Euroopan innovaationeuvoston yksikönpäällikkö Timo Hallantie rohkaisee suomalaisia pyrkimään EU-virkoihin.
– Hienointa on huomata tekevänsä jotain koko Euroopalle tärkeää. Työskentelen uusimpien teknologioiden parissa ja näen, mitä on tulossa. Euroopassa tehdään digitaalisella ja monella muullakin alalla innovatiivisinta, mitä tapahtuu, ja muu maailma aika lailla seurailee.
EU:n rekrykilpailuissa kerrotaan palkkaluokka, johon tulee ikälisiä. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden hallintovirkamiesten aloituspalkkaluokka (AD 5) on 5 300–6 000 euroa.
– Kyllähän se tuplaantuu tai triplaantuu, mitä ylemmälle tasolle pääsee. Suomalaisten kannattaa silti katsoa tarkkaan muut edut – jotkut asiat, kuten lomat, ovat Suomessa paremmin, toiset asiat ovat EU-paketissa paremmin.
Palkkaa kasvattavat esimerkiksi ulkomaanlisä, perhe-etuudet sekä vuosittainen matka kotimaahan koko perheelle. Suomalaisia matalammat tuloverot maksetaan vain EU:lle.
Etätöitä voi tehdä kolme päivää viikossa. Vuosilomaa kertyy neljä viikkoa, joka kasvaa viiteen viikkoon kokemuksen myötä. Eläkeoikeus täyttyy vähintään kymmenen palvelusvuoden jälkeen tai 66-vuotiaana.
– Puolison työllistyminen on iso kysymys, mutta kyllä akateeminen ihminen ennen pitkää töitä löytää. Täällä on paljon kansainvälisiä yrityksiä ja erilaisia lobbausjärjestöjä. Bryssel on eurooppalaisista kaupungeista yksi helpoimpia olla expatina ja englannilla pärjää.
Nousu-uralle Brysseliin
Timo Hallantie valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1994, jolloin Suomi oli liittymässä Euroopan unioniin. Ministeriöihin ja virastoihin palkattiin nuoria virkamiehiä euroneuvojiksi.
Hallantie oli tehnyt tietotekniikan diplomityön teknologiakumppanuuksista Tekesille ja sai paikan Tekesin T&K-sihteeristön tiedottajana. Tekes oli Suomen valtion virasto, joka rahoitti yritysten, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä tutkimusyksikköjen tutkimus- ja kehitysprojekteja. Nyt työtä jatkaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen Business Finland.
– Osan ajasta olin Suomen Brysselin-suurlähetystössä auttamassa suomalaisyrityksiä EU-ohjelmahauissa.
Jäsenyyden myötä EU-rekrykilpailut avautuivat suomalaisillekin vuonna 1995. Hallantie pääsi varallaololistalle, josta EU-toimielimet etsivät ehdokkaita avoimiin tehtäviin. Sillä välin hän työskenteli Tekesillä ja konsulttina PriceWaterhouseCoopersilla.
Hyvä tietää talousasioista
Muutto Brysseliin onnistui syyskuussa 1998. Alussa Hallantie työskenteli hallintovirkamiehenä tietoyhteiskuntavirastossa, joka vastaa nykyistä viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosastoa DG Connectia.
Sisäisessä uravalintakeskustelussa hän sai vinkin esimiesasemasta taloushallinnossa, ja eteni kilpailun kautta apulaisyksikönpäälliköksi.
– Se oli jotain, jota en ollut koskaan tehnyt, enkä olisi tullut hakeneeksi ilman vinkkiä, että kannattaa laajentaa osaamistaan. Varsinkin EU:ssa on hyvä tietää talousasioista.
Seuraavaksi hän nousi yksikönpäälliköksi Euroopan tutkimuksen toimeenpanovirastoon (REA), ja vuonna 2021 uuteen Euroopan innovaationeuvostoon (EIC) Pathfinder-ohjelman yksikönpäälliköksi.
– Pääsin perustamaan kokonaan uuden yksikön. Sain eri puolilta komissiota kourallisen ihmisiä, ja muutamassa kuukaudessa piti saada porukka toimimaan yhdessä, homma käyntiin ja kasvamaan. Kaikilla oli tietysti vahvat mielipiteet, mitä ja miten pitäisi tehdä. Se oli hyvä esimieshaaste.
