Uutiset ja blogit

Tähtiremontit Oy:n ahdinkoa korosti koronapandemia, joka hankaloitti sisäremonttien tekemistä. Sen perään tuli Ukrainan sodan aiheuttama rakennusmateriaalien kallistuminen, voimakas inflaatio ja korkojen nousu.

”Asuntomarkkinat kyykkäsivät niin paljon. Meillä valtaosa laajoista huoneistoremonteista tehtiin asunnon vaihdon yhteydessä”, Tähtiremontit Oy:n toimitusjohtaja Tami Ruotsalainen kertoo.

Ruotsalainen kuvailee koko rakennusalan ahdinkoa täysin poikkeukselliseksi.

Viime viikolla uutisoitiin ”Suomen suurimmaksi” itseään mainostavan sisustusrakentajan ja remontoijan menneen nurin. Yritys sanoo tehneensä noin 1 500 remonttia vuodessa. Sillä oli noin 3–4 miljoonan euron liikevaihtoa viimeisien vuosien ajalta.

Yhtiö pääsi yrityssaneeraukseen viime vuonna, mutta yritys itse lopetti sen maaliskuun lopussa.

”Kuluttajien luottamus talouteen on tällä hetkellä todella heikko”, Ruotsalainen sanoo.

Massaveloista ei selviydytty

Yhtiö kertoo konkurssiasiakirjoissaan toiminnan painuneen tappiolliseksi pandemiavuosien aikana. Kassakriisiä yritettiin paikata suurilla lainoilla ja pikarahoituksella. Ennen saneerauksen vireilletuloa yhtiölle oli kertynyt yhteensä 1,2 miljoonaa euroa velkaa. Vuoden 2022 tilinpäätöksen mukaan yhtiö teki reilut 300 000 euroa tappiota.

Saneeraus lopulta keskeytettiin, kun yhtiö ei pystynyt saneeraushakemuksen jälkeen selviytymään massaveloistaan, eikä yhtiöllä ollut vahvistamiskelpoista liiketoimintaa.

Tähtiremonttien myynti perustui pitkälti ovelta ovelle -periaatteeseen. Koronarajoitukset ja myyjien väheneminen vaikeuttivat myyntityötä.

”Myyntityö meni niin hankalaksi, kun ei saanut tavata ihmisiä. Meillä oli paljon vanhoja asiakkaita, mistä tuli lisäkauppaa ja uutta kysyntää”, Ruotsalainen sanoo.

Hän mainitsee myös virtuaaliremonttikonseptin, jolla pyrittiin korvaamaan koronan aiheuttamaa myynnin vajetta.

Moni löytänyt jo uuden työpaikan

Konkurssiasiakirjoissa on selvitetty yhdeksi talousvaikeuksien syyksi liian laaja palvelutarjonta. Yhtiöllä oli lähes tuhat erilaista tuote- ja palveluartikkelia. Asentajien moniosaamista oli vaikea kehittää tehokkaaksi. Selvityksen mukaan se johti runsaisiin asiakasreklamaatioihin. Myös uusien asentajien rekrytoiminen oli hankalaa.

Ruotsalainen tunnistaa laajan tuotevalikoiman ongelmat tehokkuudessa ja asentajien koulutuksessa.

”Kuitenkin työn laadusta olemme aina saaneet kiitosta ja tehtyihin remontteihin nähden reklamaatioiden määrä on ollut todella pientä. Varmasti yleisellä tasolla myös reklamaatioriski kasvaa tällaisessa tilanteessa, mutta meidän kohdallamme tämä ei konkretisoitunut”, Ruotsalainen kommentoi.

Hänen mukaansa saneerauksen aikana tuotevalikoimaan supistettiin ja asennustehokkuutta parannettiin.

Myyntitiimi koostui noin kymmenestä myyjästä. Myyjiä työskenteli muun muassa provikkapalkalla. Koko noin 30 hengen henkilökunta irtisanottiin 14 vuorokauden irtisanomisajalla, kun konkurssi astui voimaan.

”Tietenkin tuetaan niin paljon kuin pystytään ja pyritään auttamaan uudelleentyöllistymisessä”, Ruotsalainen sanoo.

”Tosi moni on jo uuden työpaikan löytänytkin.”

Aiemmin konkurssipesää hoitava asianajaja Lassi Nyyssönen asianajotoimisto Fennosta kertoi Iltalehdelle, että yrityksellä on noin kymmenen remonttia tällä hetkellä kesken, jotka pyritään suorittamaan loppuun. Aloittamattomia töitä ei enää tehdä.

