Puretusta talosta talteen otettuja ontelolaattoja ei ulkonäön puolesta erota uusista laatoista.
YIT rakentaa Helsingin Jätkäsaareen koulu- ja päiväkotirakennusta, jonka alapohjaan asennetaan 57 kappaletta yli 40 vuotta vanhoja käytettyjä ontelolaattoja.
Rakennukseen tulee kierrätyslaattoja, koska tilaajana toimiva Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteeksi ekologisesti kestävän rakentamisen ja alhaisen hiilidioksidijalanjäljen.
Tämän vuoksi kaupungin tarjouskilpailussa sai laatupisteitä erilaisista ekologisista ratkaisuista.
Uudelleen käytettävät laatat olivat yksi kuudesta materiaalitehokkuuden vaatimukset täyttävästä rakennusnimikkeestä, johon YIT oli sitoutunut tarjouksessaan
”Kaupunki ei siis edellyttänyt kierrätyslaattoja, YIT valitsi sen keinon”, kertoo työmaan vastaava mestari Oliver Manninen.
Suunnitelmissa oli käyttää myös kierrätystiiliä, mutta niiden käytöllä ei olisi saatu tarpeeksi laatupisteitä. Niistä luovuttiin sitten kokonaan, kun ontelolaatoista saatiin riittävästi pisteitä.
Alapohjaan tulee 330 neliötä purettuja ontelolaattoja, mikä vastaa 22 155 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia (kgCO₂e).
”Prosentuaalisesti ei puhuta isoista määristä, jos koko taloa tarkastellaan, mutta tällainen runkorakenteisiin kohdistuva pilotointi on tärkeää”, Manninen toteaa.
Rakennuksen hiilijalanjälkeen kierrätyslaatoilla ei ole isoa vaikutusta, siitä pitää huolen massiivinen paalutus.
Koska rakennus perustetaan täyttömaalle, perustuksia varten porattiin kaikkiaan 13 kilometriä teräsporapaaluja.
”Porasimme kaikkiaan 500 kappaletta 25-metrisiä paaluja kallioon asti. Siitä tulee iso hiilijalanjälki”, Manninen kertoo.
Ontelolaatat on otettu talteen vuonna 1981 valmistuneesta ja tänä vuonna puretusta monitoimitalosta Helsingin Suutarilassa.
Purku-urakoitsija Umacon irrottaa laatat ja Consolis Parma tarkastaa ja kunnostaa ne. Rambollin suunnittelijat toimivat asiantuntijoina.
”Laatat menevät paikkoihin, joihin niiden pituus riittää. Ne ovat ohuempia kuin kohteeseen asennettavat uudet laatat”, kertoo kehityspäällikkö Inari Weijo Rambollilta.
Vanhat laatat ovat 270 milliä paksuja ja rakennukseen tulevat uudet laatat 320-millisiä.
Laattoja asennetaan vain rakennuksen alapohjaan, sillä välipohjissa ohuempien laattojen äänieristysvaatimukset eivät täyty.
Paksuutta lukuun ottamatta ontelolaatat eivät oikeastaan eroa millään lailla uusista vastaavista laatoista. Ne näyttävät täsmälleen samalta kuin uudet laatat.
”Ontelolaatta on hyvin vakioitu tuote”, Weijo muistuttaa.
Ontelolaatat ovat olleet samanlaisia 1970-luvulta lähtien eli siitä asti, kun betonin BES-järjestelmä otettiin käyttöön. Ne ovat vakiolevyisiä ja niissä on samat reunaprofiilit nyt kuin ennenkin.
Edes betonin laadussa ei ole olennaista eroa 1980-luvun ontelolaattojen ja nykylaattojen välillä.
”Oma kokemukseni on, että betonin lujuus voi vanhoissa elementeissä olla jopa kaksinkertainen suunnittelulujuuteen verrattuna. Ehkä sementin kanssa ei oltu silloin niin tarkkoja vaan sitä käytettiin reilusti”, Weijo miettii.
Ennen uudelleenkäyttöä purkulaatat kuitenkin testataan ja varmistetaan, että betoni kestää suunnitellun kuorman. Laatat lyhennetään sopivaan mittaan Consolis Parman tehtaalla, niiden pohjaan lisätään lämmöneriste ja niiden ontelot tyhjennetään mahdollisesta valubetonista.
Varastoon ei kerätä
Rambollin tehtävä on selvittää elementtien kunto ja kelpoisuus uudelleenkäyttöön.
Inari Weijo on käynyt läpi useamman purkukohteen uudelleenkäytön tiimoilta, sillä hän on mukana myös Tampereen yliopiston ontelolaattojen uudelleenkäyttöä tutkivassa ReCreate-hankkeessa.
”Tutkimushankkeen ulkopuolella olemme käyneet läpi 4–5 purkukohdetta. Niistä vain tämä kohde on edennyt varsinaiseen uudelleenkäyttöön, muiden osalta ei ole löytynyt asiakasta eikä kauppoja ole syntynyt.”
Periaatteessa käytettyjä ontelolaattoja voisi kerätä varastoon myöhempää käyttöä varten.
Näin ei kuitenkaan tehdä, ja syy on rahassa: Laattojen irrottaminen maksaa moninkertaisesti enemmän kuin niiden purkaminen ja murskaaminen paikan päällä.
Suutarilan monitoimitalossakin olisi ollut ontelolaattoja talteen otettavaksi viisinkertainen määrä siihen nähden mitä tarvittiin, mutta tarvittavien laattojen lisäksi irrotettiin vain muutama varalaatta sekä kuormituskokeisiin menevät laatat.
”Laattojen irrottaminen kokonaisina vaatii edeltäviä purkutöitä, liitokset pitää paljastaa ja laattojen välinen valu pitää sahata. Se tarkoittaa useamman ihmisen työpanosta”, Weijo kuvailee.
Kierrätyslaatat tulevat siis kalliimmiksi kuin uudet, vastavaletut laatat?
”Toistaiseksi se on näin”, Weijo toteaa.
Laattojen irrottamisessa kokonaisena on kuitenkin edistytty.
Suomen ensimmäiset kokonaisena puretut ontelolaatat otettiin talteen Tampereella syyskuussa 2023 osana ReCreate-hanketta. Myös silloin purkutyöt teki Umacon.
Nyt puretut laatat osattiin jo irrottaa nopeammin kuin Tampereella.
”On opittu lisää siitä, miten liitokset paljastetaan, mitkä ovat hyvät nostotekniikat ja mistä rakennuksen kohdasta laattoja kannattaa irrottaa: paljonko pitää esimerkiksi tehdä etukäteispurkua”, Weijo kuvaa.
Esimerkiksi Jätkäsaaren laatat olivat monitoimitalon yläpohjassa. Pinnalta piti vain purkaa vesikattorakenteet ja kuoria bitumikermi irti, sen jälkeen päästiin sahaamaan laattojen välinen saumabetoni pois pyörivällä holvisahalla.
”Joskus saumabetoni irtoaa ihan loksahtamalla jo sahaamisen alussa, koska se ei ole niin vahvaa kuin ontelolaattojen betoni.”
