Antero Hakapää astuu alas nurmitöyräältä Otaniemen kampuksella.
Antero ”Antsu” Hakapää valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1964. Hän ehti opiskella TKK:lla sekä Helsingin Hietalahdessa että Espoon Otaniemessä.

Idea opiskelijahaalareista syntyi saunaillassa 60-luvun alussa

|
Uutinen

Antero Hakapää ja seitsemän muuta vuoriteekkaria alkoivat ensimmäisinä Suomessa käyttää opiskelijahaalareita edustusasunaan. Oopperan Ystävät -nimen ottanut kaveriporukka tapaa säännöllisesti edelleen.

– Nyt tulee hyvä juttu, Antero Hakapää, 82, innostuu. Hän näyttää kuvaa öljyvärimaalauksesta, jossa kahdeksan nuorta miestä istuu pyöreän pöydän ääressä Vanhan Polin kokoushuone Pokkamontussa.

Alun perin maalaus oli vitsi. Sen tilasivat maalauksessa esiintyvä kaveriporukka. He aloittivat vuonna 1959 opintonsa Suomen Teknillisessä Korkeakoulussa ja muodostivat Vuoriteollisuusosaston vuosikurssin. Yksi heistä oli Hakapää.

Kaveriporukka päätti syksyllä 1961 perustaa Oopperan Ystävät -yhdistyksen, mottona: ”Olet oopperan ystävä, kunnes käyt oopperassa”. OoYy muodostui kahdesta jaostosta: varatut Ukkomiehet ja vielä sinkkujen Balettijaosto. Erään kerran Balettijaosto oli Ateneumin naamiaisjuhlissa Ravintola Kaisaniemessä Helsingissä. Siellä Balettijaosto tutustui erääseen taiteilijaan ja se päätti tarjota hänelle töitä.

– Sopimukseen kuului, että taiteilijatar otti meistä jokaisen erikseen kotistudioonsa ja maalasi meidät freskoon. Sovimme Oopperan Ystävien kesken, että kaikki kirjoittavat kotiaineen, mitä studiossa tapahtui. Ainuttakaan kirjoitusta ei palautettu. Tämän verran saan kertoa, Hakapää sanoo.

Tänä päivänä maalaus on nähtävillä Espoossa Opiskelijakulttuurimuseossa, jonne Oopperan Ystävät sen lahjoittivat.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Mustavalkoinen vanha valokuva maalauksesta, jossa esiintyy Oopperan Ystävät.
Oopperan Ystävät, oil on canvas, 1961. Tekijä tuntematon. Kuva Antero Hakapään albumista.

Oopperan Ystävät -salaseura sai alkunsa hieman ennen maalausta. Se syntyi halusta oppia lisää sekä syventää ja laajentaa opintoja.

– Tätä et usko, mutta olimme vuosikurssi, joka halusi oppia enemmän kuin mitä yksi professori pystyi luennoillaan jakamaan. Pyysimme vuorialan lippulaivayrityksiä antamaan kahdeksalle asialliselle teekkarille audienssin, Hakapää kertoo.

Yritykset suhtautuivat ehdotukseen myötämielisesti. Ensimmäinen kohde oli kaivos, jossa yksi vuoriteekkareista oli ollut kesätöissä. Kaivoksen johtaja antoi hänen tuoda kaverinsa ekskursiolle, vierailukäynnille. Virallisen osuuden jälkeen teekkarit yön mentyä suuntasivat jatkoravitsemaan itseään.

– Pyynikin Panimo suoriutui tehtävästään hyvin. Saimme lisävauhtia Hämeenkadun maitobaarissa. Masa alkoi pohtia, ettei maailmassa tapahdu mitään. Pitää keksiä jotain, perustetaan vaikka yhdistys!