Lue myös:

Vuonna 2022 Suomen it-alan paras palkanmaksaja oli SAP Finland. Keskipalkka yhtiössä nousi 30 prosenttia edellisvuodesta 17 191 euroon kuukaudessa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun SAP nousee palkkaselvityksen kärkeen.

Tiedot käyvät ilmi tekemästämme Alma Business Insightsin yritys­dataan perustuvasta selvityksestä.

Vuonna 2021 parhaita palkkoja maksettiin Google Finlandissa. SAP:n keskipalkka oli vuonna 2022 peräti 13 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin listan kärkipaikkaa pitäneellä Google Finlandilla (13 956 e/kk vuonna 2022).

On merkillepantavaa, että Googlella on Suomessa myös toinen yritys, Haminan palvelinkeskuksen omistava Tuike Finland. Tämän ”salayhtiön” palveluksessa työskentelevien henkilöiden palkkataso on emo-Googlea merkittävästi pienempi.

Tuiken työntekijöiden keskipalkka vuodelta 2022 on 92 908 euroa eli 7 433 euroa kuukaudessa. Tällä summalla yhtiö ei aivan mahdu it-alan 30 parhaan palkanmaksajan joukkoon. Tilikauden keskimääräinen henkilöstömäärä yhtiöllä oli 99.

Tekniikka&Talous kysyi Googlelta kommentteja Tuike Finlandiin liittyen, mutta yhtiö ei halua kommentoida Tuiken palkkatietoja.

Aiempina vuosina it-alan paras palkanmaksaja oli vuodesta toiseen Supercell. Vuonna 2022 peliyhtiö jäi listalla seitsemänneksi 11 344 euron keskipalkalla ja oli ainoa pelialan toimija, joka mahtui mukaan 30 kovapalkkaisimman joukkoon.

Yleisemmällä tasolla Suomen 250 suurimmassa it-yrityksessä keskipalkka nousi noin 2 prosenttia edellisvuodesta ja oli 5 001 euroa kuukaudessa. Euromääräisesti henkilöstö ansaitsi keskimäärin 106 euroa enemmän kuin vuonna 2021.

It-alan 30 kovimman palkanmaksajan kärkijoukkoon nousi seitsemän uutta yritystä edelliseen vuoteen verrattuna: Easy­AntiCheat, Midagon, Aiven, Equinix (Finland), Global DC, SoftwareONE Finland ja Arrow ECS Finland.

Listan uusista nimistä hurjinta keskipalkan kasvu oli Global DC:ssä, joka on venäläisen hakukoneyhtiö Yandexin Suomen-yhtiö. Global DC:ssä keskipalkka lähes tuplaantui vertailuvuoteen verrattuna ja oli 7 887 euroa. Yhtiö tunnettiin vuoteen 2022 asti Yandex Oy:nä.

Parhaista palkanmaksajista valtaosa on ulkomaisten yritysten tytäryhtiöitä. Taustalla vaikuttaa se, että Suomen-tytär­yhtiöissä toiminta painottuu tyypillisesti myyntitehtäviin, joissa on tulospalkkaus.

Lisäksi emoyhtiöiden korkeampi palkkataso voi heijastua myös Suomessa maksettaviin palkkoihin. Joukossa on myös tuotekehitysyksiköitä, jotka työllistävät huippuosaajia.

Juttu jatkuu taulukon jälkeen.

Sopivan yrityksen palvelukseen hakeutuminen on palkkatason kannalta varsin merkityksellistä, ainakin jos asiaa tarkastelee vertaamalla yritysten lukuja Tekniikan akateemiset Tekin vuoden 2022 työmarkkinatutkimuksessa kerättyyn dataan.

Tutkimukseen vastasi noin 1300 henkilöä, joiden työnantajan toimiala on ict (esimerkiksi teleoperaattorit) tai tietojenkäsittelypalvelut (esimerkiksi ohjelmistosuunnittelu).

Näiden vastaajien mediaanipalkka oli 5 513 euroa kuukaudessa. Tekin mukaan toimiasemalla on melko suuri vaikutus palkkaan: asiantuntijatehtävissä mediaanipalkka oli 5 250, keskijohdossa 6 424 ja johdossa 8 300 euroa kuukaudessa.

