Vuodesta 2006 asti on maassamme ollut samapalkkaohjelmia. Hyvä näin, ja hyvä että myös sukupuolten välisestä palkkaerosta ollaan suht yksimielisiä. Maan hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt julkaisivat viime viikolla samapalkkaisuusohjelman vuosille 2020–2023. Tavoitteet naisten ja miesten palkkaeron kaventamiseen on löydetty yhdessä. Samapalkkaisuuden saavuttaminen on tekemistä vaille valmista.
MEILLÄ ON KEINOJA
Palkkaerot voidaan poistaa kokonaan ja keinoja löytyy. Palkkatietämystä voidaan antaa jo opiskeluvaiheessa. Liittojen tekemät palkkatutkimukset tarjoavat tietoa toteutuneista palkoista. Liitot voivat myös neuvoa palkansaajaa, miten palkkaneuvottelua työnantajan kanssa kannattaa käydä. Nämä ovat kaikki hyviä keinoja. Herää kysymys, miksi palkkaeroja on edelleen. Miksi niitä on työpaikoilla jopa samaa tai samanarvoista työtä tekevien, eri sukupuolta olevien ihmisten välillä?
VAIN HYVÄKSYTTÄVÄ SYY OIKEUTTAA ERI PALKKAAN SAMASTA TYÖSTÄ
Tasa-arvolain mukaan samasta tai samanarvoisesta työstä pitää maksaa naisille ja miehille sama palkka. Tässä poikkeuksena ovat vain tilanteet, joissa on laissa mainittuja hyväksyttäviä syitä maksaa eri palkkaa. Hyväksyttävät syyt liittyvät esimerkiksi tehtävän vaativuuteen, henkilökohtaiseen suoritukseen, pidempään työkokemukseen, erityisvastuuseen tai työntekijän monikäyttöisyyteen. Sama tai samanarvoinen työ tarkoittaa töitä, jotka vastaavat tai lähes vastaavat toisiaan. Ei vertailla siis nimikkeitä vaan töitä ja niiden vaativuutta. Myös erilaisten töiden välillä voidaan tehdä palkkavertailuja, jos niiden ajatellaan olevan samanarvoisia.
Työpaikkatasolla erityinen merkitys on sillä, että tehtävien vaativuudet on kuvattu ja ne ovat jokaisen työntekijän tiedossa. Tehtävien vaativuusjärjestelmä antaa hyvän pohjan keskustelulle palkoista. Se on myös pätevä työkalu työnantajalle samapalkkaisuuden noudattamiseen. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että kun kunkin tehtävän palkkatieto lisätään tähän järjestelmään, saadaan osviittaa oikeudenmukaisen palkkauksen periaatteelle.
OPETETAAN, KESKUSTELLAAN, OLLAAN AVOIMIA
Olisiko maailma valmis jos yleistä palkkatietämystä opetettaisiin jo opiskeluaikana, työntekijällä olisi työhön mennessään perustiedot palkasta sekä hän tietäisi liittojen ansiosta oikean palkkatasonsa? Jos tämän päälle työpaikalla olisi vielä työn vaativuuteen perustuva avoin arviointijärjestelmä – vallitsisiko silloin työelämässä palkka-avoimuus?
Ideaalityöelämässä ehkä. Mutta päästäksemme tähän tarvitaan vielä monta loikkaa työelämän aidon tasa-arvon suuntaan. Suomessa pitää puhua palkasta, niistä oikeista euroista, jotka lukevat palkkakuitissa. Työntekijän pitää saada tietää oman palkkansa perusteet, eli sen, miksi tehdystä työstä maksetaan juuri nuo eurot. Näin olisi helpompi keskustella kollegan kanssa ja vertailla töitä ja palkkoja. Jos työt ovat samat, mutta palkat erisuuruiset, voi kysyä työnantajalta miksi näin. Syy voi olla lainmukainen tai sitten ei. Jos ei ole, asia tulee korjata.
OIKEUDENMUKAISESTA PALKKAUKSESTA HYÖTYVÄT KAIKKI
Uusi samapalkkaisuusohjelma on hyvä ohjenuora ja se pitää osaltaan yllä keskustelua palkasta ja antaa eväitä käytännön työlle. Tätä työtä olisi vaikea jatkaa ilman yleistä hyväksyntää ja suuntaviivoja. Käytännössä kyse on pitkälle kuitenkin halusta ja euroista, jotta maassamme vallitseva palkkojen epätasa-arvo saataisiin korjattua. Oikeudenmukaisesta ja työn vaativuuteen perustuvasta palkkauksesta on hyötyä koko työelämälle.
Jos yritys voi aidosti sanoa maksavansa palkkaa tehdystä työstä sen vaativuuden perusteella, saa se monimuotoiset osaajat hakemaan vapaina olevia tehtäviä. Monimuotoinen henkilöstö saa aikaan innovatiivisia ratkaisuja niin tuotteisiin kuin palveluihin. Tätä kautta yrityksessä jää sinne viivan alle enemmän, samalla yrityksen imago ja arvostus kasvavat.
