Teekkarin harjoitustyönä tekemä vesipumppu vuodelta 1851.

Suomi melkein putosi Euroopan kelkasta

|
Uutinen

Kruunu-museossa Espoossa avautunut näyttely kertoo, miten tekniikan koulutus alkoi Suomessa. Esillä on muun muassa Suomen ensimmäisten teekkareiden harjoitus- ja lopputöitä.

Kuva: August Herman Bade valmisti harjoitustyönään vesipumpun Martin Wetzerin ohjauksella vuonna 1851.

Tekniikan alan koulutuksen voi katsoa alkaneeksi Suomessa vuonna 1842, kun mekaniikan muodollinen opetus alkoi. Siihen asti Suomessa oli ollut taitavia käsityöläisiä ja hienomekaniikan osaajia, kuten Könnin kelloseppäsuku Pohjanmaalla. Suomesta kuitenkin puuttui alan tieteellinen opetus ja opettajat.

Teknillisten Tieteiden Akatemian pääsihteeri Panu Nykäsen mukaan instrumenttitekniikan kehitys oli edellytys luonnontieteiden kehitykselle.

– Suomi oli putoamassa Euroopan kyydistä luonnontieteissä. Turun yliopiston kokoelmat olivat palaneet kaupungin suurpalon yhteydessä vuonna 1827, eikä meillä ollut instrumentteja ja mittalaitteita, Nykänen kertoo.

Vuonna 1842 Helsingissä aloitti toimintansa Senaatin hienomekaaninen verstas ja opetusyksikkö. Verstasta alkoi johtaa saksalainen Martin Wetzer (1816–1882).

Vuonna 1847 Helsinkiin, Turkuun ja Vaasaan perustettiin teknilliset reaalikoulut. Ne aloittivat toimintansa 1849. Osa katsoo Suomen tekniikan opetuksen alkaneeksi vasta tästä (ks. esimerkiksi Matti Pursula, Tieteessä tapahtuu 8/2007). Wetzer opetti oman työnsä ohessa Helsingin Teknillisessä reaalikoulussa mekaniikkaa Suomen ensimmäisille teekkareille.

– Koulutus ja instrumenttien valmistus on Suomessa kulkenut käsi kädessä. Tuolloin suomalaiset kävivät Euroopassa keräämässä tietoa, mitä kaikkea Suomessa pitäisi osata rakentaa. Usein instrumentin perusyksikkö hankittiin ulkomailta ja sitten siitä viilattiin paranneltu ja lokalisoitu versio, Nykänen kertoo.

Vuonna 1872 Helsingin Teknillisestä reaalikoulusta tuli Polyteknillinen koulu ja seitsemän vuotta myöhemmin 1879 Polyteknillinen Opisto.

Minun piti vakuutella monelle taholle, että diplomi on aito eikä teekkarihuumoria.
- Panu Nykänen

Polyteknillinen Opisto sai diplomin Pariisin maailmannäyttelystä vuonna 1900 maailman parhaana teknillisen alan oppilaitoksena. Jossain vaiheessa diplomi katosi ja painui unholaan, kunnes diplomi löytyi vuonna 2009. Nykänen oli löytöhetkellä paikalla.

– Minun piti vakuutella monelle taholle, että diplomi on aito eikä teekkarihuumoria.

Näyttely kertoo tuntemattoman tarinan

Polyteknillisen Opiston saama diplomi on nyt esillä Espoossa, Suomen kello- ja korumuseo Kruunun näyttelyssä. Näyttely esittelee tekniikan koulutuksen alkuaikoja Suomessa. Nykänen on käsikirjoittanut näyttelyn yhdessä tohtori Kenneth Silverin kanssa.

Näyttelyssä on esillä erilaisia instrumentteja 1800-luvulta. Esillä on myös kolmen Wetzerin oppilaan harjoitus- ja lopputöitä vuosikursseilta 1849 ja 1850. Videolla nykypäivän koneteekkarit Aalto-yliopistosta esittelevät ensimmäisten lopputöiden toimintalogiikkaa.

– Tekniikan koulutuksen tarina siitä, miten kaikki alkoi, on melko tuntematon. Suomen kehitys tieteen saralla oli todella nopeaa. Teimme teknologiahyppäyksen, Nykänen perustelee näyttelyn pystyttämistä.

Jonkun täytyy olla ensimmäinen -näyttely on esillä Kruunu-museossa 5.10.2022–8.1.2023.