Tuhansilla suomalaisilla on nyt käsillä valinta. Pitäisikö aloittaa kompostointi vai maksaa biojätteen erilliskeräilystä? Uusi jätelaki laajentaa lajittelua taajamien pientaloihin, mutta kumpi kannattaa ja tuleeko lisäkuluja?
”On totta, että kun kahta astiaa tyhjennetään, niin kuluja tulee enemmän”, sanoo Lounais-Suomen jätehuollon palvelupäällikkö Sanna Rajala.
Toisaalta biojätteen erilliskeräyksen ansiosta voi sekajätteen tyhjennysväliä pidentää, mikä vähentää lisäkuluja.
”Jos taas on valinnut kompostoinnin, niin siinähän hetken kuluttua alkaa suorastaan säästää, kun ei tule tyhjennyskuluja ja saa multaa omaan käyttöön”, sanoo Rajala.
Ensin pitää kuitenkin hankkia lämpökompostori. Yhdelle kotitaloudelle riittävien lämpökompostorien hinnat liikkuvat mallista riippuen noin 200–500 eurossa. Kannattaako hankinta?
Kuluja kutistaa kimppa, kompostori ja harvempi tyhjennystahti
Jätehinnat vaihtelevat alueittain. Erilliskerättävä biojätteen tyhjennyskerta maksaa esimerkiksi Raisiossa 140-litraiselle astialle 7,2 euroa. Biojäte on tyhjennettävä kahden viikon välein, jolloin lisäkulu olisi 14,4 euroa kuussa.
Tuulettuvalla, vähähajuisemmalla astialla voi tyhjennysvälin Lounais-Suomen jätehuollon alueella venyttää kuukauteen, mutta monelle se voi olla liian pitkä väli.
Biolan on helpottanut kuluttajien kompostilaskelmia. Yhtiön sivuilla on laskuri, jonne on syötetty kunnittaiset tyhjennyshinnat.
Laskuri kertoo, että Biolanin 490 euroa maksava pikakompostori maksaa esimerkiksi Raisiossa itsensä takaisin 2,6 vuodessa vältettyinä tyhjennysmaksuina, kun jäteauto kävisi 26 kertaa vuodessa. Samalla jäteauton ajotarve vähenee ja syntyy multaa.
Kokonaiskulujen nousua vähentää kuitenkin se, että erilliskeräyksen tai kompostoinnin ansiosta sekajätteen tyhjennysväliä voi vastaavasti pidentää, koska sekajätettä tulee vähemmän eikä se ole haisevaa.
Esimerkiksi Raisiossa 240-litraisen sekajäteastian tyhjennys maksaa 8,7 maksaa euroa. Jos biojäteastian hankkimalla voi pidentää sekajätteen tyhjennyskertoja esimerkiksi kahdesta viikosta kuukauteen, vähenee kokonaiskulujen kasvu, vaikka biojätteen keräily kuluja tuokin.
Lisäksi biojätteen keräilyn kulut voi vaikka puolittaa, kun hankkii oman astian sijasta naapurin kanssa yhteisen biojätteen keräysastian.
Jos asukas puolestaan kompostoi biojätteet ja pystyy harventamaan sekajätteen tyhjennyksen vuoroväliä, voi ajan myötä jopa säästää. Esimerkiksi 12 vältettyä sekajätteen tyhjennystä tuo noin satasen säästön vuodessa. Biojätteensä jo nyt kompostoiva kuluttaja säästää siis helposti sekajätteen tyhjennyksissä jo nyt sata euroa vuodessa.
Jos asukas kompostoi tai biojätteelle on erilliskeräys ja lisäksi pakkausjäte lajitellaan, voit sekajätteen tyhjennysvälin pidentää esimerkiksi Lounais-Suomen Jätehuollon alueella jopa 16 viikkoon.
Kompostointi onkin nousemassa suosituksi. Esimerkiksi LSJH:n alueella on 38 000 kiinteistöä, jotka kuuluvat uuden keräysvelvoitteen piiriin. Näistä 21 000 on ilmoittanut kompostoivansa jätteet.
Isommista taloyhtiöistä puolestaan käytännössä kaikki valitsevat erilliskeräyksen, koska taloyhtiön kompostin hoitaminen vaatisi järjestelyjä.
Kaikkiaan biojätteen erilliskeräykseen tulee Suomen Kiertovoiman tekemän selvityksen perusteella mukaan jätelain muutoksella noin 400 000 uutta kiinteistöä, joista kaikki eivät vielä biojätteitä erottele eli komposteille todella on tarvetta.
Kysyntä tapissa – siirtymäaika liian lyhyt
”Meillä on tällä hetkellä kompostorien kysyntä tapissa. Vaikutus jätelain uudistuksella on ollut positiivinen menekkiin ja se on ollut nähtävissä jo muutaman vuoden ajan”, sanoo euralaisen Biolanin tuotantojohtaja Jussi Kariniemi.
Kompostoreja syntyy tehtaassa tällä hetkellä toistasataa vuorokaudessa, myös viikonloppuna, sillä käytössä on keskeytymätön kolmivuorotyö.
”Olemme osanneet valmistautua ja investointeja on tehty. Silti kysyntä ylittää tarjonnan valtakunnallisesti. Lakiuudistuksen siirtymäaika on liian lyhyt, jotta teollisuus pystyisi vastaamaan kysyntään”, Kariniemi sanoo.
