Akava: Epäselvä verotus esteenä työntekijöiden lisäkoulutukselle
Verotuksen epäselvyys ehkäisee työntekijöiden lisäkoulutusta ja osaamisen kehittämistä, Akava huomauttaa. Tämä on erityisen haitallista aikana, jolloin vanhoja ammatteja ja työnkuvia katoaa ja uusia osaamistarpeita sekä tehtävänkuvia syntyy nopeammin kuin ehkä koskaan.
– Nykyinen työntekijän kouluttamiseen liittyvä, sekava verotuskäytäntö ei kannusta työntekijöitä eikä heidän työnantajiaankaan lisäkoulutukseen. Uudet tekniikat ja digitalisoituminen ovat Suomen menestyksen elinehto. Jos emme käännä aikuiskoulutuksen suuntaa nykyistä kannustavammaksi, Suomi putoaa kehityksen kelkasta, varoittaa puheenjohtaja Sture Fjäder.
Työnantajan maksama koulutus johtaa liian usein siihen, että se katsotaan työntekijälle verotettavaksi ansiotuloksi, vaikka kyseessä olisi varautuminen työpaikalla tuleviin muutoksiin. Koulutuksesta seuraa palkansaajalle veromätkyt ja työnantajalle sivukulujen maksuunpano jälkikäteen.
Työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä eli ns. kolmen päivän koulutusta koskevat lait tulivat voimaan 1.1.2014. Lain tavoitteena oli lisätä työnantajan työntekijöilleen tarjoamaan ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Tavoite ei ole toteutunut. Akava varoitti kolmen päivän koulutuksen verotusongelmista etukäteen, ja lakimuutos onkin sekoittanut oikeuskäytäntöä entisestään.
Uudistuksessa ei tehty muutoksia työntekijöiden verotukseen, ja vallitseva tilanne työntekijän koulutuskustannusten verotuskohtelussa on hyvin epäselvä ja tulkinnanvarainen. Ratkaisut perustuvat tapauskohtaiseen harkintaan, eikä työntekijä voi etukäteen olla varma, saako hän koulutuksesta veromätkyt.
– Koulutuksen ja osaamisen kehittämisen tärkeydestä on jo pitkään puhuttu poliittisessa keskustelussa, mutta käytännön toimet tuntuvat jatkuvasti olevan täysin päinvastaisia. Tämä alkaa olla jo älyllisesti epärehellistä, Fjäder sanoo.
Akava muistuttaa, että osaava ja itsensä kehittämiseen motivoitunut henkilöstö on myös yrityksen menestymisen paras tae.
– Tuloverolakia tulee muuttaa nopeasti sellaiseksi, ettei työnantajan työntekijälle järjestämästä koulutuksesta tai muusta osaamisen kehittämistoiminnasta muodostu veronalaista tuloa. Työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen tai kehittäminen tämän nykyisissä työtehtävissä ja tulevia tehtäviä silmällä pitäen on nykyaikana aivan välttämätöntä. Ei siitä pidä rangaista, toteaa vastaava lakimies Jaana Meklin.
Akava esittää veromuutosta tulevan hallituksen työlistalle, koska työntekijöiden koulutus on huolestuttavasti vähentynyt jo vuosia. Akavan TNS-Gallupilla teettämän kyselyn mukaan akavalaiset saivat vuonna 2013 keskimäärin 4,8 työnantajan kustantamaa koulutuspäivää. Kolmannes ei päässyt osallistumaan koulutukseen edes yhtä päivää.
Tilastokeskuksen tekemä aikuiskoulutustutkimus osoittaa, että korkea-asteen suorittaneiden osallistuminen henkilöstökoulutukseen on vähentynyt vuodesta 2000 alkaen. Lisäksi yrityksistä 60 prosenttia käytti kouluttamiseen tapahtumia eli messuja ja yritysvierailuja, joten myös koulutuksen laadussa on parantamisen varaa.