Asuntomessujen messutalot ovat pienentyneet takavuosista. Tänä vuonna lähes kaikkien talojen runkomateriaalina oli puu. Tekniikka&Talous vieraili Oulun messuilla. Tähän juttuun koostimme keskeiset havainnot ja kiinnostavimmat talot messuilta.
Oulussa tänä vuonna järjestetyt asuntomessut jäivät kokonsa puolesta huomattavasti vaatimattomammiksi kuin monet aiemmat messut. Yleisölle oli avoinna 20 omakoti- tai erillistaloa sekä muutama muu kohde.
Messuilla oli kuitenkin kiitettävä valikoima erilaisia taloja niin kokonsa kuin tekniikkansakin puolesta.
Talojen koko asuntomessuilla on pienentynyt takavuosista, samoin tontit. Kun Oulussa järjestettiin edellisen kerran asuntomessut vuonna 2005, esillä olevien omakotitalojen keskipinta-ala oli peräti 255 neliötä. Nyt asuntomessualueen pienin omakotitontti oli 200 neliötä ja suurinkin vain 800 neliömetriä.
Messutalojen keskipinta-ala jäi 133 neliöön. Keskiarvoa pienentävät messuilla olevat viisi alle 75-neliöistä minitaloa, mutta normaalikokoisetkin talot ovat selvästi pienempiä kuin 20 vuotta sitten.
Vain yhden talon pinta-ala nousee yli 200 neliön, ja neljä taloa on yli 180 neliömetriä. Näiden lisäksi yli 150-neliöisiä omakotitaloja on kaksi.
Myös materiaaleissa on muutos 20 vuoden takaisiin messuihin.
Vuonna 2005 kivi oli kovassa huudossa: messujen 28:sta omakotitalosta kuudessa oli betonirunko ja yhdessätoista erilaisia harkko- tai tiilirakenteita.
Tämänvuotisilla messuilla oli vain kaksi kivitaloa, toinen betoniharkoista ja toinen poltetuista kennoharkoista.
Kaikki muut messutalot olivat puurunkoisia. Eniten oli perinteisiä rankarunkoja, mutta mukana oli myös kolme clt-runkoista taloa ja neljä hirsitaloa.
Yksi Oulun asuntomessujen arkkitehtonisesti kunnianhimoisimmista kohteista oli pieni, keraamisilla tiilillä vuorattu talo, nimeltään Hjemma.
Tämän tyyppisiä tiiliä laitetaan yleensä kattoon, mutta Oulussa koko talo on vuorattu tiilillä. Tiilet on kiinnitetty puurankaan, ja niiden takana on ilmarako.
Kattotiiliä ei ole koko talon pinnassa vain ulkonäkösyistä, vaan niillä on selvä tarkoitus: ne johdattavat sade- ja sulamisvedet maahan piilotettuun sadevesikouruun. Talossa ei siis ole sadevesikouruja katon reunassa kuten yleensä, vaan vasta maassa.
”Taloon haluttiin pelkistetty ulkonäkö”, kertoo markkinointipäällikkö Maiju Paasiviita kattotiilet toimittaneelta Wienerbergeriltä.
”Rännit olisi voinut myös piilottaa julkisivun taakse, mutta koska rakennusvalvonta hyväksyi tämän ratkaisun, sillä mentiin.”
Rakennusmateriaalina talossa on Suomessa melko tuntematon kennoharkko. Poroton-kennotiiliharkko on poltettu savesta korkeassa lämpötilassa, ja siinä on paljon perliittitäytteisiä kennoja. Perliitti on vulkaanista kiviaineista.
Kennoharkoista muurattu seinä on yksiaineinen, eli se ei vaadi erillistä lämmöneristystä. 365 milliä paksu kennoharkkomuuraus täyttää rakenteilta vaaditun lämmöneristävyyden yksinään.
Tämä onkin syy, miksi talon tuleva asukas Kimmo Illikainen valitsi kennoharkon talon rakennusmateriaaliksi.
”Yksiaineinen seinä on rakennusfysikaalisesti toimivin”, Illikainen kertoo.
Illikaisella on asiasta paljon kokemusta, sillä hän työskentelee lehtorina Oulun ammattikorkeakoulussa ja on työnsä kautta tutustunut rakennusten erilaisia vaurioihin. Kokemus on opettanut, että yksinkertaisuus on rakentamisessa valttia.
”Olen huomannut, että mitä yksinkertaisempi rakenne, sitä vähemmän siinä on vaurioita.”
”Poltettu tiili on koeteltu ja pitkäikäinen materiaali”, hän perustelee.
Kennoharkoista muurattu seinä myös kuivuu nopeasti, sillä siihen ei tuoda rakennusaikana ylimääräistä kosteutta isojen valujen tai laastimäärien myötä. Seinästä tulee myös hengittävä.
Vaikka kennoharkko ei ole Suomessa kovin tunnettu, sitä käytetään paljon Keski-Euroopassa.
”Materiaalina se on jokin verran kalliimpi kuin puuranka, mutta se saattaa olla halvempi kuin valuharkko”, Illikainen pohtii.
”Valuharkossa on paljon lisäkuluja teräsmääristä, betonista ja pintakäsittelystä.”
Yhtenä kilpailevana vaihtoehtona Illikaisella oli ristiinliimattu puulevy eli clt-levy, josta tehtyjä taloja on Oulun asuntomessuilla useita. Valinta kääntyi kuitenkin kivimateriaaliin.
”Clt on kuitenkin aika uusi tuote, ja siinä on ollut jotain ongelmia detaljoinneissa”, hän pohtii.
Talo Hjemma kuuluu Oulun asuntomessujen maksimissaan 60-neliöisten minitalojen joukkoon.
Vajaa 60-neliöistä päärakennusta täydentää 20 neliön piharakennus, jossa on sauna. Lisäksi talossa on parvi, jonne vievät portaat on piilotettu oven taakse.
Hämmentävä yksityiskohta on keittiön kaapit, joita on kahdessa kerroksessa. Ylemmät kaapit ovat niin korkealla, että niihin ei yletä edes tuolille nousemalla.
”Niissä kaapeissa on tarkoitus säilyttää kausitavaraa”, Illikainen kertoo.
Kaappeja varten rakennetaan erityiset kiskoilla kulkevat tikkaat, joiden avulla myös ylempiin kerroksiin on mahdollista ylettää.
Taloon tulee kaukolämpö. Monessa Oulun messutaloissa on myös aurinkopaneeleita, mutta Talo Hjemmaan niitä ei tule.
Syy on talon vieressä oleva puisto, jonka puiden latvat ulottuvat niin korkealle, ettei katolle asennetuista paneeleista olisi juuri hyötyä.
”Ei niitä sitten kannattanut laittaa”, Illikainen toteaa.
200–300 taloa Suomessa
Wienerberger on tuonut tiilisiä kennoharkkoja Suomeen 20 vuotta.
”Oulun asuntomessuille vuonna 2005 rakennettiin ensimmäinen talo näistä harkoista”, kertoo markkinointipäällikkö Maiju Paasiviita Wienerbergeriltä.
Sen jälkeen Suomeen on rakennettu Paasiviidan arvion mukaan 200–300 taloa tiiliharkoista.
Se ei ole hirveän paljon. Eikö tuote ole suomalaisille tuttu?
”Sanoisin, että olemme tunnettu siinä kohderyhmässä, jossa rakennuttajat miettivät kivitaloa. Emme halua kilpailla puumateriaalin kanssa, vaikka tämä voisi toki olla hyvä vaihtoehto hirrelle.”
Kennoharkkoja menee seinäneliöön 16 kappaletta. Neliöhinta on noin 120–150 euroa harkkotyypistä riippuen.
Kennoharkkoja ei valmisteta Suomessa, vaan ne tulevat Saksasta.
”Keski-Euroopassa rakennetaan paljon taloja tiiliharkoista. Saksassa ja siitä itään se on pääasiallinen materiaali pientaloissa”, Paasiviita sanoo.
”Siellä tehdään myös kerrostaloja näistä.”
Hirsitalon hyödyt modernilla otteella
Yksiaineisuus kiehtoi myös oululaista rakentajapariskuntaa Saara ja Ville Uusimaata.
Uusimaiden talo näyttää ulospäin tiilirunkoiselta, mutta vaalea tiili on pelkästään verhoilumateriaali. Talon rungon kantavana rakenteena on 240-millinen clt-levy. Sen ulkopuolella on ilmarako ja tiilimuuraus.
”Hyvin yksinkertainen rakenne siis”, Saara Uusimaa toteaa.
Uusimaat päättivät jo yhdeksän vuotta sitten, että jos he joskus rakentavat talon, se tehdään clt:stä.
”Olimme Seinäjoen asuntomessuilla vuonna 2016, ja siellä oli clt-talo. Mietimme jo silloin, että se voisi olla meidän juttu”, sanoo Saara Uusimaa.
”Clt:ssä on hirsitalon hyödyt mutta modernimmalla otteella. Akustiikka toimii, ja täällä on rauhoittava fiilis.”
Arkkitehti Juha Paananen suunnitteli talon nimenomaan pariskunnan hakemalle 512-neliöiselle tontille.
”Ideana oli pitää pihapiiri yksityisenä ja suojaisena”, Paananen kertoo.
Esimerkiksi kaikki aukotukset tehtiin tontin mukaan. Olohuoneen ikkunasta on näkymä suojeltuun lehtoon, jonne ei myöhemminkään rakenneta mitään.
”Olemme täällä omassa rauhassa. Onneksi saimme tämän tontin”, Saara Uusimaa iloitsee.
Talon rakensi rakennusliike Keskitalot Seinäjoelta, mutta pariskunta teki paljon myös itse. Piha on itse rakennettu, samoin iso osa sisäpinnoista.
”Talon runko pystytettiin viime kesänä, ja silloin teimme myös pihan. Kiintokalusteet saatiin paikoilleen alkukesästä”, Uusimaa kertoo.
”Koko ajan takaraivossa painoi deadline. Rakennuksen piti olla valmis 25. toukokuuta, ja sisätilojen piti olla kunnossa 26. kesäkuuta.”
Itse tehdystä työstä huolimatta talo tuli maksamaan noin 600 000 euroa.
”Täällä on paljon tekniikkaa upotettuna rakenteisiin. Äänentoisto on upotettuna kattoihin joka huoneessa, ja valaistusta säädetään Dali-ohjauksella. Meillä on täällä myös vahva sisäverkko”, Ville Uusimaa kuvaa.
Kaikki johdotukset piti suunnitella hyvissä ajoin ennen rakentamista, sillä johdoille ja kaapeleille porataan väylät clt-levyihin jo tehtaalla. Jälkeenpäin ei voi enää tehdä huomaamattomia johtoreittejä tai muita muutoksia.
”Kaikki piti miettiä kaksi vuotta etukäteen eli päättää, miten me asumme tässä”, Ville Uusimaa toteaa.
”Emme ole huomanneet mitään muutostarpeita.”
Kaksi vierekkäistä keittiötä
Ainoakodin Villa Peakin erikoisuutena on kaksi keittiötä.
Kodin ”varsinainen” keittiö sijaitsee on suoraan olohuoneen yhteydessä, kuten muissakin Oulun asuntomessutaloissa. Keittiössä on seinällinen integroituja kaappeja ja saareke, joka erottaa sen muusta olohuoneesta.
Keittiön takana on kuitenkin piilossa yllätys: toinen keittiö.
”Se on kuin pantry, mutta vähän ylellisempi. Apukeittiö”, kuvaa kakkoskeittiötään talon tuleva asukas Anna Kouri-Piikivi.
Pantry, eli suomeksi ruokakomero ja ruotsiksi skafferi, on keittiösuunnittelun uusimpia ilmiöitä.
Se on pieni huone, jossa voi säilyttää kuivasäilytyksessä olevia ruokatavaroita ja keittiön pieniä kodinkoneita.
Villa Peakin kakkoskeittiö tai apukeittiö eroaa kuitenkin ruokakomerosta kokonsa ja varustelunsa puolesta.
Kakkoskeittiö on käytännössä saman kokoinen kuin varsinainen keittiökin. Sieltä löytyy kaappien lisäksi myös allas ja hana, sekä keittiön eri kodinkoneet uunista ja mikrosta kahvinkeittimeen asti.
”Siellä on kaikki koneet paitsi liesi ja jääkaappi”, Kouri-Piikivi kertoo.
”Eihän esimerkiksi uunia tarvitse niin usein.”
Apukeittiöön ei pääse suoraan keittiöstä vaan sinne kierretään vieressä olevan käytävän kautta. Huoneessa on hyvin tilaa esimerkiksi juhlien jälkeisille ”sotkuille”.
”Kyllä”, asukas vahvistaa.
Keittiöt sijaitsevat kaksikerroksisen talon yläkerrassa, jossa on myös olohuone ja pieni työsoppi. Talon makuuhuoneet ovat alakerrassa, samoin sauna ja kodinhoitohuone.
Villa Peakin on suunnitellut Yo Zen arkkitehdit, ja rakentajana toimi Ainoakoti. Ainoakoti on DEN Finlandin ja K-Raudan yhteistyömerkki.
Pelkkä tuotepaketti tontille ei enää kelpaa
Oulun asuntomessuilla on esillä parikymmentä omakotitaloa, mutta niistä vain muutamassa on näytteilleasettajana perinteinen talotehdas.
Yksi näistä on Honkarakenne, joka on rakentanut painumattomista lamellihirsistä 166-neliöisen Honka Kömmelin.
Suomessa Honkarakenne on ollut viime vuosina vahva varsinkin vapaa-ajan rakentamisessa. Pandemia-aikana kauppa kävi erityisen hyvin.
”Pandemia muutti jakaumaa. Emme julkista omakotirakentamisen ja vapaa-ajan rakentamisen suhdetta, mutta kyllä Suomi on meille aika vapaa-aikavetoinen", toimitusjohtaja Marko Saarelainen sanoo.
Yrityksessä pyritään saamaan myös omakotikauppa kasvuun. Tästä yhtenä esimerkkinä on Honka Kömmeli.
”Nykyään vaaditaan aika valmista tuotetta. Ei riitä, että tontille tuodaan tuotepaketit, meidän täytyy myös rakentaa talot itse.”
Monien talotehtaiden täydelliseen avaimet käteen -rakentamiseen Honkarakenne ei aio ryhtyä mutta ”lähelle sitä”, Saarelainen toteaa.
Kömmeli ei ole Hongan talomallistosta, vaan se on Hongan ulkopuolisen arkkitehdin Juho Lonkilan suunnittelema.
Kömmeliin on esimerkiksi suunniteltu poikkeuksellisen iso sauna.
”Meillä on aivan täysin ylimitoitettu, 35 kuution sauna”, kertoo nauraen myös tuleva asukas Lassi Leppänen.
Saunaa lukuun ottamatta Leppäsen linjana on ollut enemmänkin tavallisuus.
”Olemme suosineet tavallisia materiaaleja. Materiaalit ovat sitä, miltä ne näyttävät”, hän sanoo.
”Talon yksi suuri teema on mänty.”
Honka on ollut apuna talon suunnittelussa.
”Kun asiakkaalla on oma arkkitehti, me olemme mukana miettimässä rakenneratkaisuja ja sitä, miten ne sopivat hirsirakentamiseen”, kuvailee yhtiön pääarkkitehti Anne Mäkinen.
Mäkisen mukaan osa asiakkaista etsii talon mallistosta, osa tilaa suunnittelun erikseen.
”Tavoite toki on, että asiakkaat ostaisivat valmiita malleja, mutta kyllä niihinkin taloihin tehdään paljon muutoksia.”
Honkarakenteella on omia arkkitehteja, joilta voi tilata hirsitalon suunnittelun. Alle 51-neliöisissä taloissa suunnittelun hinta on tuhat euroa, alle sataneliöisissä 2000 euroa ja sitä suuremmissa 3000 euroa.
”Suunnittelun hinnan saa hyvitettyä, jos tilaa talon meiltä”, Mäkinen sanoo.
Tarjolle on tulossa myös tavallista mittavampi suunnittelupalvelu, joka maksaa 5 000 euroa. Silloin suunnittelijana on Safa-arkkitehti, eli yliopistotasoisen koulutuksen saanut arkkitehti.
Lisäksi yritys tarjoaa suunnittelupalvelua talojen tai mökkien laajentamiseen.
”Silloin käydään paikan päällä, mitataan vanha rakennus ja katsotaan, millainen tontti on.”
Honka Kömmeli -talossa huomio kiinnittyy isoon ikkunaan olohuoneen päädyssä. Vaatiiko iso ikkuna jo erikoissuunnittelua?
”Painumaton hirsi taipuu kyllä isoihinkin ikkunoihin. Pidämme kuitenkin rajana kuuden neliön pinta-alaa, sillä sellainen ikkuna on jo todella painava. Sitä isompaa olisi jo vaikea asentaa”, Mäkinen sanoo.
Hän muistuttaa, että Hongalla on erillinen Honka Frame -tuote, joka perustuu pilari-palkki -rakenteeseen.
”Sillä rakenteella voidaan tehdä hyvinkin lasipintaisia taloja.”
Lue myös:
