Kolme opiskelijaa kävelee Aalto-yliopiston kandidaattikeskuksen käytävällä

Kolumni: Budjettiehdotus unohtaa yliopistot

|
Blogimerkintä

Hallituksen panostukset budjettiesityksessään esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä Business Finlandiin ovat positiivisia. Valitettavasti osaajien riittävyyden varmistamisessa toimet jäävät puolitiehen.

Kiitämme hallitusta T&K-rahoituslain mukaisesta tutkimus- ja kehittämismenojen kasvattamisesta noin 260 miljoonalla eurolla vuodelle 2024. Suomen tavoitteena on nostaa T&K-menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä, josta valtiorahoituksen osuus olisi noin 1,2 prosenttia. 

Valtionrahoituksen rooli on merkittävä kahdella tavalla. Rahoitus voi ensinnäkin tuottaa vipuvaikutuksen ja lisätä yksityisiä T&K-investointeja. Toiseksi sillä voidaan varmistaa, että Suomessa on tarjolla riittävästi osaajia kasvavien tutkimus- ja kehitystoimintojen tarpeisiin. 

Yrityselämä tulee tarvitsemaan runsaasti lisää osaavia tutkijoita. 

Hallituksen esittämät panostukset VTT:n ja Business Finlandin toimintaan ovat positiivisia. Molempia tarvitaan, jotta nopeasti muuttuvassa maailmassa tutkimusosaamista kyetään tehokkaasti siirtämään tutkimusryhmistä yrityksiin. Business Finlandin rahoituksen osalta on varmistettava, että se menee parlamentaarisessa TKI-työryhmässä saavutetun sovun mukaisesti yliopisto-yritys-yhteistyön edistämiseen.

Osa Business Finlandille osoitetuista panostuksista olisi syytä osoittaa yliopistojen perusrahoitukseen.

Mitä tulee osaajien riittävyyden varmistamiseen, jäävät hallituksen toimet siinä valitettavasti puolitiehen. Budjettiesityksessä saa rahoitusta uusi tutkijakoulutuspilotti, mutta laadukas tutkijakoulutus vaatii uusien professorien palkkaamista. Tätä taas ei voida tehdä kuin yliopistojen perusrahoituksella. Tutkijakoulutuksen kasvattaminen vaatiikin myös yliopistojen perusrahoituksen kasvattamista. Vain näin voidaan tehdä pitkäjänteistä työtä tutkijoiden kouluttamiseksi kasvavan teollisuuden tarpeisiin.

T&K-rahoituslain mukaan tutkimus- ja kehittämismenoja kasvatetaan 260 miljoonan euron panostuksilla vuosittain seuraavan seitsemän vuoden ajan. Nyt alkupäässä tätä rahoituksen kasvattamisen tietä tulee panostuksissa painottaa yliopistojen kykyä kouluttaa uusia tutkijoita. Näin varmistetaan, että tutkimus- ja kehittämistoimintojen kasvaessa yliopistot ehtivät kouluttamaan riittävästi uusia osaajia, kun kilpailu heistä kovenee. TKI-budjetin kokonaisuudesta osa Business Finlandille osoitetuista panostuksista olisikin syytä osoittaa yliopistojen perusrahoitukseen. 

Avainsanat: