”Oli jännittävä tilanne, kun kaksi Hornetia nousi ilmaan samalla kun kiersin helikopterilla lentokentän lähettyvillä”, sanoo kuhmolainen Janne-Pekka Heikkinen, 36.
Kopterin lavat säksättävät, kun Heikkinen laskeutuu Oulun lentokentän reunalla sijaitsevan lentokonehallin eteen.
”Oulun lennonjohtaja pyysi lopuksi ilmarullaamaan kentälle”, Heikkinen kertoo, joka oli kuudetta kertaa yksin vajaan tunnin helikopterin, Robinson R44:n, puikoissa.
Kuhmon Raskaskone -konepajaa johtava Heikkinen on selvästi innostunut lentämisestä.
”Alkuun vaikeaa oli ohjaaminen ja kopterilla ilmassa paikallaan pysyminen. Tämä on vähän kuin kananmunan päällä seisomista. Sen lentämiseen pitää keskittyä täysillä, työasiat unohtuvat”, hän sanoo.
”Isälläni oli lentokone ja itsekin lensin viisi vuotta sitten ultrakevyellä koneella. Kopterilla lentäminen on ollut pikkupojasta lähtien haaveena”, Heikkinen kertoo.
”Yksityislentolupakirjaa varteen pitää suorittaa sata tuntia teoriaopetusta sekä lentää vähintään 45 tuntia”, kertoo helikopterilentäjiä opettava Keijo Korkiakoski Copterplus Finland Oy:stä.
Oulun lentokentällä toimiva yritys on Suomen suurin helikopterilentäjien kouluttaja oppilasmäärässä mitattuna. Toiseksi suurin on helikopterin ammattilentäjiä kouluttava, valtion omistama Suomen Ilmailuopisto Porissa.
”Meillä on tällä hetkellä 11 oppilasta, joista kolme suorittaa vaativampaa ammattilentäjän helikopterilupakirjaa. Koulumme on vilkkaan lentokentän yhteydessä, mikä opettaa pilotit toimimaan radioliikenteessä. Korpikentillä sitä ei hevin opi”, Korkiakoski kertoo.
”Kopterilla lentäminen turvallista”
”Koronaepidemia herätti kiinnostuksen myös helikopterilentämistä kohtaan. Oppilaita on selvästi takavuosia enemmän. Kyselyjä on ollut paljon. Lisäksi sekä uusia että käytettyjä helikoptereita on hankittu Suomeen”, Korkiakoski sanoo.
Hän lensi viime kesänä helikopterilla Kuhmoon, jossa hän kävi esittelemässä harrastusta. Tuomisena oli neljä kuhmolaista oppilasta, joista kuhmolaisella hammaslääkäri Juha Piiraisella on nyt lentolupakirja ja oma käytetty helikopteri, Robinson 44.
”Lensin vuosikaudet pienkoneella ja suoritin asepalveluksen lennostossa. Helikopterilla lentäminen on aivan toista maata. Sillä lentäminen on myös turvallista. Laskeutumispaikka löytyy helposti, jos vastaan tulee huono sää tai mahdollinen tekninen ongelma”, Piirainen sanoo.
Hän aikoo lentää kopterilla enemmän kesällä, kun työkiireiltään ennättää.
”Lähiaikoina on tarkoitus lentää yksi tuttavan helikopteri huollosta Joensuusta Ouluun”, Piirainen kertoo.
Lapsuuden haave
Toinen kuhmolainen, Tuomo Kyllönen, 63, on naputellut läppärillä oman lentosuunnitelmansa valmiiksi, joka lähetetään lennonvarmistukseen.
Lupakirjaa suorittava Kyllönen nousee ilmaan Oulun lentoasemalta heti Heikkisen jälkeen.
”Lennän nyt toista kertaa yksin. Ensilento oli jännittävä kokemus, sillä en ollut koskaan lentänyt millään vehkeellä”, kertoo kuhmolaisen kuljetusliike Peura-Trans Oy:n perustaja ja eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja Kyllönen.