Nimi Oopperan Ystävät tulee elokuvasta Piukat paikat. Elokuva pyöri Suomen valkokankailla 60-luvun taitteessa ja sen tarina oli teekkareillekin tuttu: gangsterijoukko saapuu Miamiin hotelliin Italialaisen oopperan ystävät -konferenssiin. Tunnukseksi Oopperan Ystävät otti G-nuottiavaimen aseteltuna nurinpäin.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Lähikuvassa Antero Hakapää, taustalla Otaniemen punatiiltä.
Antero Hakapää on sanoittanut sitsilauluja taiteilijanimellä Han Tsuan. Hänen ja Kalevi Puontin kynästä on muun muassa Hyvät ystävät.

Oopperan Ystävät on Opiskelijakulttuurimuseon selvityksen mukaan ensimmäinen taho Suomessa, joka on käyttänyt opiskelijahaalareita edustusasunaan. Kuten niin monet ideat, ajatus haalareista sai alkunsa eräässä illanvietossa.

OoYy:n ystävä Erkki oli vaatevalmistaja Tiklaksen myyntiedustaja. Syksyllä 1962 Erkki ja Balettijaosto ystävineen viettivät saunailtaa. Hakapää ja paikalla olleet Oopperan Ystävät kertoivat kaipaavansa yhdistykselleen univormua. Loppuillasta Erkki sai idean. Jo seuraavalla viikolla Oopperan Ystävät saivat haalean vihreät kurssihaalarit, joiden selässä komeili Tiklaksen logo.

Nyt kahdeksasta alkuperäisestä haalarista on jäljellä kaksi. Ne ovat esillä Espoon Opiskelijakulttuurimuseossa. Haalarit näyttävät yksinkertaisilta, kun vertaa niitä nykyopiskelijoiden haalareihin, jotka ovat täynnä värikkäitä kangasmerkkejä.

– Museossa on nähtävillä kaksi kulunutta, puhkipestyä haalaria. Asuun kuului myös kypärät. Se oli mainarin asu, Hakapää kuvailee.

Syksystä 1962 alkaen Oopperan Ystävät käytti haalareita edustaessaan muun muassa onnittelukäynneillä ja ekskursioilla. 

Vuonna 1963 Oopperan Ystävät oli ollut Vuorimieskillan matkalla Ranskassa. Kun 27 muuta vuorimiestä suuntasi Pariisista Suomeen, Oopperan Ystävät jatkoi matkaa Lontooseen ja sieltä junalla Lounais-Englantiin, Cornwalliin. Sen lisäksi että Cornwallissa oli kaivosalan teollisuutta, ja Camborne School of Mines, yhdistyksellä oli tuttuja paikallisessa alan firmassa.

Kun ekskursio päättyi, Balettijaosto jatkoi Lontoosta työharjoitteluun Välimeren maihin. Ukkomiehet hyppäsivät matkustajalaivan kyytiin kohti Helsinkiä.

– Olin Balettijaostosta, mutta kuulemani mukaan yksi Ukkomiehistä meinasi unohtua laivaan. Laivan baarista oli otettu vikat irti ennen kuin se saapui satamaan. Onneksi muut Ukkomiehet saivat tämän yhdenkin laivasta ulos, ennen kuin se jatkoi matkaansa Leningradiin!

Kaikkien vuosien jälkeen Oopperan Ystävät tapaa edelleen säännöllisesti. Kahdeksasta jäljellä on kuusi. He nauttivat joululounaan Salve-ravintolassa Hietalahdenrannassa Helsingissä, lähellä TKK:n entistä päärakennusta eli pää-Lafkaa. Yksi lounaan ohjelmanumero on vanhan freskon katselmus; kumarretaan kuvalle.

Opiskelijakulttuurimuseo lainaa freskon lounaalle.

Korjattu 28.9.2023 TKK sijaitsi Hietalahdessa, ei Hietaniemessä.

Lue myös: Paha on teekkarin alasti olla

Lue myös: Teekkarit vaalivat perintöään pyytämättäkin

Lue myös: ”Valmistuisitte jo” – Merkilliset haalarit keräsivät kadulla kommentteja

Lue myös: Napeilla vai vetskarilla, ja minkälaisella – haalarien hankinta on tarkkaa hommaa

Lue myös: Näin syntyy 28 000 opiskelijahaalaria vuodessa