Työelämän sanasto on päivityksen tarpeessa

|
Blogimerkintä

Sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden lisäksi tulisi puuttua myös työelämän hierarkkisiin termeihin.

Esimies, luottamusmies, lakimies tai työmies muutamia sanoja mainitakseni. Sukupuolten tasa-arvoistaminen työelämässä on ollut pitkä prosessi ja sen kulku on kaikkea muuta kuin maaliviivoilla, mutta viime vuosien aikana siihen liittyvät asiat ovat nytkähtäneet konkreettisesti enemmän eteenpäin kuin kertaakaan 2000-luvulla. Tätä kirjoitettaessa tuoreimpana on perhevapaauudistus, jossa ei erotella enää vanhempia sukupuolen perusteella.

Monet organisaatiot ovat muuttaneet työnimikkeitään sukupuolineutraaleiksi ja esimerkiksi esihenkilö-termi on tullut monen organisaation käyttöön esimiehen sijaan. Luottamusmies korvautunee luottamushenkilöllä tai muulla sopivalla neutraalilla termillä lähitulevaisuudessa monessa työehtosopimuksessa. Pelkästään sukupuoleen viittaavan sanan muuttaminen henkilöksi ei kuitenkaan ole ratkaisu kaikkeen, vaikka moneen tilanteeseen se sopiikin. 

Vaikka sukupuolten välinen tasa-arvo on tärkeimmästä päästä oleva asia, mielestäni vähäisemmälle huomiolle ja tausta-alalle on jäänyt sukupuoleen liittymättömän ja kenties aikansa eläneen työelämän sanaston uusiminen. Me heräämme nyt herkästi sanaan esimies, mutta en ole juuri kuullut puhetta samaan asiaan liittyvään terminä esimerkiksi alainen. 

Onko alainen työelämässä jotenkin vähempiarvoinen kuin esihenkilö tai pyritäänkö asetelmalla pitämään ihmisten mielessä jo entisaikaisiin hierarkkisiin valtajärjestelmiin pohjautuvaa mallia? Todennäköisesti useamman ihmisen mielessä ajateltuna alainen juontaisi juurensa sanasta alamainen, jolla on nimenomaisesti osoitettu alisteinen asema ihmiselle jonkun toisen edessä. 

Entä onko jaottelu ylempiin ja alempiin toimihenkilöihin tarpeellista vai voitaisiinko nämä termit korvata jollain muulla tavalla? Lainsäädäntö tuntee vain työntekijän ja toimihenkilön. 

Kolmas tasa-arvo-ongelma on työturvallisuuslain suhtautuminen toimitusjohtajiin. Jäsenistössämme on paljon yhtiöiden johtohenkilöstöä. Koska toimitusjohtaja-asemassa oleva henkilö ei ole työntekijäasemassa oleva, hän jää monilta osin työlainsäädäntöön liittyvien suojamekanismien ulkopuolelle.

Tiedämme, että vallitsevasti täysin vastaavia asioita sovitaan johtajasopimuksessa toimitusjohtajaan sovellettaviksi, mitä lainsäädännössä ja työehtosopimuksissa työntekijöille. Miksi toimitusjohtajuus täytyy silti nostaa kategorisesti työlainsäädännön suojasäännösten ulkopuolelle? Myös toimitusjohtajat voivat esimerkiksi oireilla uupumuksen, epäasiallisen käytöksen tai muun vastaavan syyn johdosta, mutta he eivät saa vastaavaa suojaa kuin esimerkiksi työturvallisuuslaki takaa työntekijöille. Tasa-arvoinen kohtelu kuuluu myös toimitusjohtajille.

Avainsanat: