttisen todellisesta vaarallisuudesta huomautetaan C&EN:n uutisessa. Myös Tekniikka&Talous on kirjoittanut tästä aineesta aiemmin.

Vaikka dimetyylielohopeaa nimitettiin yllä maailman vaarallisimmaksi aineeksi, on syytä huomata, että myrkyllisyyttä kuvaavalla LD50-arvolla mitattuna se ei ole läheskään ennätysmyrkyllistä.

Yhden pisaran eli aineen tiheys (2,96) huomioiden vajaan 0,2 gramman tappavasta annoksesta voidaan laskea LD50-arvoksi periaatteella ”suojakäsineen läpi” noin 3 mg/kg.

Suun kautta LD50-luvuksi on joskus arvioitu 0,05 mg/kg, mutta tämä luku saattaa olla jossain määrin liioiteltu. Luku saattaa olla todellisuudessa luokkaa 0,2–0,5 mg/kg.

Sitä vastoin LD50-ennätyksen haltijalla botuliinitoksiinilla LD50 on noin 1,5 ng/kg, eli aine on tällä mittarilla ainakin noin 30 000-kertaisesti myrkyllisempää.

Dimetyylielohopealle myöntämämme maailman vaarallisimman aineen ”arvonimi” perustuukin yhden yksittäisen mittaluvun sijasta useiden äärimmäisen vaarallisten ominaisuuksien yhdistelmään. Paitsi että aine on erittäin myrkyllistä, se läpäisee ihon ja useita tavallisia materiaaleja. Lisäksi se haihtuu herkästi ja syttyy raivokkaasti tuleen.

Useimmat muut supermyrkyt, kuten botuliinitoksiini, eivät läpäise ihoa tai suojakäsineitä. Numeroiden kielelle muutettuna voidaankin sanoa, että niiden LD50-lukua periaatteella ”suojakäsineen läpi” ei ole olemassa tai se on ääretön.

LD50 tarkoittaa määritelmänsä mukaan sellaista annosta, joka keskimäärin tappaa puolet uhreista. Annos suhteutetaan kehonpainoon ja ilmaistaan yleensä milligrammoina kilogrammaa kohti. Pienempi luku tarkoittaa myrkyllisempää ainetta.

Todellinen kuolemantapaus

Dimetyylielohopean ankara myrkyllisyys on tiedetty Wikipedian mukaan ainakin vuodesta 1865 alkaen eli yli 160 vuoden ajan. Se, miten mielipuolisen vaarallista aine on, valkeni kemisteille kuitenkin vasta vuonna 1997. Tuolloin amerikkalainen kemisti Karen Wetterhahn kuoli myrkytykseen.

Elokuussa 1996 laboratoriotöitä tehdessään Wetterhahn roiski vahingossa dimetyylielohopeaa suojakäsineensä päälle. Hän otti hansikkaan pois, pesi kätensä ja luuli kaiken olevan ok – mutta viisi kuukautta myöhemmin hän alkoi kärsiä vakavista neurologisista ongelmista.

Kesäkuussa 1997 eli 10 kuukautta onnettomuuden jälkeen Wetterhahn kuoli. Vaikka häntä oli yritetty hoitaa vastamyrkyllä edelliset kuukaudet, mitään ei ollut tehtävissä. Vastamyrkkyhoito pitää aloittaa heti, jotta se tepsii.

Dimetyylielohopeaa käytettiin aikanaan mittastandardina Hg-199-isotoopin nmr-spektrometriassa. Tässä tarkoituksessa myös Wetterhahn käytti tätä ainetta.

Nmr-spektrometriassa eli magneettiresonanssispektrometriassa Hg-199 on hyvin harvoin tutkittu atomiydin. Yleensä tutkimukset kohdistuvat tuikitavalliseen protoniin eli vetyyn (H-1).

Lisäksi vuonna 1959 Yhdysvaltain hallituksen avaruustutkimusohjelmassa selvitettiin dimetyylielohopean käyttöä rakettipolttoaineena – niin psykoottisen hullulta kuin tämä seikka kuulostaakin. Kaikeksi onneksi suunnitelma ei edennyt täytäntöön.

Volvon 40-sarja saa mallivuodelle -27 perusteellisen faceliftin. Niin se aika kuluu, sillä malliston ensimmäisen edustajan XC40:n ensiesittelystä tulee ensi vuonna kuluneeksi jo kymmenen vuotta. Myöhemmin XC40 sai rinnalleen sähköversion, joka tätä nykyä tunnetaan EX40-nimellä.

