Inflaatio on hidastunut lähelle nollaa ja korot ovat laskeneet neljästä kahteen prosenttiin. Suomen talous on silti kyntänyt.
Onko toivoa paremmasta tänä syksynä?
On, jos katsotaan euroalueen tuoreita tilastoja, josta osa on kerätty EU:n ja USA:n tullisopimuksen jälkeen.
1. Euroteollisuus viimein kasvuun
Euroalueen teollisuus on Suomelle iso vientimarkkina, ja sen elpyminen olisi Suomelle siunaus.
Elokuussa euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksi nousi yli 50:n pisteen, mikä kertoo kasvusta.
Indeksikäyrä on ollut nouseva koko vuoden.
Näyttää siltä, että tullisopimuksen myötä teollisuustuotanto on pääsemässä kasvuun, ja energiakriisin käynnistämä teollinen taantuma olisi päättymässä.
Toteutunut data kertoo sekin elpymisestä. Euroalueen teollisuustuotanto kääntyi kasvuun vuoden alussa.
Vaikka tuotantoa kasvatettiin taktisesti ennen tulliratkaisuja, kasvun jatkolle on aineksia. Siitä kertoo Danske Bankin seniorianalyytikon Antti Ilvosen mukaan ostopäällikköindeksin alakohta, jossa verrataan uusia tilauksia ja varastomuutoksia.
”Kun tilaukset kasvavat nopeammin kuin varastot, tuotantomääriä pitää alkaa nostaa. Tämä mittari on ollut plussan puolella helmikuusta lähtien”, Ilvonen toteaa.
Saksan finanssipolitiikan käänteellä voi olla silläkin vaikutusta.
”Heinäkuussa julkaistujen suunnitelmien perusteella tuon uuden investointirahaston panostukset voisivat nostaa Saksan bruttokansantuotetta jo tänä vuonna 0,4 prosentilla ja ensi vuonna 0,9 prosentilla.”
2. Kuluttajat uskaltavat taas ottaa lainaa
Vuoden alkupuolella yksityinen kulutus supistui euroalueella hieman, kasvettuaan viime vuoden lopussa maltillisesti.
Kulutusjuhlia ei Euroopassa ole vietetty.
Tuore data kielii kuitenkin uskon palautumisesta. Kotitaloudet ovat kasvattaneet lainanottoaan maaliskuusta lähtien – verrattuna heikkoon viime vuoteen.
OP:n senioriekonomistin Tomi Kortelan mukaan lainakannan kasvu lupaa hyvää sekä kuluttamisella että rakentamiselle. Sama pätee Suomeen.
”OP:n korttimaksut ovat kesän aikana kääntyneet selvempään kasvuun, kun alkuvuosi oli kokonaisuudessa suhteellisen aneemista. Keventynyt rahapolitiikka alkaa hiljalleen välittyä talouteen”, Kortela sanoo.
3. Suomen teollisuudelle hommia
Suomen talouskasvu on ollut pitkään heikompaa kuin euroalueella.
Yksi selitys on kuluttajan penseä ote, toinen on yritysten kulukuri ja työttömyyden kasvu, kolmas on rakentamisen syväjää ja neljäs investointien sekä viennin heikkous.
Lupaavia merkkejä löytyy nyt myös teollisuuden näkymistä Suomessa. Myös Suomessa uudet tilaukset ovat olleet kasvussa tänä vuonna.
”Teollisuuden tilaukset ovat vahvassa kasvussa heijastellen maailmantalouden suhteellisen hyvää tilaa kaikesta tulliepävarmuudesta huolimatta”, toteaa Tomi Kortela.
”Näyttää siltä, että euroalueen teollisuuden elpyminen vuoden alussa ei pelkästään johtunut varautumisesta tulleihin, vaan se näyttäisi olevan varmemmalla pohjalla ja osin riippumaton USA:n tulleista.”
4. Eurotalous on kasvu-uralla
Iso kuva näyttää, kuinka eurotalous pysynyt kasvu-uralla vaikeista vuosista 2022 ja 2023 huolimatta. Tuolloin energiakriisi, inflaatioshokki ja korkojen nousu iskivät euroatalouteen.
Paikallaan polkemisen jälkeen bruttokansantuote otti viime vuonna harppauksen, ja kasvu oli loppuvuonna reilun prosentin luokkaa.
Kokonaisuutena kasvua kaunistaa Kortelan mukaan Irlannin vahva veto. Sitä selittää paljolti yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden paikallinen tuloksenteko saarivaltiossa.
Myös viennin etukenoinen veto – ennen tullien voimaantuloa – heilauttaa bkt-lukuja tämän vuoden alkupuolella. Enusteissa toinen ja kolmas neljännes voivat olla siksi pehmeitä. Kasvu kuitenkin palautuu.
”Euroopan kannalta hyvä uutinen on se, että EU:n tullit ovat globaalia keskiarvoa matalammat, eli ne eivät rasita kilpailukykyä muihin vientimaihin verrattuna. Hyvää on sekin, että USA:n loppukysyntä näyttää yhä pysyvän koholla. Toivoa siis sopii, että sekä kotimainen kysyntä että vientikysyntä vetävät Euroopan suhdannetta parempaan suuntaan”, Dansken Ilvonen summaa.
