Pakkaustuottajayhteisö Sumista tulee operatiivinen toimija, kun se rakennuttaa muovipakkausjätteen lajittelulaitoksen Riihimäelle.
Omalla laitoksella nostetaan muovinkierrätysastetta ja alennetaan sen kustannuksia. Laitoksen odotetaan olevan toiminnassa vuoden 2026 alussa.
Sumi ostaa Fortum Recycling & Wastelta lajittelulaitoksen toteutusvalmiit suunnitelmat sekä hyödyntää olemassa olevaa Fortumin rakennus- ja ympäristölupaa.
Uusi lajittelulaitos korvaa valmistuessaan Fortumin vanhan lajittelulaitoksen, joka pystyy käsittelemään 21 000 tonnia vuodessa. Samalle tontille rakennettava laitos yli tuplaa kapasiteetin lajittelemalla 50 000 tonnia muovipakkauksia vuodessa.
Fortum kertoi vuonna 2021 uudistavansa vuodesta 2016 toimineen kierrätyslaitoksen, mutta hanke jäi kesken.
Elokuussa 2023 Fortum kertoi tiedotteessaan, että se arvioi uudelleen Circular Solutions -liiketoimintojaan. Yhtiö kertoi, että toiminnot eivät ole yhtiön strategian keskiössä ja toimintojen myynti on yksi mahdollisista vaihtoehdoista.
Sumin hankkeen kokonaisbudjetiksi on arvioitu noin 44 miljoonaa euroa. Laitoksen hallintaa varten Sumi perustaa tytäryhtiö Sumi Sorting Oy:n, jonka enemmistöosakkaaksi tulee Sumi.
”Rahoituksesta on saatu jo indikatiivinen tarjous. Rahoittajia oli riittävästi ja osasta jouduimme jopa kieltäytymään. Oma rahoitusosuutemme on maltillinen, ja sen järjestämme kassavaroin”, Sumin toimitusjohtaja Mika Surakka kertoo.
Surakalla on pitkä kokemus muovin prosessilaitoksista, hän on ollut perustamassa Muovixin ja Wipakin tehtaita Suomessa ja Puolassa. Nyt on menossa kahdeksas tehdas.
Surakka kertoo, että tulevassa investoinnissa kiinteistön osuus on noin kolmasosa ja prosessin kaksi kolmasosaa. Nyt hinnat ovat rauhoittuneet viime vuosista. Välillä hinnat ovat olleet jopa puolitoistakertaiset.
”Meillä on ollut sopimus Fortumin kanssa kolmen vuoden ajan. Projekti on venynyt, koska maailman taloustilanteen vuoksi on välillä ollut vaikea saada laitetoimittajilta hintoja”, Surakka kertoo.
Suuri osa muovista menee polttoon
Uusi lajittelulaitos tulee tarpeeseen, sillä Suomessa kerätään nykyisin noin 35 000 tonnia muovia.
”Kuluttajamuovia syntyy noin 85 000 tonnia, yritykset tuottavat noin 40 000 tonnia. Näissä luvuissa ei ole pienet yritykset, oma tuonti eikä nettikauppa”, Surakka kertoo.
Vuosittain markkinoille saatetaan 147 000 tonnia kierrätyskelpoista muovia. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa muovista päätyy polttoon.
”Ei ole järkevää kuskata pakkausjätteitä ulkomaille. Kotimaisella lajittelulla pystymme tarjoamaan kierrätysraaka-ainetta suomalaisille valmistajille.”
Investointi nostaa lajittelu- ja kierrätysastetta kohti Euroopan unionin asettamia tavoitteita. EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus (PPWR) on uudistumassa. Elintarvikemuoveissa kierrätysvelvoitteeksi tultaneen ehdottamaan 10 prosenttia ja muissa muoveissa 30 prosenttia.
”Lajittelemalla Suomessa säästyvät kuljetuskustannukset ja ympäristö. Kuljetuskustannukset siirtyvät muuten kuluttajapakkauksen loppuhintaan.”
Kun uusi laitos lajittelee infrapunavalon avulla mekaanisesti muovijakeet, suurin osa niistä voidaan viedä samalla tontilla olevan Fortumin jatkokäsittelylaitokselle pestäväksi ja granuloitavaksi. Fortum keskittyy Fortum Circo -uusiomuovin valmistukseen.
”Styreeni- ja pet-muoveja ei käsitellä Fortumin laitoksella, mutta niille löydämme jatkokäsittelijän. Uskon, että saamme kapasiteetin nopeasti täyteen. 50 000 tonnin kapasiteetti saavutetaan ilman viikonloppuvuoroja.”
Sumi ja Fortum ovat sopineet, että uusi laitos voi hyödyntää nykyistä, kokenutta henkilöstöä vanhoina työntekijöinä. Toimissaan se tulee työllistämään noin 25 henkilöä, mikä on enemmän kuin nykyinen laitos.
Fortum Recycling & Waste jatkaa oman kierrätysmuovin pesuun ja granulointiin liittyvän laajennuksen suunnittelua.
Luvat ovat valmiina
Koska rahoitus ei ole vielä täysin valmis, investointipäätöstä ei ole vielä tehty. Eteneminen on kuitenkin nopeaa, koska laitoksella on valmiina Fortumin anomat ympäristöluvat ja suunnitelmat.
”Voittoa tuottamattomana yhteisönä voimme kohdentaa laitoksen tuottoja suoraan jäsenyritystemme kierrätysmaksujen alentamiseen”, Surakka kertoo.
Muovin kierrätyksen suurin hidaste on väärät materiaalit, joista osa on vaarallisia jo kuljetuksessa.
”Litiumioniakut ovat paloriski jo kuljetuksessa. Muovin seasta joudutaan poistamaan vaippoja, kipsilevyjä, kaakeleita ja kakkosnelosia.”
Lajittelu on kuitenkin helppoa.
”Kunhan se on muovia ja tyhjä. Ei tarvitse pestä. Marinadi ei haittaa, kanankoivet haittaavat. Ylimääräiset marinadit voi pyyhkäistä muovipakkauksesta paperilla.”