Palkkojen keskiarvot taas olivat kaikilla vastaajilla 5 854 e/kk, asiantuntijoilla 5 458 e/kk, keskijohdolla 6 499 e/kk ja johdossa 8 563 e/kk.

Suurin osa Tekin jäsenistä työskentelee asiantuntijatehtävissä.

Tietotekniikka-alalla työskentelevien keskiarvopalkka nousi viime vuonna 3,1 prosenttia edellisvuodesta. Tieto käy ilmi it-alan ammattijärjestön Tietoala ry:n Insinööriliitolla teettämästä tutkimuksesta, joka julkaistiin toukokuussa 2023.

Keskiarvopalkka oli viime vuonna 4 619 euroa. Euromääräisesti keskiarvopalkka kasvoi 138 euroa.

Naisten palkat nousivat suhteellisesti miesten palkkoja enemmän. Naisten mediaanipalkka oli 93,2 prosenttia miesten mediaanipalkasta. Naisten ja miesten palkkojen ero kutistui 2,2 prosenttiyksikköä vuotta aiempaan verrattuna. Miesten palkkojen keskiarvo oli tutkimuksen mukaan 4 739 euroa ja naisten 4 291 euroa.

Tuloksia tuolloin kommentoineen Tietoala ry:n puheenjohtaja Jyrki Kopperin mukaan tutkimus ei paljasta, onko palkkaerossa kyse sukupuolten välisestä tasa-arvoasiasta. Muita selittäviä tekijöitä voisivat hänen mukaansa olla esimerkiksi erot työn vaativuudessa, sisällössä tai suoriutumisessa.

Tietoalan tutkimuksen perusteella paras tapa palkkatason nostamiseen on työpaikan vaihtaminen. Neljällä viidestä työpaikkaa vaihtaneesta palkka nousi vaihdoksen yhteydessä. Kuukausipalkka oli uudessa työpaikassa keskimäärin 900 euroa edellistä suurempi. Vuotta aiemmin työpaikan vaihtaminen nosti kuukausipalkkaa keskimäärin 667 eurolla.

Palkkaansa voi parantaa myös siirtymällä saman työnantajan palveluksessa vaativampiin tehtäviin. Tämä toi tutkimuksen mukaan keskimäärin 500 euron parannuksen, kun vuotta aiemmin vastaava korotus oli vain 353 euroa.

Tutkimuksessa johtajan keskipalkka oli 6 158 euroa kuukaudessa, esihenkilön 5 288 e/kk, hallinnollisen esihenkilön 4 967 e/kk ja asiantuntijan 4 423 e/kk.

It-alalla ainoastaan etätöitä tekevien työntekijöiden osuus laski vuoden takaisesta 14 prosenttiyksikköä ja oli 49 prosenttia. Vain kuusi prosenttia ilmoitti, ettei tee lainkaan etätöitä.

Palkkatutkimukseen vastasi noin 1 860 Tietoala ry:n ja Insinööriliiton jäsentä. Tutkimus toteutettiin loka–marraskuussa 2022. Vastaajista puolet ilmoitti suorittaneensa korkeakoulutasoisen insinööritutkinnon, viidennes opistotutkinnon ja vajaa kuudennes jonkin muun ammattikorkeakoulututkinnon. Yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus oli 14 prosenttia vastaajista.

Lue myös:

Tämä on lyhennelmä. Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetun pidemmän jutun voit lukea täältä.

Pohjois-Pohjanmaalle Pyhäsalmen vanhaan kaivokseen suunniteltu pumppuvoimala sai jatkoaikaa.

Valtion tuki sai vuoden jatkoaikaa ja on nyt voimassa 4. joulukuuta 2024 saakka. Se on suuruudeltaan 26,3 miljoonaa euroa.

Uutisoimme viime vuoden lopulla, että kaivos uhkaa täyttyä vedellä ennen kuin hanke saadaan toteutettua. Tuolloin hanketta pitkään valmistellut EPV Energia vetäytyi hankkeesta.

Pumppuvoimalalla varastoidaan sähköä. Voimaloita on Suomeen suunnitteilla nyt useita.

Tämä on lyhennelmä. Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitetun pidemmän jutun voit lukea täältä.

Rakennusalaa palveleva ohjelmistoyhtiö Admicom raportoi aamulla Helsingin pörssin ensimmäisenä yhtiönä ensimmäisen neljänneksen tuloksensa.

Admicomin liikevaihto kasvoi tammi–maaliskuussa 8,6 miljoonaan euroon vuodentakaisen vertailukauden 8,2 miljoonasta eurosta. Factsetin koostama neljän analyytikon konsensus oli odottanut 8,5 miljoonan euron liikevaihtoa.

