Uutiset ja blogit

Hallitsijan ja väestön välinen historiallinen yhteiskuntasopimus on pettämässä Venäjällä droonisodan puristuksessa, katsoo Venäjä-asiantuntija, tutkija Alexandra Prokopenko. Ajatushautomo Carnegien tutkija on erikoistunut Venäjän hallintoon sekä talouteen ja on aiemmin työskennellyt Venäjän keskuspankissa.

Venäjällä yksityisyritykset ja alueet joutuvat nyt itse pulittamaan Ukrainan droonihyökkäyksiltä suojautumisen kuluja, Prokopenko kertoo tuoreessa kirjoituksessaan. Samalla kun Venäjän armeijan ilmapuolustus on osoittautunut kyvyttömäksi pysäyttämään Ukrainan lennokkihyökkäyksiä, Venäjän hallinto on kieltäytynyt hyväksymästä suuryritysten droonisuojautumiseen käyttämiä kuluja edes verovähennyskelpoisiksi.

”Hallitsijan ja väestön välisen historiallisen sopimuksen kulmakivi on se, että valtio tarjoaa turvaa ulkoiselta väkivallalta. Ihmiset ja yritykset maksavat veroa vastineena siitä, että valtio pitää heidät ja heidän omaisuutensa turvassa”, Prokopenko kirjoittaa ajatushautomo Carnegien sivuilla.

”Venäjällä tämä ei enää päde. Ukrainan yltyvien droonihyökkäysten alla Venäjän hallinto on osoittanut itsensä kyvyttömäksi tarjoamaan turvaa – edes presidentti Vladimir Putinin pyhälle voitonpäivän paraatille, joka tänä vuonna oli reippaasti karsittu versio. Samaan aikaan valtiovarainministeriö on kieltäytynyt hyväksymästä suuryritysten droonihyökkäyksiltä suojautumiseen käyttämiä kuluja verovähennyskelpoisiksi.”

Yrityksille vain kylmää kättä – esillä jopa uusi velvollisuus

Kreml on siis aloittanut sodan, ja jättänyt sitten maan yritykset maksamaan tästä seuranneen ilmapuolustuksen tarpeen omasta pussistaan, Prokopenko hämmästelee. Valtaosa Ukrainan iskuista kohdistuu nimenomaan teollisuuteen, etenkin energia- ja puolustussektoreilla, sekä infrastruktuuriin.

Prokopenkon siteeraamien arvioiden mukaan venäläisyritykset käyttivät vuonna 2024 droonipuolustukseen noin 100 miljardia ruplaa (noin 1,2 miljardia euroa) ja vuonna 2025 todennäköisesti kaksinkertaisen summan. Drooneilta suojaudutaan sotilasvarustuksen puutteessa kotikutoisin keinoin. Yritysten lisäksi droonisuojan kuluja maksavat Venäjän alueelliset hallinnot.

Yritykset ovat yrittäneet saada kuluja verovähennysten piiriin. Venäjän teollisuudenharjoittajien ja yrittäjien liitto teki asiasta aloitteen Putinille syksyllä 2025, mutta valtiovarainministeriö vastasi kieltävästi vedoten siihen, että droonipuolustuksessa on kyse kertaluontoisesta ilmiöstä. Prokopenkon mukaan viranomaisilla on jopa haluja asettaa energia- ja infrastruktuuriyhtiöille velvoite varmistaa omalla kustannuksellaan oma puolustuksensa.

”Meidän täytyy hoitaa tämä itse”

Kun Tanecon öljynjalostamoon Tatarstanin alueella iskettiin huhtikuussa 2024, tasavallan johtaja Rustam Minnikhanov viestitti teollisuuspomoille, ettei heidän tulisi odottaa suojelua valtiolta.

”Meidän täytyy hoitaa tämä omilla resursseillamme: jokainen yritys, jokainen alue, jokainen kaupunki. Herätkää, kukaan muu kuin me itse ei suojele meitä”, hän sanoi Prokopenkon mukaan.

Pakotettu omavaraisuus puolustuksen suhteen on merkittävä muutos liike-elämän ja hallituksen välillä, tutkija painottaa. Teollisuuden suojaaminen iskuilta olisi yleisen edun mukaista ja siitä on aina vastannut valtiollinen monopoli, hän huomauttaa.

Nyt yritykset ja Venäjän alueet laittavat puolustukseensa rahaa, joka on sitten pois muista investoinneista. Tämä on jälleen yksi isku Venäjän taloudelle, joka jo ennestään on huonossa kierteessä, Prokopenko kirjoittaa.

Samaan aikaan kun yritykset joutuvat maksamaan omasta puolustuksestaan, niiden kontolla ovat myös normaalit sotatalouden verot – jotka nekin yltyvät vuosittain.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus varoittaa Keskon nimissä liikkuvasta huijauksesta.

Viranomaisen mukaan suomalaisia on houkuteltu sosiaalisen median kautta ottamaan osaa onnenpyörä-teemaiseen arvontaan. Kyseessä on Keskon nimissä tehty huijaus.

”Huijaussivulla olevan ”onnenpyörän” pyöräyttämisen jälkeen sivusto ohjaa tunnistautumaan verkkopankkitunnuksilla palkinnon vastaanottamiseksi. Todellisuudessa syötetyt tunnukset päätyvät rikollisten haltuun”, viranomainen varoittaa.

Mikäli epäilet haksahtaneesi huijausarvontaan, ole välittömästi yhteydessä pankkiisi taloudellisten vahinkojen minimoimiseksi. Tee sen jälkeen rikosilmoitus.

Ruotsi ostaa neljä uuden Luulaja-luokan fregattia ranskalaiselta Naval Groupilta, ilmoitti hallitus tiistaiaamuna 19.5. Päätös on pääministeri Ulf Kristerssonin mukaan Ruotsin suurin puolustusinvestointi sitten ensimmäisten Gripen-hävittäjien ostamisen 1980-luvulla.

”Tämä kolminkertaistaa ilmatorjuntamme kapasiteetin. Se kertoo jotain tämän päätöksen merkityksestä”, Kristersson sanoi tiedotustilaisuudessa Tukholmassa, Härnösand-fregatin kannella.

Naval Group tarjoaa Ruotsille alusta nimeltä Frégate de Défense et d'Intervention eli FDI. Samanlaisia on jo Ranskan ja Kreikan puolustusvoimilla.

”Huolenpito itsestämme, Itämeren naapurimaistamme eikä vähiten Suomesta logistiikassa ja huoltovarmuudessa sekä siviili- että sotilaallisissa tarkoituksissa on kyky, jota aiomme eri tavoin laajentaa, vahvistaa ja tehdä kestävämmäksi”, lausui puolestaan Ruotsin puolustusvoimien komentaja Michael Claesson.

Ruotsin Puolustusvoimien materiaalivirasto FMV ilmoitti vuonna 2021, että Ruotsi ostaa neljä uutta pintataistelualusta, jotka ovat suurempia kuin nykyiset Visby-korvetit. Niiden luokkanimeksi tulisi Luulaja.

Huomattavan tärkeä kriteeri hallituksen päätöksessä oli toimitusnopeus. Muut tarjoavat Ruotsille olivat espanjalainen Navantia ja ruotsalainen Saab yhteistyössä brittiläisen Babcockin kanssa.

On harvinaista, että tämän kokoluokan tilaus Ruotsissa menee ulkomaille, jos kotimainen Saab on vaihtoehto. Saabin ja Babcockin yhdessä tarjoamaa Arrowhead 120 -alusta ei ole vielä tuotannossa, mikä saattoi kääntää valinnan ranskalaisten puolelle.

”Halusimme tehdä oikein, mutta tehdä oikein myös melko nopeasti”, Kristersson kuvasi.

Naval Groupin ensimmäisen fregatin on määrä valmistua vuonna 2030, jonka jälkeen niitä toimitetaan yksi vuodessa.

Lähes miljardin euron aluksia

Puolustusministeri Pål Jonson korosti, että hallitus noudatti päätöksessään materiaaliviraston ja puolustusvoimien toiveita.

”Meille on keskeistä, että tämä on se alus, jota sekä FMV että puolustusvoimat suosittivat. Viranomaisten näkökannat ovat olleet meille tärkeitä.”

Hintaa sopimuksella ei vielä ole. Se riippuu siitä, mikä aseistus fregatteihin valitaan ja millaista yhteistyötä Ranskan kanssa tehdään.

”Nyt aloitamme neuvottelut”, puolustusministeri Jonson sanoi. ”Mikään ei ole varmaa ennen kuin kaikki on varmaa.”

Hänen mukaansa yhden fregatin hinta on suurin piirtein 10 miljardia Ruotsin kruunua eli noin 900 miljoonaa euroa.

Yhteistyötä Ranskan kanssa

Pääministeri Kristersson kertoi soittaneensa aamulla Ranskan presidentille Emmanuel Macronille kertoakseen hallituksen päätöksestä.

Tiedotustilaisuudessa Kristerssonilta kysyttiin, liittyykö päätös Ruotsin mukaanmenoon Ranskan aloittamaan ydinaseyhteistyökeskusteluun.

Kristersson painotti, että Ruotsilla on läheinen yhteistyö Ranskan kanssa muutenkin, esimerkiksi Ukraina-keskustelujen vuoksi. Ranska puolestaan on tilannut ruotsalaiselta Saabilta kaksi Global Eye -tiedustelulentokonetta.

”Ei ole mikään huono asia, että meillä on muutakin yhteistyötä Ranskan kanssa, mutta nämä ovat aivan erillisiä asioita. Tämä totta kai lisää yhteistyötämme, se on selvää.”

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on valinnut Citykatsastus Oy:n hoitamaan lähes kaikkia Suomen ajokokeita sekä teoriakoe- ja lupapalveluja.

Yhtiön pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Tomi Tavinen on saanut kaksi vuotta sitten Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa sakkotuomion virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Asiasta on kirjoittanut Yle, jonka mukaan Tavinen oli vuonna 2022 toiminut sekä katsastajana että katsastuttajana. Tavinen oli itse katsastanut kuorma-auton, jonka haltija oli hänen omistamansa yritys.

Käräjäoikeus tuomitsi Tavisen 30 päiväsakkoon, josta kertyi maksettavaa 180 euroa.

Etelä-Saimaa on kertonut toisestakin Etelä-Karjalan käräjäoikeuden Taviselle määräämästä sakosta. Vuonna 2014 käräjäoikeus oli lehden mukaan määrännyt Taviselle sopimussakon kilpailukieltoehdon vuoksi.

Tavinen oli työskennelyt K1-Katsastajilla tiimipäällikkönä mutta eronnut tehtävästään ja perustanut pian Autokatsastus Lappeenranta Oy:n.

Sopimussakosta, vahingonkorvauksista ja oikeudenkäyntikuluista koitui Taviselle maksettavaa lähes 240 000 euroa.

Taustat selvitetään

Kumpikaan tapaus ei liity Citykatsastukseen, jonka pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Tavinen on tällä hetkellä.

Traficom on joka tapauksessa aloittanut Citykatsastuksen ja muidenkin tarjouskilpailuissa menestyneiden yritysten keskeisten henkilöiden taustojen selvittämisen.

Asiaan ei liity tässä vaiheessa sen kummempaa dramatiikkaa, vaan kyse on normaalista taustatietojen selvittämisestä tarjouskilpailun jälkeen.

Traficom selvittää parhaillaan, onko kilpailutuksissa voittaneiden yritysten toimijoilla rikostaustaa ja muodostavatko mahdolliset tuomiot esteen sopimusten allekirjoittamiselle. Vielä ei ole tietoa, vaikuttavatko Tavisen saamat sakot Traficomin ratkaisuihin.

Ajovarma teki oikaisupyynnön

Ajokokeista sekä teoriakoe- ja lupapalveluista käydyn kilpailutuksen yllä on toinenkin varjo. Ylen mukaan vuosikymmenen ajan markkinaa yksin hallinnut Ajovarma on tehnyt Traficomille oikaisupyynnöt kilpailutuksista.

Ajovarma kuuluu A-Katsastus-konserniin, johon kuuluu myös K1 Katsastajat. Konserni taas kuuluu Tradeka-monialakonserniin, jonka emoyhtiö on Osuuskunta Tradeka.

Ajovarma säilytti asemansa Traficomin palveluntuottajana vain Espoon ja Helsingin ajokokeissa. Seitsemän muun alueen ajokokeet siirtyvät kilpailutuksen perusteella Citykatsastukselle.

Teoriakoe- ja lupapalvelut siirtyvät kahdella alueella saksalaisomisteiselle Dekralle ja kuudella alueella Citykatsastukselle.

– Kilpailutuksiin saatiin yhteensä 10 tarjousta kuudelta eri toimijalta. Tarjousten arviointiperusteena oli hinta, Traficom kertoo.

Tavisen pääomistama Citykatsastus pystyi siis lyömään pöytään edullisemman tarjouksen kuin muut – useimpien alueiden tutkinto- ja lupapalveluista.

Yhtiö toimii Ylen mukaan nyt vain viidellä paikkakunnalla 26 työntekijän voimin. Jos palvelujen siirto toteutuu aikataulun mukaisesti ensi vuoden alussa, yhtiö alkaa toimia 41 paikkakunnalla yli 200 henkilön vahvuiseksi kasvaneena.

A-Katsastus vähentää

Vaikka Citykatsastuksen aloittaminen Traficomin kumppanina on vielä viimeisiä päätöksiä vailla, entinen toimija on jo kertonut aloittavansa muutosneuvottelut.

– A-Katsastus-konsernin alustavan arvion mukaan mahdolliset toimintojen uudelleenorganisoinnit ja sopeuttamistoimet voivat aiheuttaa henkilöstövaikutuksia, konserni on tiedottanut henkilöstölleen.

Henkilöstövaikutukset voivat tarkoittaa mahdollisia työsuhteen päättymisiä korkeintaan 402 työsuhteen osalta. Muutosneuvottelut koskevat Ajovarma Oy:n, A-Katsastus Group Oy:n, A-Katsastus Oy:n ja K1 Katsastajat Oy:n henkilöstöä.

A-Katsastus Group Oy:n toimitusjohtaja Pekka Elo sanoo suoraan, että tappio lähes kaikissa tarjouskilpailuissa tuli yllätyksenä.

– Lähdimme taistelemaan kuten ennenkin omista liiketaloudellisista lähtökohdistamme. Halvin hinta voitti. Laatupisteitä ei jaettu, Elo täräytti puhelinhaastattelussa.

Droonisodan läikkyminen huolettaa Venäjän rajamaissa.

Suomessa hämmensi toukokuun alussa droonivaroitus, Virossa Nato-hävittäjä kävi alkuviikosta pudottamassa ukrainalaisen droonin ja Latvia antoi kaksi ilmahälytystä mahdollisista drooneista. Taustalla ovat Ukrainan massiiviset drooni-iskut Venäjän infrastruktuuriin.

Asian odotetaan nousevan esiin puolustusliitto Naton torstaina käynnistyneessä ulkoministerikokouksessa Helsingborgissa.

”Tämä on Nato-kansalaisia huolettava asia varsinkin Venäjän rajamaissa. Natolle on myös keskeistä saada droonituotantoa sekä torjuntakykyä nostettua ylös”, Kauppalehden kirjeenvaihtaja Kreeta Karvala arvioi Helsingborgista Talousaamun lähetyksessä torstaina 21.5.

Venäjän aikeista käydään kuumaa keskustelua Brysselissä.

”Yksi taso on tietysti se, että Venäjähän vaikuttaa jo (Euroopassa) monella tavalla, tekee kriittisen infran iskuja ja sabotaaseja. Emme ole rauhassa, mutta ei sodassakaan, olemme harmaalla alueella”, Karvala kommentoi.

Brysselissä on herännyt huolta, että jos Yhdysvallat vetäisi lisää joukkoja pois Euroopasta, Venäjä saattaisi testata Naton yhtenäisyyttä iskemällä jollain tavalla esimerkiksi Baltian maahan.

Nyt Venäjä on kääntänyt Ukrainasta harhautuneet droonit uhkaukseksi. Venäjän YK-suurlähettiläs väitti alkuviikosta, että Ukraina suunnittelisi iskuja Venäjälle Latvian ja muiden Baltian maiden alueelta. Uutistoimistojen mukaan Nebenzja sanoi tulkin välityksellä, että Nato-jäsenyys ei suojele Latviaa Venäjän kostotoimilta.

