Sähkön hinnan päivittäinen seuraaminen voi olla uuvuttavaa. Jani Partasella on ongelmaan ratkaisu, joka säästää euroja ja huolehtii myös siitä, milloin itse tuotettu energia kannattaa käyttää tai myydä verkkoon.
Rajamäkeläisen omakotitalon keittiön lämpötila on tukevat 24 astetta, kun ulkona on kuusi astetta pakkasta. Koneellista ilmanvaihtoa ei kuule.
”Yöllä pörssisähkö oli halpaa, joten tuuttasin lattialämmitykseen halpaa sähköä. Nyt poistoilma on minimissään ja sähköä ei kuluteta lämmitykseen ollenkaan”, Jani Partanen kertoo.
Partanen on virittänyt 254-neliöisen omakotitalonsa energiatehokkuutta usean vuoden ajan. Nyt hän on päässyt tavoitteeseensa, jossa sähkön osto ja myynti sekä lämmitys ohjautuu automaation avulla.
Automaation ja lisäeristämisen myötä Partasen talon sähkön kokonaiskulutus on lähes puolittunut kolmessa vuodessa 22 000 kilowattitunnista vajaaseen 13 000 kilowattituntiin.
Oleellisinta kuluttajan lompakolle on ostosähkön määrä. Se on tippunut alle puoleen reilusta 22 000 kilowattitunnista alle 11 000 kilowattituntiin. Nykyinen kulutus vastaa tyypillisen 100-neliöisen omakotitalon kulutusta.
11 247 kilowattitunnin säästö vuoden 2024 pörssisähkön keskihinnalla 5,9 senttiä kilowattitunnilta ja kolmen sentin siirtomaksulla on 1 000 euroa vuodessa.
Pelkällä aurinkopaneeleiden tuotolla, mikä on enimmillään ollut 4 900 kilowattituntia, ei säästö selity. Säästöön on tarvittu eri järjestelmien oikeanlaista ja oikea-aikaista ohjausta.
”Talvella pörssisähkön hinta on merkittävässä roolissa, kesällä aurinkosähkö. Eilen kun aurinko paistoi, tuli myytyä kilowattitunti sähköä.”
Se oli järkevää, koska lämmitystarvetta ei ollut. Lattialämmitykseen oli varastoitunut riittävästi energiaa. Yöllä siihen varastoitiin lisää, kun sähkö oli halpaa.
Vesi on akku
Koska järjestelmässä ei ole sähköistä akkua, ylimääräinen ja halpa energia on säilöttävä lämmöksi. Talossa on vesikiertoinen lattialämmitys ja poistoilmalämpöpumppu, jolla myös lämmitetään lattialämmityksen lisäksi käyttövettä.
Lattialämmitykseen varastoituu 700 litraa vettä, käyttövesivaraaja on 180-litrainen. Lattialämmitys kiertää betonirakenteisessa kivilattiassa, joka varaa lämpöä tehokkaasti.
Kun Partanen muutti taloon, siinä oli vain poistoilmalämpöpumppu ja lattialämmitys. Jos poistoilmalämpöpumpulta ei tullut tarpeeksi energiaa, lattian vesikiertoa lämmitettiin sähkövastuksilla.
Tällöin lämmityksen optimointiin oli vähemmän muuttujia. Lähtökohtana oli, että ilmaa ei puhalleta ulos, jos poistoilmalämpöpumpun kompressori ei ole käynnissä. Silloin lämpö menisi kokonaan harakoille.
Vaikka poistoilmalämpöpumpun ulostuloilma on kylmimmillään –17-asteista, ei talteenottoprosessi ole häviötön. Asuntoa ei kannata jäähdyttää liian tehokkaalla ilmanvaihdolla, jos sille ei ole tarvetta. Tällöin poistoilmapuhallinta käännetään pienemmälle.
Sähkön myynnillä paneeleita ei makseta
Aurinkopaneelit Partanen asennutti huhtikuussa korona-aikaan 2020. Osto sattui sopivaan saumaan, hinta oli kohtuullinen.
Järjestelmä maksoi asennettuna 8 000 euroa. Asennuksesta sai kotitalousvähennystä 1 500 euroa.
Aurinkopaneeleita on myyty epärealistisilla tuotto-odotuksilla. Ansaintalogiikkana on myydä energiaa takaisin verkkoon.
”Jotkut myyvät paneeleita 7–8 vuoden takaisinmaksuajalla”, Partanen kertoo.
Sähkön myyminen ei kannata, koska sähkö on halpaa silloin kun aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta.
Myydystä sähköstä ei saa suinkaan pörssihintaa. Osa sähköyhtiöistä perii myös komission myydystä sähköstä, siis siirtohintaa toiseenkin suuntaan.
Paneeleista saa parhaan tuoton, kun käyttää niiden tuottaman sähkön itse. Vuoden 2024 datasta löytyy tieto, että sähkön myynnillä tuli alle 100 euroa.
Kaikista tehokkainta on, jos tuotetun sähkön saa käytettyä itse, jolloin säästetään ostoenergian lisäksi sähkön siirtomaksu. Kun ostettavan energian määrä on vähentynyt, Partanen säästi viime vuonna 200 euroa siirtomaksuissa.