Nyt Timo Hallantien yksikössä on lähes 40 virkamiestä. Hän pitää yhteyksiä myös jäsenmaiden virkamiehiin, EU:n tiede- ja innovaatioyhteisöihin, sekä hankehakemuksia arvioivaan ja projektiseurantaa tekevään laajaan asiantuntijajoukkoon.
Pathfinder-ohjelma on osa EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa Horisontti Eurooppaa, joka on käynnissä vuodet 2021–2027. Pathfinder janoaa rohkeita teknologisia läpimurtoja rahoittamalla niiden varhaisen vaiheen kehitystä.
– Haemme kunnianhimoisia projekteja, joissa on joku uusi jännittävä teknologia, joka ei vielä ole markkinoilla.
Pathfinder jakaa vuosittain 300–400 miljoonaa euroa uusille hankkeille. Keväisin on avoin haku ja syksyisin vaihtuvat teemat.
Suomalaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat olleet kiitettävän aktiivisia, esimerkiksi Helsingin yliopisto ja VTT ovat hankkeissa hyvin mukana.
– Pathfinder on Horisontin ehkä kilpailluimpia alueita: noin seitsemän prosenttia hakemuksista saa rahoitusta.
Hakemukset arvioi riippumaton asiantuntijaryhmä ja Hallantien tiimi tekee viimeisen päätöksen. Koska hankkeet ovat monivuotisia, käynnissä on noin 500 projektia, joiden EU-rahoitus on yhteensä noin 1,7 miljardia euroa.
– Pyöritämme aika isoa budjettia ja hankemäärää. Omassa työssäni on tärkeää allokoida resurssit oikeisiin asioihin ja pitää porukan katse pallossa.
Viikonloppuisin Hallantie tuulettuu purjehtimalla. Vene odottaa Hollannin rannikolla vain puolentoista tunnin ajomatkan päässä.
Kenkä oven väliin
EU:n toimielimissä on noin 40 000 työntekijää. Teknisen alan tutkinnon suorittaneilla on monia mahdollisuuksia.
– Kun tarjolla on erityisesti asiantuntijatehtäviä, komissio kaipaa kipeästi erikoisosaajia. Yli 50-vuotiaitakin on rekrytoitu, varmasti pärjäävät hyvin kilpailuissa, Timo Hallantie sanoo.
Viime vuonna uudistetussa kilpailumallissa tehdään yhdessä päivässä kirjallisia testejä. Etänä järjestettäviin kilpailuihin sisältyy myös viestintätaitoja arvioiva case-tehtävä ja joihinkin digitaitoja mittaava koe.
Kilpailun läpäisseet otetaan varallaololistalle, jolta EU:n toimielimet voivat valita haastateltavia.
– Ranskaa ei tarvitse osata, mutta englannin on oltava hyvätasoista ja ulosanti riittävää.
Tavoitteena on nopeuttaa rekryprosessit puoleen vuoteen. Listalla olevien kannattaa samanaikaisesti hakea avautuvia paikkoja, ja osallistumalla useampiin kilpailuihin niissä harjaantuu.
Harjoittelijaksi voi hakea vasta yliopistosta valmistuttuaan. Yleisuran kilpailuilla rekrytoidaan uran alkuvaiheen yleisvirkamiehiä. Erityisuran kilpailut ovat tiettyjen alojen asiantuntijoille, joilla on enemmän työkokemusta. Heitä tarvitaan myös määräaikaisiin sopimussuhteisiin tehtäviin.
– Hyvä sääntö yleisestikin on, että hanttihommatkin kannattaa ottaa tosissaan – ne voivat osoittautua tärkeiksi. Joku kontakti saattaa huomata, että tämä henkilöhän tekee hyvin hommansa.
- Lue lisää: eu-careers.europa.eu/fi ja vnk.fi/eu/tyopaikat
Harkitsetko ulkomaille töihin lähtöä?
Olemme tukenasi työurasi kansainvälistymisessä. Tutustu esimerkiksi Mielitkö maailmalle? -verkko-oppaaseen, josta saat vinkkejä, mistä löydät parhaiten tietoa niin ulkomailla työskentelyyn kuin työnhakuun liittyen. Oppaasta on hyötyä myös ulkomaille lähetetyille työntekijöille.
- Tutustu palveluihin: www.tek.fi/mielitko-maailmalle