Kasvojenkohotuksen tekijä on Joon-yeop Bae. Kolmissakymmenissä olevalle automuotoilijalle Volvon tärkeän mallin uudistaminen on melkoinen meriitti.

Baen mukaan 40-sarjan muotoilun innoittajana oli alun perin bulldoggi, tuo ponteva pieni koirarotu. Bae halusi säilyttää koiranjässäkän terhakan perusolemuksen.

”Halusin tehdä autosta ylpeän näköisen, mutta en liian ylpeän. Sellaisen ruotsalaisen ylpeän”, sanoi Bae esitellessään EX- ja XC40:tä Alma Median autotoimitukselle Torslandassa Göteborgissa.

Bae muotoili 40-sarjan pintapellit uusiksi. Jo väistyvästä mallista tuttu kyljen alaosan syvennys toistuu niin konepellissä, keulan alaosassa kuin auton perässä. Ajovalojen ”Thorin vasaraa” on terävöitetty ja takavalojen muoto uudistettu.

Näytillä oli XC40-kevythybridi ja EX40-täyssähköauto. Mallistoon kuuluu myös EC40 eli täyssähköinen coupemainen katumaasturi, mutta tätä korimallia ei vielä esitelty.

Täyssähköä ja kevythybridiä

Tämän vuoden tammi–elokuussa Suomen Volvon myynnistä 70 prosenttia on ollut täyssähkömalleja ja neljä prosenttia kevythybridejä. Loput ovat lataushybridejä.

40-sarjasta Suomeen tulevat molemmat tarjolla olevat käyttövoimat eli täyssähkö ja kevythybridi.

Aivan kaikki versiot eivät kuitenkaan kuulu maahantuontiohjelmaan. EX40:stä Suomeen tulevat P5, P5 Long Range ja P8 AWD. XC40-kevythybrideistä tuotavaksi on valittu B3. Lataushybridiä 40-sarjassa ei ole.

Käyttövoiman näkee jo auton keulasta: XC40-kevythybridissä on etusäleikkö, jonka rimat menevät Volvon logon suuntaisesti viistoon. EX40-täyssähkömallin keulan yläosa on umpinainen.

XC40:ssä on kaksilitrainen, nelisylinterinen bensiinimoottori. Sen teho on 120 kilowattia eli 163 hevosvoimaa. Avustavan sähkömoottorin teho on kymmenen kilowattia.

Yhdistetty kulutus on 6,5–7,2 litraa ja hiilidioksidipäästö 148–164 grammaa kilometriä kohti. Vaihteisto on seitsenportainen kaksoiskytkinautomaatti, ja auto on etuvetoinen.

Ulkomitat ovat samat kuin täyssähkömallin, jonka P5 Long Rangen tiedot ovat alla olevassa taulukossa.

Koko ennallaan

Kaiken kaikkiaan 40-sarjan ulkomuoto on aiempaa pelkistetympi, mikä kieltämättä miellyttää silmää. Sisätiloissa sama skandinaavisen eleetön linja jatkuu. Krominkiiltoinen koristemuovi esimerkiksi ilmastoinnin suuttimien ympäriltä on poissa, ja tilalla on korkeakiiltoinen musta muovi.

Musta kangasverhoilu tekee sisätiloista kovin tummanpuhuvat, toisen esillä olleen auton vaalea nappanahka puolestaan lisää valoisuutta.

Sekä ulko- että sisämitat ovat säilyneet entisellään. 40-sarjan pituus on 444 senttimetriä. Edessä on hyvin tilaa ja erinomaiset istuimet. Takapenkillä on hyvin jalkatilaa, mutta istuinosa on lyhyt ja istuinosa sen verran matalalla, että polvikulma jää koukkuun.

Kokoluokkaan nähden tavaratilaa on varsin mukavasti. Kevythybridissä takakontin tilavuus on 440 litraa, täyssähkössä 410. Jälkimmäisessä on lisäksi 51 litran etutavaratila.

Mukana tekoälyä

Keskinäyttö on uusittu, ja sen koko on nyt 11,2 tuumaa. Bae kertoo, että sisätilat on suunniteltu käytettävyys edellä. Fyysisiä nappeja onkin enemmän kuin esimerkiksi Volvon EX60-sähkömallissa. Niitä on jätetty esimerkiksi ilmastoinnille, viikset ovat fiksun perinteiset, ja autossa on oikea vaihdekeppi monien valmistajien suosimien ajosuuntanappien sijaan.

