Mihin katosi uskallus kehittää uutta?
Tuoreet tutkimukset osoittavat, että epäonnistumisia siedetään suomalaisyrityksissä huonosti eikä tuotekehitykseen panosteta enää entiseen tapaan.
Epäonnistumisia siedetään suomalaisyrityksissä huonosti, paljastaa konsulttiyritys Talent Vectian kyselytutkimus. Neljä kymmenestä vastaajasta kokee, ettei omassa organisaatiossa ole lupaa epäonnistua. Asiantuntijoista näin kokee puolet vastaajista.
– Tulokset tukevat aiempia havaintoja ja tutkimustuloksia siitä, että usko uusia avauksia etsivään innovaatiovetoiseen talouskasvuun on hiipunut Suomessa, sanoo johtaja Pekka Pellinen TEKistä.
– Yritysten uudistumisessa on keskeistä panostaminen tuotekehitykseen, rohkeat kokeillut ja lupa epäonnistua. On huolestuttavaa, että yrityksissä tingitään tästä eikä muisteta, että menestystuotteiden taustalla on aina paljon myös epäonnistumisia, hän jatkaa.
Pellinen nostaa esiin tammikuun puolivälissä julkaistun TEKin ja VTT:n yhdessä toteuttaman Teknologiabarometrin eli TEKbaron, joka osoittaa Suomen menneen viime vuosina alamäkeen monella mittarilla.
Rajuinta on korkean teknologian tuottaman arvonlisäyksen pudotus. Vuonna 2009 se oli lähes 14 prosenttia BKT:stä, nyt enää 8,5 prosenttia. Lisäksi Suomi on harvoja OECD-maita, joissa satsaukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat laskeneet jo pitkään. Sekä julkisen sektorin että yritysten into panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen on ollut heikkoa.
– Vuoden 2008 jälkeen suomalaista elinkeinoelämää on vaivannut ylivarovaisuus eikä uusia avauksia ole uskallettu tehdä. Yritysten kannattavuutta ja tulosta on pidetty yllä kuluja leikkaamalla ja henkilöstöä vähentämällä. Se tie on kuitenkin varsin lyhyt, Pellinen painottaa.
Kuva: Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Suomessa 2009-2016. Lue lisää TEKbaro-julkaisusta.
Ei tapeta hyviä ideoita
Mistä uskalluksen puute ja epäonnistumisen pelko sitten johtuvat? Pellinen uskoo, että kyse on osittain psykologiasta.
– Talouden taantumassa ja eri teollisuusalojen rakennemuutoksen keskellä on saatettu pelätä uusia takaiskuja ja yritetty ottaa varman päälle. Kvartaalitaloudessa yritysten tuloksia syynätään hyvin tarkkaan. Tuotekehitys taas vie aina aikaa ja resursseja, ja tulokset näkyvät vasta vuosien päästä.
Pellinen uskoo, että myös johtamisessa on kehitettävää.
– Yleisesti ottaen yrityksillä on paljon kehitettävää innovaatiojohtamisessa. Nyt asiaan on onneksi alettu kiinnittää enemmän huomiota isoissa yrityksissä.
Samaan ongelman nosti esiin myös professori Alf Rehn Talouselämän haastattelussa 5. helmikuuta. Rehnin mielestä suurin ongelma ovat uusien ideoiden vakavasti ottaminen ja edistäminen, kun puhutaan suomalaisyritysten kyvystä uudistua.
– Puutetta on kyvystä kulttuuri- ja johtamistasolla tukea ja kehittää näitä ideoita ja innovaatioita. Ongelma on tuessa, ei itse luomisessa, Åbo Akademin organisaation ja johtamisen professori Rehn summasi Talouselämässä.
Hyvät kannustimet edistävät innovaatioiden syntymistä
Teknologiabarometrin mukaan tunnelin päässä kuitenkin siintää jo hieman valoa. Yritykset arvioivat panevansa tulevaisuudessa tuotekehitykseensä paukkuja nykyistä enemmän. Myös suorat sijoitukset Suomeen ovat kasvaneet.
– Päättäjienkin tulisi jälleen ymmärtää, että tuottavuuden kasvussa teknologisella kehityksellä ja innovaatiotoiminnalla on keskeinen rooli. Julkisen sektorin toiminnalla voidaan vauhdittaa huomattavasti yksityisen sektorin uudistumista, Pellinen korostaa.
– Tutkimukset ovat osoittaneet, että Tekesin tyyppiset instrumentit ovat olleet kaikkein parhaiten vaikuttavia yritystukia ja vähentäneet yritysten riskiä. Leikkaamisen sijaan niihin pitäisi panostaa aiempaa enemmän. Kannustimia pitää kohdentaa etenkin pk-sektorille, sillä uudet työpaikat syntyvät juuri sinne, Pellinen lisää.
Lue myös: