Naiset ovat myös miehiä yleisemmin määräaikaisissa ja osa-aikaisissa töissä. TEKin työmarkkinatutkimuksessa tekkiläisistä miehistä 5 prosenttia ilmoitti olevansa määräaikaisessa työsuhteessa, mutta naisista 12 prosenttia. Määräaikaisuudet ovat yleisimpiä työuran alussa, mikä on toki ymmärrettävää. Erot naisten ja miesten välillä ovat silti yllättävän suuret.
Eroa selittänee naisten ja miesten työllistyminen osittain eri sektoreille ja eri tehtäviin. Työmarkkinatutkimuksen mukaan naiset ovat miehiä useammin töissä yliopistoissa ja kuntasektorilla, miehet teollisuuden palveluksessa ja johtotehtävissä. Yliopistoissa ja kuntasektorilla tarjotaan varsinkin nuorille työntekijöille enemmän määräaikaisia tehtäviä, ja myös palkkataso on alhaisempi.
Miten määräaikainen työsuhde vaikuttaa työuraan?
Tampereen yliopiston ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusprojektissa todetaan, että määräaikainen työ on yhteydessä epävakaaseen työurakehitykseen. Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevillä on keskimäärin niukempi palkka, vähemmän vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja huomattavasti epävarmuutta työssä verrattuna pysyvissä työsuhteissa oleviin palkansaajiin.
Työmarkkinatutkimuksen perusteella TEKin jäsenet ovat erittäin tyytyväisiä työuraansa, mutta määräaikaiset ovat merkittävästi vähemmän tyytyväisiä kuin vakituiset. Määräaikaisessa työsuhteessa olevista naisista joka viides on tyytymätön työuraansa, kun vakituisista näin kertoo joka kymmenes.
KONKREETTISIA KEINOJA TASA-ARVOISEEN TYÖELÄMÄÄN
TEKin tavoitteena on parhaat työurat kaikille jäsenilleen. Tämä tarkoittaa, että tasa-arvoisen työelämän edistämiseen täytyy kiinnittää huomiota.
Isien perhevapaiden lisääminen esimerkiksi Akavan ehdottamalla 6+6+6 -mallilla vahvistaisi naisten mahdollisuutta osallistua työelämään.
Vaikka tekkiläisten naisten ja miesten välinen palkkaero asiantuntijatehtävissä ja keskijohdossa on pienempi kuin monella muulla alalla, tekemistä samapalkkaisuuden saavuttamiseksi riittää edelleen. Yksi keino tähän on avoin keskustelu palkoista työpaikoilla.
Mitä muuta tasa-arvoisen työelämän puolesta voi tehdä? Palkkojen lisäksi työpaikoilla olisi hyvä keskustella myös tasa-arvosta avoimesti. Keskustelussa tulee seurata tapaa, jolla puhutaan ja sanoja, joita käytetään. Sanankäyttö on hyvä ottaa huomioon myös rekrytointi-ilmoituksia tehtäessä. Puhutaanko miehisestä itsevarmuudesta vai pelkästään itsevarmuudesta? Myös tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus tulisi ottaa aktiivisesti paperilta käytäntöön.