Google Gemini -tekoälyavustin on nyt myös 40-sarjassa. Auton ajoavustimille tietoa välittävät sensorit ja kamerat on Volvon mukaan uusittu.

”Autossa on uusi softa, ja järjestelmässä on entistä enemmän laskentatehoa. Se vaikuttaa esimerkiksi hätäjarrutuksen toimintaan. Risteävän liikenteen varoitus on aiempaa parempi. Auto myös varoittaa, jos ovea ollaan avaamassa ja takaa on tulossa vaikka pyöräilijä. Ohjausavustimen yhteyteen saa automaattisen kaistanvaihtotoiminnon”, kertoo turvallisuusekspertti Thomas Broberg.

Uudistuneen 40-sarjan ensimmäiset autot tulevat Suomeen joulukuussa.

XC40-kevythybridistä hinnastossa on tällä hetkellä yksi versio. Sen hinta lähtee 47 686 eurosta. Vapaan autoedun verotusarvo on 945 euroa ja käyttöedun 765 euroa.

EX40:stä hinnastossa on kaksi mallia. 477 kilometrin toimintamatkan version hinta alkaa 48 600 eurosta ja 573 kilometrin kantaman Long Rangen 50 400 eurosta.

Vastaavat autoedun verotusarvot ovat 665 ja 605 euroa sekä 695 ja 635 euroa.

EC40:n hinnat ovat samat kuin EX40:n.

Alma Median autotoimitus osallistui autonvalmistajan järjestämälle ja maksamalle matkalle. Kaikki journalistiset päätökset tehdään toimituksessa.

Yhdysvalloissa paikallinen onnettomuustutkintavirasto NTSB (National Transportation Safety Board) on julkaissut valittuja otteita sunnuntaisen lentoturman ohjaamoääninauhurin sisällöstä.

Puerto Ricosta Miamin kansainväliselle lentoasemalle matkalla ollut, Amazon Prime Airin lentoa operoinut 21 Air -yhtiön Boeing 767-300 -rahtikone meni laskussa noin 400 metriä kiitotiestä 30 yli, osui samalla ohiajavaan Toyotan tila-autoon ja päätyi läheisen pysäköintialueen vierelle.

Kumpikaan koneen kahdesta lentäjästä ei menehtynyt turmassa, mutta viisi sivullista sai surmansa. Aiemmin julkaistut tiedot kertoivat, että laskukiidossa lentäjät työnsivät koneen tehovivut ylösvetotehoille mutta hetken päästä vetivät ne uudelleen tyhjäkäynnille.

Ohjaamoäänite kertoo, että minuutin ja 42 sekuntia ennen tallenteen loppua, koneen ollessa loppulähestymisessä, toinen koneen lentäjistä varoitti koneen liiallisesta nopeudesta. NTSB:n mukaan varoitusta toistettiin useaan otteeseen tämän jälkeen.

”Nopeutta koskeviin kommentteihin ei tullut johdonmukaista verbaalista vastausta”, tutkijat muotoilevat.

Tutkijat eivät ota kantaa siihen, kumpi lentäjistä oli ohjaava ja kumpi monitoroiva ohjaaja.

Koneen varoitusjärjestelmä antoi kahteen otteeseen ”sink rate” -ilmoituksen liiallisesta pystynopeudesta, toisen kerran koneen ollessa vain 500 jalan (noin 150 m) korkeudessa maanpinnasta.

Noin 40 jalan (12 m) korkeudessa toinen lentäjistä pyysi laipat asentoon 30 astetta. Tiedossa ei ole, otettiinko laipat suunniteltuun laskuasentoon todella näin myöhäisessä vaiheessa vai oliko tarkoituksena esimerkiksi hidastaa nopeutta käyttämällä suurempaa laippa-asetusta kuin oli suunniteltu.

Maakosketus kuuluu nauhalta 31 sekuntia ennen sen loppua, jonka jälkeen aikaa kuluu 16 sekuntia ennen kuin toinen lentäjistä mainitsee ylösvedon.

Tämä tapahtui siis 15 sekuntia ennen äänityksen loppua. Vain viisi sekuntia myöhemmin eli 10 sekuntia ennen loppua nauhalta kuuluu ääniä, jotka viittaavat koneen poistuneen kiitotieltä maaston puolelle.