Se tarkoittaa, että kompostoreja ei välttämättä riitä kaikille määräajan umpeutuessa. Kariniemi neuvoo siinä tapauksessa tekemään sopimuksen erilliskeräyksestä väliaikaisesti ja hankkimaan kompostorin hieman myöhemmin.
Jussi Kariniemi aloittaa Biolanin toimitusjohtajana kesäkuussa. Hän on Biolanin perustajan Hannes Kariniemen pojanpoika.
Biolan ei vielä ole julkaissut viime vuoden liikevaihtoa. Vuonna 2022 se oli 27 miljoonaa euroa. Kompostorit ovat osa yhtiön ympäristötuotteita, joiden osuus liikevaihdosta on 25–30 prosenttia. Yhtiön muita päätuotteita ovat erilaiset mullat, käymälät, kuivikkeet ja puutarhalannoitteet.
Kuluttajat ihmeissään: Mikä on taajama?
Biojätteen erilliskeräyksen syynä on se, että uusi jätelaki laajentaa vaatimuksen biojätteen erilliskeräyksestä tai kompostoinnista taajamien pientaloihin. Mutta mikä on taajama?
”Kuluttajille kaikkein hämmentävin asia on lainsäätäjän asettama raja sille, mitkä pienkiinteistöt tämän piiriin kuuluvat”, Rajala sanoo.
Velvoite koskee yli 10 000 asukkaan taajamia, mutta kyse on usean tekijän kuten asukas- ja kiinteistötiheyden perusteella tehdystä rajauksesta.
”Rajaus ei ole perinteinen taajama, joka näkyisi maastossa. Se menee yli kuntarajojen ja kiinteistörajojen. Ihmiset kysyvät miten voin asua yli 10 000 asukkaan taajamassa, kun kunnassa on alle 10 000 asukasta”, Rajala sanoo.
Jäteautojen ajot kasvavat
Turun seudulta biojäte kuljetetaan käsittelyyn Uuteenkaupunkiin saakka. Rajalan mukaan kuljetuksista huolimatta erilliskeräys kannattaa, koska sekajätteen joukossa biojäte huonontaa niin paljon jätteen lämpöarvoa ja energiatehokkuutta. Lisäksi eroteltuna biojätteestä voidaan tehdä vaikka biokaasua ja lannoitteita.
Biojätteen erilliskeräys lisää kuitenkin jäteautojen ajomääriä. Lahdessa biojäte viedään Kujalan käsittelykeskukseen, jossa siitä tehdään biokaasua.
”Uuden jätelain velvoite tuo kerättävää paljon lisää. Esimerkiksi meillä biojätteen keräykseen tulee 7 500 uutta kiinteistöä”, sanoo Lahden alueen jätehuoltoyhtiön Salpakierron palvelupäällikkö Toni Kranttila.
Toisaalta ajomääriä vähentää tulevaisuudessa kunnallistaminen, joka yleistyy. Se tarkoittaa, että jokainen kiinteistö ei hanki ja kilpailuta jätekuljetuksia itse, vaan kunnallinen jäteyhtiö kilpailuttaa kuljetukset alueellisesti.
Näin yhdellä alueella ei kierrä useiden jäteyhtiöiden autoja, mikä tehostaa ja vähentää ajoja. Esimerkiksi Lahden seudulla jätehuolto on päätetty kunnallistaa tällä tavalla vuoteen 2027 mennessä.
Biojätteen keräys on alueella jo päätetty hoitaa kunnallisesti eli Salpakierto on kilpailuttanut kuljetukset kolmella alueella.
Asukkaita muistutettiin alkuvuodesta kirjeillä ilmoittamaan biojätteen keräystavastaan. Pitäisi siis tehdä kompostointi-ilmoitus tai tilata keräilyastia.
”Ellei asukas tee mitään, tuomme pihaan tuulettuvan biojäteastian. Nyt näyttäisi siltä, että noin 60 prosenttia valitsee kompostoinnin”, Salpakierron Kranttila sanoo.
Jyväskylässä biojätteen erottelusta lähes 30 vuoden kokemus
Biojätteen keräilyssä kunnat ovat kulkeneet eri tahtiin. Jyväskylän seudulla biojätteen lajitteluvelvoite astui voimaan jo kauan sitten, vuonna 1996. Se teki biojätteen erilliskeräyksestä pakollista kaikille Jyväskylässä.
”Tällä on siihen totuttu. Jos se olisi kauhean ongelmallista varmaan siitä keskusteltaisiin”, sanoo alueen jäteyhtiön Mustankorkean toimitusjohtaja Esko Martikainen.
Kuntien on pitänyt järjestää biojätteen erilliskeräys taajamissa sijaitsevissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöissä viimeistään vuoden 2022 heinäkuusta alkaen.
Viimeistään tämän vuoden heinäkuussa velvoite siis laajenee 10 000 asukkaan taajamissa kaikkiin asuinkiinteistöihin, kuten pientaloihin. Kunnittaiset siirtymäajat vaihtelevat ja osassa velvoite on jo voimassa.
Mustankorkean Martikainen uskoo, että keräys sujuu muuallakin pienten alkuhankaluuksien jälkeen: ”Sanoisin, että puoli vuotta tai vuosi, niin homma hoituu hyvin.”