Säästöä pikkuhiljaa
Partasen sähkönsäästötalkoot saivat vauhtia vuonna 2022, jolloin halpa kiinteähintainen sopimus loppui.
”Säädettiin asunnosta lämpöjä hiukan alemmaksi. Ei mitään isoa, mutta hiukan 21 asteen alapuolelle huonelämpötila tippui, kun takoissa ei pidetty tulia. Tämän seurauksena vaimo alkoi käyttämään villasukkia useammin”, Partanen kertoo.
Pelkkä huonelämpötilan pudottaminen laski energiankulutusta noin kymmenellä kilowattitunnilla vuorokaudessa.
Joulukuussa 2022 välikattoon lisättiin 26 kuutiota selluvillaa. Lisäeristyksen ansiosta vuorokausikulutus talvella laski yli 10 kilowattitunnilla ja huonelämpötilat nousivat asteella.
”Tämän ansiosta lämpökäyriä sai laittaa pienemmälle ja sitä kautta säästettiin hiukan lisää käytetyssä sähkössä.”
Lämpökäyrä määrittää lämpöpumpulle lämmitysjärjestelmän veden lämpötilan ja sen, miten se reagoi ulkolämpötilan muutoksiin.
Syyskuussa 2023 tuli uusi poistoilmalämpöpumppu, Nibe S735 korvasi vanhan ja hyötysuhteeltaan huonomman laitteiston.
Sähköyhtiö vaihtoi etäluettavan mittarin, jossa oli kotiautomaatioliitännän mahdollistava han-portti. Portin avulla sähkömittarin tiedot sai lähiverkkoon.
Lisää muuttujia
Vuoden 2023 alussa sähköyhtiö otti käyttöön pientuotannon sähkönmyynnin netotuksen. Samaan aikaan ei voinut ostaa ja myydä sähköä.
Tämä johti siihen, että oma sähkö kannattaa käyttää entistä useammassa tapauksessa, jolloin omavaraisuusaste nousee.
Kun mukana oli pörssisähkön kerran tunnissa muuttuva hinta ja energian myynti, kokonaisuuden ohjaus ei onnistunut enää riittävän tarkasti erillisillä laitteilla.
Partanen asensi HomeAssistant Green -älykotikeskittimen. Reilun satasen hintainen purkki on tehty nimenomaan älykotien ohjaukseen. Keskittimeen on asennettu saman hintainen avoimeen lähdekoodiin perustuva Home Assistant -ohjausjärjestelmä.
Partanen teki ensin helppoja automatisointeja. Poistoilmapumpun puhallusnopeutta laskettiin, jos rivakalle ilmanvaihdolle ei ollut tarvetta.
Aikaisemmin tätä ohjasi poistoilmalämpöpumppu itsenäisesti ennalta määrättyjen arvojen mukaan. Ohjauksessa ei ollut älyä mukana.
Järjestelmälle oli myös kerrottava, käytetäänkö aurinkopaneeleiden tuotto sähkön myyntiin vai lämmitetäänkö sen tuottamalla sähköllä taloa.
Miten tähän päästiin
Yksi purkki ei rupea pyörittämään kolmea eri järjestelmää ihan sormia napsauttamalla. Kun Partasella oli tiedossa, mitä järjestelmän piti tehdä, hän varmistui päätelmistään seuraamalla eri järjestelmien toimintaa.
”Keräsin monta kuukautta dataa aurinkopaneeleista ja poistoilmalämpöpumpusta, että sain selville, mitä ne tekevät”, Partanen kertoo.
Kun toiminta alkoi hahmottumaan, Partanen rupesi ohjelmoimaan Home Assistantia. Yksinkertaiset toiminnat voi tehdä keskittimen web-käyttöliittymän avulla. Sujuvampaan toimintaan pääsee ohjelmoimalla. Home Assistant ohjelmoidaan Yaml-merkintäkielellä.
”En osaa Yamlia, joten käytin Chat GPT:n ohjelmoinnin apuna. Nyt Home Assistant vertaa kalliita tunteja sähkön keskihintaan ja toimii sen perusteella.”
Jos tunnin arvo on keskiarvoa suurempi, ylimääräiset sähkönkulutuslähteet sammutetaan.
”Seitsemän kalleinta tuntia vuorokaudessa suodatetaan pois.”
Ohjaus olisi ollut mahdollista toteuttaa maksullisilla ja integroiduilla sovelluksilla, mutta Partanen halusi tietää tarkkaan, mitä järjestelmä tekee. Maksullisissa sovelluksilla on usein myös kuukausimaksu, mikä syö mahdollisten säästöjen kannattavuutta.
”Maksulliset sovellukset ovat hyviä ja niissä on tuki. Itse tehdyssä järjestelmissä ei ole takuuta ja väärin tekemällä voit aiheuttaa harmia. Tästä löytyy noin 1 000 parametria pelkästään poistoilmapumpulle, jota voit säätää.”