”Venäjä syyttää Baltian maita siitä, että he ikään kun antavat Ukrainan toimia heidän alueellaan. Nato tietysti kiistää tämän, Baltian maat kiistävät tämän, mutta Venäjä sanoo, että tämä voisi antaa jonkun oikeutuksen myös hyökätä johonkin Baltian maahan”, Karvala sanoi.

”Nato on puolustusliitto ja Venäjä tietää sen. Eivät he olisi tyhjentäneet Leningradin sotilasyksikköä ja lähettäneet niitä Ukrainaan sotimaan, jos Nato olisi Venäjälle uhka. Tää on tämmöistä propagandaa, tyypillistä Venäjälle.”

Katso haastattelu ja koko lähetys tästä:

Tunnelikamerat paljastivat viime vuonna noin 50 tapausta, joissa rikottiin tunnelialueen liikennesääntöjä. Kaiken lisäksi tapaukset on tallennettu vain seitsemästä tunnelista, joten kokonaismäärä Suomessa lienee moninkertainen.

Ongelman on nostanut esiin valtion liikenteenohjausyhtiö Fintraffic, joka tekee tiedotteessaan selväksi, etteivät kevyt liikenne ja tunnelit kuulu yhteen. Rikkeestä seuraa liikennevirhemaksu.

Yhtiön mukaan maantietunnelit ovat tieverkon turvallisuuskriittisimpiä osuuksia, joissa pienikin häiriö voi nopeasti johtaa vakaviin vaaratilanteisiin.

Häiriön voi helposti aiheuttaa tunneliin kuulumaton kulkija – kevyen liikenteen edustaja. Maantietunneliin eivät saa mennä jalankulkijat, eikä siellä saa ajaa polkupyörällä, mopolla eikä minkäänlaisella potkulaudalla.

Raportit seitsemästä

Fintraffic on raportoinut asiattomien kulkijoiden liikkeistä seitsemässä tunnelissa: Vuosaaren tunnelissa, Mestarintunnelissa, Keilaniemen tunnelissa, Rantatunnelissa, Hämeenlinnan tunnelissa, Patomäen tunnelissa ja Hiidenkallion tunnelissa.

Jutun lopussa olevassa faktalaatikossa kerrotaan tarkempaa tietoa tunnelien sijainnista ja asiattomista liikkujista.

Erityisseurannassa

Yksikönpäällikkö Mika Jaatinen Fintrafficin tieliikennekeskuksesta huomauttaa, että maantienopeuksilla ja suljetussa ympäristössä pienikin virhearvio voi johtaa nopeasti vakaviin vaaratilanteisiin.

– Siksi on tärkeää muistuttaa erityisesti nuoria siitä, ettei maantietunneleihin saa mennä kävellen, potkulaudalla, pyörällä tai edes mopolla, Jaatinen tähdentää.

Maantietunneleiden liikenne on Fintrafficin tieliikennekeskuksen ympärivuorokautisessa erityisseurannassa, ja tieliikennekeskus saa heti tiedon, jos tunneleissa tapahtuu jotain tavallisuudesta poikkeavaa.

Mahdollisista jalankulkijoista ja muusta maantietunneliin kuulumattomasta liikenteestä menee ilmoitus myös Hätäkeskuslaitokselle. Ja tunnelialueen liikennesääntöjen rikkomisesta seuraa siis liikennevirhemaksu.

Vahvan käänteen tehnyt Neste saa nyt voimakasta myötätuulta Saksasta.

Saksan parlamentin ylähuone on hyväksynyt EU:n RED III -direktiivin toimeenpanon. Direktiivin myötä uusiutuvien polttoaineiden käyttö suurilla markkinoilla Saksassa kasvaa.

”Päätös on Nesteen näkökulmasta tärkeä, sillä se kasvattaa merkittävästi uusiutuvan dieselin kysyntää Saksassa, joka on iso markkina. Vastaavanlaisia päätöksiä on tehty viime vuonna muissakin maissa, kuten Hollannissa ja Italiassa”, kommentoi Nesteen uusiutuvien tuotteiden johtaja Carl Nyberg toimitukselle.

