Suomen ja Ruotsin yhteinen jäänmurtajalaivasto. Kuljetuskäytävä Pohjois-Suomesta Norjan Narvikiin. Yhtenäiset säännöt ydinvoiman rakentamiselle. Yhteispohjoismaiset maanpuolustuskurssit.
Siinä muutama esimerkki ajatuspaja Nordic West Officen maanantaina 6.5. julkaisemasta raportista. Siihen on koottu kymmenien suomalaisten ja ruotsalaisten yritysjohtajien ideoita, miten pohjoiset naapurimaat Suomi ja Ruotsi voisivat yhdessä kehittää kilpailukykyään ja parantaa kansainvälistä asemaansa.
Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilän mukaan raportti tehtiin keskustelunavaukseksi presidentti Alexander Stubbin taannoisen Ruotsin-vierailun yhteydessä pidettyyn elinkeinoelämän seminaariin. Siihen osallistui Suomen ja Ruotsin suurimpien yritysten johtajia Jacob Wallenbergista ja Nokian toimitusjohtajasta Pekka Lundmarkista alkaen.
Yritysjohtajat jakavat laajasti ajatuksen siitä, että maiden Nato-jäsenyys on historiallinen mahdollisuus yhteistyölle.
”Ruotsalaisten haastateltavien mukaan kiinnostus Suomea kohtaan on kasvanut voimakkaasti. Yhteinen vihollinen ja Nato yhdistävät, mutta on myös havahduttu siihen, että meillä on yhdessä mahdollisuus vaikuttaa keskeisiin globaaleihin haasteisiin”, Penttilä sanoo.
Penttilän mukaan kysymys yritysjohtajille kuului, mitä Suomi ja Ruotsi voivat tehdä yhdessä houkutellakseen alueelle enemmän investointeja ja osaamista.
”Maailma koostuu tällä hetkellä protektionismista, teollisuuspolitiikasta ja tukiaisista. Emme me pysty tukiaisilla pärjäämään Kiinalle, Yhdysvalloille tai edes Saksalle tai Ranskalle. Kysymys on, mitä me voimme tehdä.”
”Yhteistyö nähtiin eräänlaisena starttimoottorina. Jos Suomi ja Ruotsi pystyvät tekemään yhteistyötä, silloin muutkin Pohjoismaat ja muut samanmieliset maat voidaan saada mukaan”, Penttilä sanoo.
Edelläkävijä ydinvoimassa?
Penttilän mukaan raportin ehdotuksissa haluttiin päästä mahdollisimman paljon konkretiaan kiinni.
”Emme halunneet jäädä juhlapuheen tasolle vaan halusimme raapaista pintaa syvemmälle ja kuvata, mitä konkreettisia tekoja pitää tehdä.”
Yritysjohtajien keskeiset ehdotukset liittyvät yhteisen infrastruktuurin ja esimerkiksi kuljetusyhteyksien kehittämiseen itä–länsisuunnassa.
Toinen kokonaisuus on yhteisten energiamarkkinoiden ja uusiutuvan energian kehittäminen ja esimerkiksi ydinvoimaloiden rakentamiseen liittyvän sääntelyn yhtenäistäminen.
Suomella on tuoretta kokemusta ydinvoimalarakentamisesta, ja myös Ruotsissa nykyinen hallitus on ilmoittanut tavoittelevansa lisää ydinvoimaa.
”Jos pääsisimme siihen, että ydinvoimaa suunnitellaan ja rakennetaan molemmissa maissa samoilla säännöillä, rakentamisaikataulut olisivat lyhyempiä ja kustannukset pienempiä. Pohjoismaat voisivat saada edelläkävijän aseman esimerkiksi pienydinvoimaloissa”, Penttilä sanoo.
Yksi kenties yllättävistä ehdotuksista oli maiden yhteinen jäänmurtajalaivasto. Se ei ratkaisisi maiden kilpailukykyä mutta sai Penttilän keskusteluissa symbolisen rooliin.
”Jos emme näin itsestään selvässä asiassa pysty tekemään yhteistyötä, on pohdittava, pystymmekö tekemään yhteistyötä myöskään suuremmissa asioissa.”
Penttilän mukaan ajatuspaja aikoo seurata vuoden kuluttua, onko raportin ehdotuksissa tapahtunut edistystä. Haastateltujen yritysjohtajien mielestä ikkuna on avoin yhteistyön tiivistämiselle tulevat pari, kolme vuotta.
”Ei tämä ole lista asioista, joita pitää saada tehtyä edes 20–30 vuodessa, mutta nyt pitäisi laittaa liikkeelle hankkeita tai vähintään selvityksiä”, Penttilä sanoo.
”Teknologian kehitys on niin nopeaa, että jos Suomi ja Ruotsi eivät löydä nopeita tapoja tehdä yhteistyötä, kuviot suuntaavat muihin maihin. Jos energiasiirtymään liittyviä asioita ei saada liikkeelle nopeasti, totumme taas elämään omillamme. Ja psykologia vain toimii niin, että jos mitään ei tapahdu, se unohdetaan ja palataan vanhaan.”