”Lentämien on lapsuuden haave. Nyt siihen on aikaa ja rahaa”, Kyllönen kertoo, joka on myynyt muun muassa Kuhmo Oy:n sahatavarakuljetuksiin erikoistuneen yrityksensä.
Innokkaana metsästäjänä hän aikoo käydä ilmasta katsomassa, onko metsissä hirviä.
Helikopterilentäjän lupakirja maksaa 50 000 euroa. Lisäksi pitää laskea matkat Kuhmosta Ouluun sekä majoitus harjoituspäivinä.
Sekä Kyllönen että Heikkinen pääsevät tänä keväänä lentämään omalla helikopterilla, jonka he hankkivat käytettynä Falklandsaarilta.
”Se tuli purettuna kontissa laivalla Atlantin yli Suomeen. Nyt sitä on kasattu Joensuussa helikoptereiden huoltoon erikoistuneessa Joen Service Oy:ssä”, Heikkinen kertoo.
Täysremontti maksaa
Noin 300 000 euroa maksanut vuoden 2018 mallin Robinson R44 oli hyvä hankinta, sillä kopterilla oli lennetty vain 500 tuntia.
”Helikopteriin pitää tehdä täysremontti, joka maksaa liki puolet kopterin hinnasta, kun sillä on lennetty 2 200 tuntia tai se on 12 vuotta vanha. Esimerkiksi tuohon meidän koulutuskopteriin on jo tehty täysremontti. Roottorit, moottori, vaihteisto ja pyrstö menivät uusiksi”, Korkiakoski kertoo.
Korkiakosken mukaan helikopterilla lentäminen ei ole ylen kallis harrastus. Lisäksi kopterin voi vuokrata lyhyeksi ajaksi, jos ei halua hankkia omaa.
”Käytetyn kopterin kykenee hankkimaan hyvän asuntoauton hinnalla. Esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa on selvästi enemmän helikoptereita. Siellä valtio teettää erilaisia töitä yksityisillä helikopteritoimijoilla”, Korkiakoski sanoo.
”Aiemmin meitä työllistivät omakotitalojen ja maatilojen ilmakuvaukset. Sitä kautta lupakirjan saaneet lentäjät saivat tarvittavia lentokokemuksen vaativampiin lentotehtäviin. Se oli myös meille hyvä lisätulon lähde koulutustoiminnan ja satunnaisten tilauslentojen lisäksi. Saamme lennättää asiakkaita, jos palaamme samalle kentälle takaisin”, Korkiakoski kertoo.
Ilmakuvaukset loppuivat helikoptereilta sen jälkeen, kun huokeat droonit valtasivat markkinat.
Herättää myös kateutta
Suomessa on 103 helikopteria, ilmenee Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin rekisteristä. Moni yritystoiminnassa vaurastunut on hankkinut helikopterin, jonka saa huokeimmillaan käytettynä puolella miljoonalla eurolla.
Oulussa helikopteriharrastuksella ovat pitkät perinteet ja Pohjois-Pohjanmaalla on poikkeuksellisen paljon yksityisten omistamia helikoptereita.
Oululaiset yrittäjät ja Nokia-rahoilla rikastuneet oululaiset ovat vuosien saatossa hankkineet useita helikoptereita.
Kaikki eivät halua puhua helikopteriharrastuksestaan julkisuudessa.
”Se herättää niin paljon kateutta, että en halua puhua siitä mitään tai että minua kuvattaisiin”, sanoo yksi vuosia kopterilla lentänyt oululainen toimitusjohtaja.
Yrittäjä Juha Hulkolla, ex-pääministeri Juha Sipilällä ja yrittäjä Kimmo Kurkelalla oli yhteinen helikopteri Oulun lentokentällä. Se jäi Hulkolle, kun Sipilä muutti Helsinkiin päästyään eduskuntaan vuonna 2011. Samoihin aikoihin myös Kurkela luopui osuudestaan kopteriin.
”Lentoharrastus on kiehtonut minua lapsesta saakka. Lensin myös pienkoneilla yksin liikeneuvotteluihin muun muassa Saksaan. Helikoptereilla ennätin lentää tuhansia tunteja. Nykyisin vuokraan kopterin, ja olen sen kyydissä”, Juha Hulkko kertoo.
Hän kehuu oululaista lentoseuraa Tervalentäjiä, joka on pitänyt harrastusta vireänä. Se on yksi syy siihen, miksi Pohjois-Pohjanmaalla on paljon pienlentokoneita ja helikoptereita.
Tervalentäjät ry on perustettu vuonna 1971 ja sillä on noin sata jäsentä.
Hulkko on myös osakkaana Helsinki Citycopter Oy:ssä. Hän rikastui myytyään merkittävän osan Elektrobit Oy:n toiminnoista saksalaiselle Continental AG:lle vuonna 2015.
Helsinki Citycopterilla on useita helikoptereita. Lisäksi se hankki hiljattain vuonna 2015 rakennetun Cessna Citation CJ 4 -suihkukoneen Saksasta. Yhdeksänpaikkaisen koneen huippunopeus on 835 kilometriä tunnissa ja toimintasäde 4 010 kilometriä.
Joen Service aloitti lannoitelennoilla
Pohjois-Suomen suurin helikoptereita huoltava yritys on Joen Service Oy, joka kirjasi viime vuoden liikevaihdoksi 3,5 miljoonaa euroa. Yritys työllistää 15 työntekijää.
Lisäksi pääkaupunkiseudulla on kaksi helikoptereiden huoltoon erikoistunutta yritystä.
Huomattava osa suosituista, amerikkalaisista Robinsoneista huolletaan Joensuussa.
”Suurin osa huollossa käyvistä koptereista on ammattikäytössä. Niillä lennätetään muun muassa yleisölennätyksiä, ajetaan poroja kokoon Lapin poroerotuksissa, lasketaan hirvien määriä ja tehdään metsien laserkeilausta- ja ilmakuvausta”, kertoo Joen Service Oy:n toimitusjohtaja Mikko Lahti.
Kopteri saapuu Lahden mukaan huoltoon joka 50. lentotunnin jälkeen. Silloin siihen tehdään huolto-ohjelman mukaisia tarkistuksia ja vaihdetaan tarvittaessa joitakin osia sekä vaihdetaan öljyt. Huolto maksaa noin tuhat euroa.
”Iso huolto tehdään 12 vuoden tai 2 200 lentotunnin jälkeen, jolloin käytännössä kaikki helikopterin liikkuvat osat vaihdetaan uusiin ja moottori kunnostetaan uuden veroiseksi”, Lahti sanoo.
Isoon huoltoon saa varata rahaa noin puolet helikopterin hinnasta.
Joen Service sai alkunsa metsien lannoitelennoista, sillä silloisella Perusyhtymä Oy:llä oli Joensuussa Suomen suurin metsälannoituksiin ja taimikonruiskutuksiin erikoistunut lentokonelaivasto, joka operoi Joensuusta käsin koko Pohjois-Suomen alueella. Yrityksellä oli kymmeniä pienkoneita.
”Isäni Pertti Lahti työskenteli lentokoneasentaja. Kun Perusyhtymä siirsi lentokoneiden huoltotoiminnan pääkaupunkiseudulle, isäni päätti jäädä Joensuuhun, jolloin hän perusti Joen Service Oy:n vuonna 1982”, Lahti kertoo.
”Isä on jo eläkkeellä, mutta käy lähes päivittäin katsomassa, miten täällä menee”, Mikko Lahti kertoo, joka on ollut yrityksen johdossa vuodesta 2001 lähtien.
Yritys toimii Joensuun lentoaseman välittömässä läheisyydessä Liperin kunnan puolella.
Perusyhtymä oli vuonna 1940 Pellonraivaus Oy:n nimellä perustettu rakennusliike, joka erikoistui sodan jälkeen Karjalan siirtoväen asuttamiseen. Myöhemmin nimi muuttui YIT-Yhtymä Oy:ksi.
Joen Service Oy:llä on myös tytäryhtiö, JS Avitation, jolla on kolme tilauslentoja tekevää lentokonetta.