Jos itse ohjelmointi on tehty puutteellisesti, voi lämmitysjärjestelmä pahimmillaan sammua. Jos tämä tapahtuu pakkasilla ja eivätkä asukkaat ole kotona, vahingot voivat olla suuria.
”Olen seurannut miten automaatio toimii ja siten varmistanut, että se toimii oikein. Näen myös puhelimesta kaikkien järjestelmien tilan.”
Varotoimena Partanen on ohjelmoinut Home Assistantin käynnistämään itsensä kerran vuorokaudessa. Tämä vähentää mahdollisista virtakatkoksista syntyviä solmutilanteita.
Näin se toimii
Automaatio on avustanut maaliskuusta 2024 saakka. Nyt se ohjaa poistoilmalämpöpumppua pörssisähkön mukaan. Käyttövesi lämmitetään talvella halvimman tunnin aikana, kesällä käyttövesi lämpiää aurinkovoimalla.
Automaation hyöty näkyy sähkölaskussa. Sähkön kulutusvaikutus on ollut vuoden 2024 lokakuusta joulukuuhun –42...–50 prosenttia. Tällöin aurinkosähkö ei juurikaan vaikuta. Automaatio on ohjannut sähkönkulutusta silloin, kun se on halvinta. Sähkösopimuksesta riippuu, paljonko se näkyy laskussa.
”Kun ennen vuoden sähkölaskut olivat ilman siirtomaksuja 1200–1700 euroa, viime vuonna lasku oli 700 euroa”, Partanen kertoo.
Automaatiojärjestelmän tila selviää kännykkäsovelluksien avulla. Keittiössä on ylimääräinen näyttö, joka kertoo reaaliaikaisen tilanteen talon energiatasapainosta. Siitä näkee suoraan, kannattaako tiskikone laittaa päälle nyt vai vasta yöllä.
Automaation ohjastamana ”ladataan” lämpöä lattiakiertoon halvimpien tuntien aikaan, jotta kalliimpien tuntien aikaan voidaan vaikka tarvittaessa sammuttaa ilmanvaihto lähes kokonaan ja jättää vaan vesikierto päälle.
Automaatiolla ohjataan myös ilmanvaihtoa, sen määrää, nopeutta ja tarvetta eri vuorokauden aikoina.
Netatmo-sääasema toimii automaation ja päätöksenteon tukena. Siitä näkee lämpötilan ja ilman hiilidioksidipitoisuuden sisällä ja ulkona.
Ilmanvaihdon puhaltimen nopeutta nostetaan, kun hiilidioksidipitoisuus nousee 800 ppm -tasolle. Asumisterveysasetuksen toimenpideraja on 1 550 ppm. Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus on noin 400 ppm.
”Jos hiilidioksidipitoisuus nousee 800 ppm-tasolle, sen huomaa paksusta ilmasta.”
Toisen kerroksen ilmalämpöpumppua käytetään lähinnä kesällä huonetilojen viilennykseen. Valojen ohjausta automaatiojärjestelmiin ei ole kytketty.
”Led-valojen ohjausten avulla saatava säästö on pieni. Mietin myös sitäkin, että kannattaako ylikuormittaa järjestelmää liialla ohjelmoinnilla. Kuten kortinpeluussakin, pitää ymmärtää lopettaa, kun olet voitolla.”
Sijoitus tulevaisuuteen
Vaikka säästäminen ja tekniikan kanssa pelaaminen koukuttaakin, Partanen katsoo asiaa pidemmälle.
”Aurinkoenergiainvestointi kannattaisi nähdä sijoituksena kiinteistöön. Tässä takaisinmaksuaika on vajaat 12 vuotta”, Partanen kertoo.
Aurinkopaneelit lisäävät kiinteistön jälleenmyyntiarvoa ja kiinnostavuutta. Kymppitonnin sijoituksella voi nostaa pyyntihintaa todennäköisesti paneeleiden asennushintaa enemmän. Talon käyttökustannukset ovat alhaisemmat kuin talossa, jossa paneeleita ei ole.
”Jos nyt saisin päättää, talon katon lappeet olisivat itään ja länteen, ei etelään päin. Huippusähköntuotanto laskisi vähän, mutta sitä tulisi tasaisemmin pitkin vuorokautta.”
Partanen muistuttaa, että paneeleiden kytkemistavallakin on vaikutusta. Paneelit ovat katolla kahdessa eri lohkossa. Erilliset lohkot tuottavat sähköä paremmin, vaikka osa paneeleista on varjoissa. Samassa lohkossa olevan koko kentän tuotto laskee, jos joku osa on varjossa.
Seuraava projektikin on tiedossa. Kun autotalli valmistuu, sama järjestelmä kytketään myös sen lämmityksen ohjaukseen.
Sähkövarastoista Partanen ei innostu.
”Olen kyllä kyttäillyt akkusysteemejä. Ne eivät välttämättä ajaisi meillä tätä asiaa. Silloin pitäisi olla jo irti verkosta, jolloin aurinkopaneeleita pitäisi olla enemmän. Se taas tulisi kalliiksi.”
Alla olevalla laskurilla voi tarkastella, mitä sähkölaitteiden käyttö eri sähkön hinnoilla arviolta maksaa.