Jos maailmanlaajuinen katastrofi iskee, mitkä maat ovat kaikkein selviytymiskykyisimpiä? Tätä selvittävässä tutkimuksessa tarkoitettiin tapahtumia, jotka tappaisivat yli 10 prosenttia maailman väestöstä kuukausien tai vuosien aikana.

Tulokset on julkaistu Global Challenges -tiedejulkaisussa nimellä No Place to Hide? Regional Resilience and Vulnerability to Global Catastrophic Risk.

Tutkimusryhmä tunnisti kolme laajaa riskiluokkaa:

1. Tapahtumat, jotka estävät auringonvalon pääsyn Maahan, kuten ydinsodan nostattamat pölypilvet tai massiivinen tulivuorenpurkaus.

2. Tapahtumat, jotka tuhoavat maailmanlaajuista infrastruktuuria, kuten geomagneettinen myrsky tai laaja kyberhyökkäys.

3. Biologiset uhat, kuten luonnolliset tai ihmisen aiheuttamat tartuntataudit, jotka tappaisivat suuren osan väestöstä.

Monissa tapauksissa seurauksena olisi maailmanlaajuinen nälänhätä, kun sadot epäonnistuisivat ja kauppaverkostot romahtaisivat.

”Ruokahuollon epäonnistuminen on usein se tekijä, joka lopulta koituisi kohtaloksesi”, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja Florian Ulrich Jehn Live Science -julkaisulle. Jehn työskentelee Hagenin yliopistossa Saksassa.

Riippuvuus maailmankaupasta lisää haavoittuvuutta

Tutkimusryhmä tunnisti ominaisuuksia, jotka tekevät maista selviytymiskykyisempiä katastrofeja vastaan ja auttavat niitä ruokkimaan väestönsä kriisitilanteessa.

Tutkimuksen mukaan vauraat maat ja alueet, joilla on vahva teollinen perusta ja jotka eivät ole voimakkaasti riippuvaisia maailmankaupasta, kykenevät selviytymään globaaleista katastrofeista paremmin.

Vahva oma teollisuus takaa sen, että maassa voidaan tehdä tuotteita, joita ei kriisin aikana voida tuoda ulkomailta.

Myös maantieteellä on merkitystä. Suurilla saarilla on etulyöntiasema mantereisiin verrattuna, koska ne voivat helpommin eristäytyä ulkoisilta uhilta. Niiden talouden on kuitenkin pystyttävä toimimaan ainakin osittain omavaraisesti.

Toimiva demokratia auttaa

Rikkaus ei riitä selviytymiseen. Esimerkiksi ydinasevaltiot, kuten Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Israel, Venäjä, Pakistan ja Intia, ovat suuremmassa vaarassa joutua osallisiksi ydinsodassa. Pohjoinen pallonpuolisko, jossa monet Nato-maat sijaitsevat, on haavoittuvampi ydinhyökkäyksille kuin eteläinen pallonpuolisko.

Jehnin mukaan toimiva demokratia ja tasa-arvo auttavat selviytymään.

”Kun tällaisia katastrofeja tapahtuu, on tehtävä oikeita päätöksiä. Se edellyttää, että maassa on toimiva hallinto. Eriarvoisuus heikentää hallintoa, koska se lisää väestöryhmien välisiä ristiriitoja ja vähentää valtion toimintakykyä.”

Australia on ykkönen

Australia nousi tutkimuksessa parhaaksi paikaksi selviytyä katastrofista, joka tuhoaisi suuren osan maailman väestöstä. Se sijaitsee eteläisellä pallonpuoliskolla, kaukana todennäköisimmistä ydinsodan näyttämöistä.

Australia on merkittävä ruoantuottaja, sen ilmasto-olosuhteet ovat monipuoliset, ja sillä on laaja energiainfrastruktuuri.

Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että Australian liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa voi lisätä sen riskialtistusta.

Seuraaviksi parhaat maat olivat Uusi-Seelanti, Argentiina ja Brasilia.

Uusi-Seelanti sijoittui Australiaa alemmas, koska siellä on aktiivisia tulivuoria, pieni teollinen perusta ja sijainti tekee siitä alttiin tsunameille.

Brasilian ja Argentiinan sijoitusta puolestaan heikensivät korkea eriarvoisuus ja historia poliittisesta epävakaudesta.

Myös Islanti oli vahva ehdokas turvapaikaksi. Sen sijainti kaukana pohjoisessa tekee siitä kuitenkin haavoittuvan lämpötilašokeille, jos jokin suuri tapahtuma estäisi auringonvalon pääsyn Maahan.