Nesteen toimitusjohtaja Heikki Malinen kertoi huhtikuun lopulla Kauppalehden haastattelussa, että Saksan päätös on tarkassa seurannassa, koska sen liiketaloudellinen vaikutus on tuntuva.

”Tällä hetkellä arvioimme, että uusiutuvan dieselin kysyntä nousisi 4,5 miljoonasta tonnista kymmeneen, eli yli kaksinkertaistuisi”, Malinen sanoi.

EU:n RED III -direktiivin tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä ja nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuutta.

Saksan parlamentin ylähuone teki päätöksensä 8. toukokuuta, Neste kertoo. Sitä oli edeltänyt alahuoneen päätös.

Neste on ollut Helsingin pörssin kiitäjiä. Vielä vuosi sitten osakkeella tehtiin kauppaa alle kymmenessä eurossa, kun se nyt lähentelee 30 euroa. Markkinoilla on siis osattu ennakoida myönteisiä uutisia regulaatiorintamalta.

Nesteen syömähammas

Uusiutuva diesel on yksi Nesteen tärkeimpiä syömähampaita, sanoo SEB:n pääanalyytikko Artem Beletski. Yhtiölle on hänen mukaansa olennaista, miten EU:n direktiiviä sovelletaan kansallisesti.

Juuri nyt tilanne näyttää Nesteen kannalta houkuttelevalta. Lyhyelläkin tähtäimellä uusiutuvan dieselin kysyntä kasvaa jopa parilla miljoonalla tonnilla Saksan päätöksen takia.

”Saksan päätös on hyvin merkittävä Nesteen kannalta, ja yhtiön mukaan se kasvattaa uusiutuvan dieselin kysyntää Euroopassa 1,5–2 miljoonalla tonnilla vuosina 2026–2027. Sen voi suhteuttaa noin viiden miljoonan tonnin markkinakokoon Euroopassa vuonna 2025”, Beletski sanoo.

Uusiutuvan dieselin hinta on noussut Euroopassa viime kesästä noin 50 prosenttia.

Beletskin mukaan markkinoiden näkökulmasta kaksi odotetuinta poliittista päätöstä ovat tulleet tänä vuonna Saksasta ja Yhdysvalloista.

”Yhdysvaltojen osalta vuosien 2026–27 mandaatit maaliin maaliskuussa. Sen seurauksena uusiutuvan dieselin kysyntä nousee merkittävästi tänä vuonna Yhdysvalloissa, ja se näkyy jo paikallisten tuottajien volyymeissa”, Beletski sanoo.

Myös Hollanti päätti liikenteen päästöjä koskevan EU-direktiivin soveltamisesta. Päätös tehtiin maaliskuussa.

Investointi osuu kysynnän kasvuhetkeen

Neste teki odotettuakin vahvemman tuloksen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Tulosta tukivat uusiutuvien polttoaineiden leventyneet marginaalit ja myös öljyjalosteet, kun Iranin sota nosti maailmanmarkkinahintoja.

Samaan aikaan yhtiöllä on käynnissä tehostamisohjelma, joka vähentää kustannuksia ja jonka tarkoituksena on nostaa jalostamoiden käyttöasteita.

Nesteen uusiutuvien tuotteiden vertailukelpoinen käyttökate nousi alkuvuonna 433 miljoonaan euroon vertailukauden 72 miljoonasta. Öljytuotteissa käyttökate 373 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 120 miljoonaa.

Öljytuotteiden tuloksessa näkyi se, että Neste hankkii raakaöljynsä Pohjanmereltä. Se ei ole riippuvainen Lähi-idän öljystä. Yhtiöllä oli myös halpaa raakaöljyä varastossa tilanteessa, jossa sen markkinahinta nousi sodan vuoksi.

Poliittiset päätökset, jotka lisäävät uusiutuvien kysyntää, myös osuvat ajoituksellisesti nappiin Nesteen kannalta: Rotterdamin jalostamon laajennusinvestoinnin odotetaan valmistuvan vuonna 2027.