Viimeiset lähes parikymmentä vuotta suomalaisen korkeakoulutuksen laatua on edistetty kokoamalla hajanaista korkeakoulukenttää yhteen ja luomalla näin vaikuttavampia kokonaisuuksia. Viime hallituskaudella tehtiin laajassa yhteistyössä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio. Siinä yhdeksi tavoitteeksi asetettiin, että Suomessa pitää olla vahvat ja kansainvälisesti vetovoimaiset osaamisen keskittymät.
- Nyt tiede- ja kulttuuriministerin Antti Kurvisen johdolla näyttää siltä, että hallitus on luopumassa näistä yhdessä sovituissa periaatteista. Tänään julkaistussa esityksessä korkeakoulutusta hajautetaan antamalla uusia koulutusvastuita kuudelle yliopistolle ja yhdeksälle ammattikorkeakoululle. Kaikissa näissä tapauksissa vastaavia koulutusvastuita on jo muissa korkeakouluissa, huomauttaa TEKin yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela.
Korkeakoulutuksen laajentaminen on tarpeen, mutta sitä ei pitäisi tehdä hajauttamalla vaan kokoamalla entistä vahvemmin laadukasta toimintaa samojen kattojen alle. Toimipisteiden määrän lisääminen ei välttämättä lisää koulutuksen ja tutkimuksen laatua. Nyt riskinä on, että sinänsä tarpeellisen laajentamisen resurssit hajautuvat ja uuden rakentaminen vie kallisarvoista aikaa. Tämä riski olisi pienempi, mikäli aloituspaikkoja olisi annettu niille yksiköille, joilla koulutusvastuut ovat jo valmiiksi.
- TEKissä uskomme, että Turun yliopiston diplomi-insinöörikoulutuksen laajennukselle ja Itä-Suomen yliopiston diplomi-insinöörikoulutuksen aloitukselle on uskottavat suunnitelmat, alueelliset tarpeet ja ainakin alkuun riittävästi resursseja. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että tarpeita pitäisi katsoa koko Suomen tasolla ja tämä on hallituksen vastuulla, sanoo Nokela.
- Tekniikan alan korkeakoulutetuista on pulaa koko Suomessa, joten ratkaisujen pitää olla koko Suomen kattavia. Aloituspaikkoja voitaisiin kasvattaa nopeasti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti siellä, missä rakenteet ovat jo olemassa, Nokela summaa.