Miten Suomi pärjäisi?

Suomea ja muita Pohjoismaita ei erikseen käsitelty, mutta Suomen asemaa heikentäisi monta tutkimuksen kriteeriä:

* Sijainti pohjoisella pallonpuoliskolla.

* Läheisyys mahdollisiin suurvaltakonflikteihin.

* Riippuvuus kansainvälisestä kaupasta monilla aloilla.

* Se, ettei Suomi ole saarivaltio.

Plussaksi voitaisiin laskea suhteellisen hyvä hallinto, kansainvälisesti verrattuna korkea yhteiskunnallinen luottamus, toimivat varmuusvarastot ja kohtalaisen hyvä ruokahuolto.

Metalliteollisuuden tilausten arvo oli heinäkuussa 93,8 prosenttia vuodentakaista suurempi. Tilausten voimakasta kasvua selittävät telakkateollisuuden saamat jättitilaukset. Kaikkiaan teollisuuden uusien tilausten arvo oli heinäkuussa 67,9 prosenttia edellisvuotta suurempi.

”Teollisuuden uusien tilausten kasvu on jatkunut jo viisi kuukautta peräkkäin. Tammi–heinäkuussa uusia tilauksia on kertynyt 15,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kehitystä selittää ennen kaikkea metalliteollisuus, jossa uudet tilaukset kasvoivat alkuvuonna 23,1 prosenttia”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Jussi Haavisto sanoo.

Haaviston mukaan tilastoa tulkittaessa on kuitenkin muistettava, että suuriakaan tilauksia ei jaeta pidemmälle ajanjaksolle, vaan ne kohdistetaan tilastoitavalle kuukaudelle sellaisenaan.

”Nousu johtuu pääasiassa muutamasta suuresta metalliteollisuuden tilauksesta. Käytännössä tilausten arvon merkittävän kasvun taustalla oli telakkateollisuuden saamat uudet isot tilaukset”, arvioi Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen kommentissaan.

Myös muilla päätoimialoilla uusien tilausten arvo kasvoi viime vuoden heinäkuusta. Kemianteollisuudessa tilausten arvo oli 5,7 prosenttia vuodentakaista suurempi. Paperin sekä paperi- ja kartonkituotteiden alalla kasvu oli 2,2 prosenttia.

Malisen mukaan Iranin sodan jatkuminen ei näytä horjuttavan Suomen teollisuuden hyvää kehitystä, vaikka öljyn hinta vaihtelee edelleen voimakkaasti.

”Teollisuusyritysten odotukset ovat parantuneet ja teollisuudessa seurataan tarkasti sitä, miten talouden vire kehittyy vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa.”

Lue myös:

Liikevaihto ja tuotanto kasvoivat viime vuodesta

Teollisuuden työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi myös heinäkuussa vahvasti vuotta aiemmasta. Kasvua oli 14,6 prosenttia. Voimakkainta kasvu oli kemianteollisuudessa ja sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa. Molempien toimialojen liikevaihto kasvoi 31,9 prosenttia vuodentakaisesta.

Kesäkuuhun verrattuna teollisuuden kausitasoitettu liikevaihto väheni kuitenkin heinäkuussa 0,8 prosenttia. Vielä kesäkuussa ja toukokuussa liikevaihto kasvoi edellisestä kuukaudesta.

Myös teollisuuden kausitasoitettu tuotanto putosi nähtiin heinäkuussa 1 prosenttia. Työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi silti 4,5 prosenttia viime vuoden heinäkuuhun verrattuna.

”Teollisuustuotanto ja liikevaihto vähenivät heinäkuussa hieman edelliseen kuukauteen verrattuna. Molemmat ovat kuitenkin kasvaneet vuodentakaiseen verrattuna jo useamman kuukauden ajan”, yliaktuaari Maarit Mäkelä tiedotteessa.

Suomen Yrittäjien Malisen mukaan teollisuuden hyvän vireen voidaan odottaa jatkuvan, mikäli Lähi-idän kriisin inflaatiota kiihdyttävä vaikutus saadaan kuriin ja EU onnistuu pysyttelemään ulkona pahimmista kauppasodista.

”Teollisuuden vahvan vireen tukemana Suomen talouden elpymisen voidaan odottaa jatkuvan myös tästä eteenpäin”, Malinen kirjoittaa.