Europarlamentaarikot Anna-Maja Henriksson (RKP) ja Aura Salla (kok) varoittavat nyt Yhdysvaltojen aiheuttamista riskeistä koko Euroopalle.
Yhdysvallat pyrkii toiminnallaan heikentämään Euroopan unionia, varoittavat europarlamentaarikot Anna-Maja Henriksson (Renew/RKP) ja Aura Salla (EPP/kok).
Salla sanoi suoraan Euroopan parlamentin järjestämässä keskustelutilaisuudessa Helsingissä, että Yhdysvallat on Euroopalle myös uhka.
– Puhun itse paljon datasta ja riippuvuuksista, joita meillä on. Puhutaan raakamineraaleista, puhutaan kemikaaleista, komponenteista ja siruista. Data on yksi arvokkaimmista raaka-aineista, mitä maailmassa tällä hetkellä on, ja me annamme Yhdysvaltojen vapaasti kerätä meiltä dataa, Salla sanoo.
Donald Trump on aiheuttanut huolta Euroopassa vaatimuksillaan saada Grönlanti haltuunsa jopa sotilaallisin keinoin. Sallan mukaan eurooppalaisten pitäisi ymmärtää, että Trumpin toiminta ei ole millään tavalla yllättävää.
– Hän on sanonut näitä asioita koko poliittisen uransa ajan, joita hän tällä hetkellä toteuttaa. Emme vain naiivisti halunneet uskoa, että hän niin tekee. Nyt on aika ymmärtää, että hän toteuttaa sitä, mitä hän on sanonut, Salla painottaa.
Henrikssonia huolettaa Yhdysvaltain turvallisuusstrategiassa se, miten Trumpin hallinto haluaa tukea autoritaarisia voimia Euroopassa.
– Sekä Yhdysvaltojen että Venäjän intresseissä on heikompi Eurooppa. Sen takia meidän on näytettävä, että emme suostu heittopussiksi, ja meidän on yhdistettävä voimamme, Henriksson painottaa.
Entinen ministeri ja RKP:n puheenjohtaja Henriksson muistuttaa Trumpin sanoneen suoraan, ettei välitä kansainvälisestä oikeudesta. Asia tuli Henrikssonin mielestä ilmi, kun Yhdysvallat iski Venezuelaan.
– Hän tekee niin kuin hänen moraalinsa kertoo, että on parasta, Henriksson kuvailee Trumpin toimintaa.
Trump ottaa Grönlannin, jos haluaa
Aura Sallan mukaan kansainväliset lait ovat merkityksellisiä niin kauan, kun valtiot niitä kunnioittavat.
– Voimme täällä huutaa vaikka kuinka paljon arvopohjaisesta realismista ja kansainvälisistä laeista, mutta jos Trump päättää ottaa haltuun Grönlannin, Trump ottaa haltuun Grönlannin. Se on konkreettinen fakta, koska en jaksa uskoa, että lähtisimme sotaan Yhdysvaltoja vastaan.
Sallan mielestä suomalaisten reserviläistenkin pitää nyt miettiä, lähtisivätkö puolustamaan Grönlantia.
– Se on ihan konkreettinen asia, mihin meillä pitää olla vastaus, koska en usko hetkeäkään siihen, että Trump enää perääntyy, Salla varoittaa.
Eurooppalainen armeija
Yhdysvaltain toiminta on herättänyt henkiin keskustelun Naton eurooppalaisesta pilarista. EU:n puolustuskomissaari Andrius Kubilius väläytti sunnuntaina Sälenin turvallisuuskonferenssissa Ruotsissa eurooppalaisen armeijan perustamista.
Kubiliuksen mukaan Eurooppa saattaa tarvita 100 000 sotilaan oman armeijan, jos Yhdysvallat päättää vetää joukkonsa Euroopasta.
Komissaari ehdotti myös Euroopan turvallisuusneuvoston perustamista, jossa tärkeät puolustuspäätökset voitaisiin tehdä nopeasti. Komissaarin mukaan nämä auttaisivat Naton eurooppalaisen pilarin toteuttamisessa.
Henriksson muistuttaa, että 100 000 henkilön armeijan perustaminen Euroopassa vaatisi aikaa, ja siksi jokaisen jäsenmaan pitäisi tehdä enemmän.
Hänen mukaansa se, että Suomella on yksi vahvimmista armeijoista, kertoo Euroopasta paljon. Henriksson korostaa panostuksia johtamisjärjestelmään.
– Olemme tässäkin erittäin riippuvaisia Yhdysvalloista ja sen takia pitää miettiä, onko se viisasta.
USA tulee vetäytymään
Salla sanoo suoraan kannattavansa eurooppalaista armeijaa, mutta kuvailee joukkojen määrää liian pieneksi.
– Joukkojen määrän pitää olla merkittävästi enemmän kuin se tänä päivänä on. Se on ongelma. Meillä ei käytännössä ole sotilashenkilöstöä monessakaan jäsenmaassa, ja se vie todella pitkän ajan
Sallan mukaan eurooppalaisten joukkojen kokoaminen pitäisi tehdä Naton rakenteen kautta Euroopan maiden yhteenliittymänä. Myös Salla pitää kysymystä johtamisjärjestelmästä tärkeänä.
– Yhdysvaltalaiset joukot todennäköisesti tulevat Euroopasta vetäytymään. Ne täytyy korvata eurooppalaisilla joukoilla, mutta tarvitsemme siihen ehdottomasti esimerkiksi Isoa-Britanniaa.
Mistä ydinase?
Sallan mukaan ydinasepelote on suuri kysymys, johon eurooppalaisten pitää pystyä vastaamaan.
Hän muistuttaa, ettei Britannian ydinasepelote toimi ilman Yhdysvaltoja, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää Ranska.
Presidentti Emmanuel Macron on ehdottanut, että Ranskan ydinasepelotetta voitaisiin jakaa muillekin maille.
– Se on yksi vaihtoehto, joka pitää ottaa vakavasti, Henriksson kommentoi.
– Samaa mieltä ehdottomasti, sanoo Salla.