Admicomin raportoitu liikevoitto heikkeni 1,6 miljoonaan euroon 2,3 miljoonasta eurosta, kun analyytikkoennuste oli 2,0 miljoonaa euroa.

Oikaistu käyttökate painui 2,7 miljoonaan euroon 3,0 miljoonasta eurosta, kun odotus oli 2,7 miljoonaa euroa.

Admicomin osakekohtainen tulos laski 0,21 euroon 0,32 eurosta, kun ennuste oli 0,31 euroa.

Jatkuva vuosilaskutus kasvoi 10 prosenttia 33,8 miljoonaan euroon. Tammikuisen Trackinno-yritysoston vaikutus on noin 1,7 prosenttiyksikköä

Ohjeistus ennallaan

Admicom toistaa tammikuussa annetun ohjeistuksen.

Yhtiö arvioi jatkuvan vuosilaskutuksen kasvavan tänä vuonna 5–10 prosenttia viime vuodesta, kokonaisliikevaihdon kasvavan viime vuodesta ja oikaistun käyttökatteen olevan 32–37 prosenttia liikevaihdosta.

Poistuma edelleen korkealla tasolla, piristymistä ennakoidaan loppuvuodelle

”Uusmyyntimme sujui olosuhteisiin nähden kohtuullisesti ja uusia asiakkaita saatiin reilusti yli sata, joista kasvava joukko hankki käyttöönsä useamman tuotteemme. Markkinatilanne Suomen rakennusalalla jatkui vaikeana. Vaikka korkohuipun arvioidaan jo jääneen taakse, ei rakennusalalla ole vielä näkyvissä merkittävää piristymistä. Poistuma säilyi ennustetulla normaalia korkeammalla tasolla, jossa konkurssit olivat edelleen korostetusti esillä”, toimitusjohtaja Petri Kairinen kommentoi osavuosikatsauksessa.

Sopimusirtisanomisten kokonaisarvolta ensimmäinen vuosineljännes oli kuitenkin pienempi kuin yksikään vuoden 2023 neljänneksistä, Kairinen nosti esiin pienenä positiivisena asiana.

”Tämä vuosi tulee olemaan ohjeistuksemme mukaisesti meille vaatimattoman kasvun vuosi ja erityisesti toisella vuosineljänneksellä asiakkaiden volyymiin perustuvan tasauslaskutuksen määrä tulee olemaan viime vuotta pienempi syöden osaltaan myös kannattavuutta. Koko vuoden kannattavuustasoa tulee ylläpitämään toinen ja kolmas vuosineljännes jotka ovat kausivaihtelun johdosta perinteisesti vahvoja neljänneksiä”, Kairinen toteaa.

Toimitusjohtaja kertoo yhtiön tutkivan jatkuvasti strategiaan sopivia yritysostokohteita sekä Suomessa että kansainvälisesti. Markkinatilanteen Admicom odottaa edelleen näyttävän valoisammalta vuoden toisella puoliskolla.

Bitdefenderin tutkijat löysivät kiusallisen haavoittuvuuden Boschin internetiin kytkeytyvän ilmastointijärjestelmän ohjauslaitteesta.

Tietoturvafirman blogiselostuksen mukaan vika paikantui tarkemmin laitteen langattomasta verkkoyhteydestä huolehtivaan mikrokontrolleriin, joka ei kyennyt erottelemaan laitteen sisäistä viestinvaihtoa ulkopuolisen syöttämästä hyökkäyskoodista, kunhan viestit oli vain muotoiltu oikein.

Haavoittuvuuden takia hakkerit olisivat pystyneet asentamaan termostaattiin oman laiteohjelmistopäivityksensä päästessään laitteen käyttämään paikalliseen verkkoon. Sen lisäksi hyökkääjä olisi voinut luoda laitteen käyttöjärjestelmään takaportin, joka mahdollistaisi komentojen lähettämisen ilmastointilaitteen ohjaamiseksi.

Pahimmillaan hakkerit olisivat voineet korvata alkuperäisen laiteohjelmiston valitsemallaan Linux-versiolla, mikä puolestaan antaisi hakkerien nuuskia verkkoliikennettä tai iskeä muihin verkon laitteisiin.

Bitdefenderin tutkijat ilmoittivat valmistajalle löydöstään asianmukaisesti, ja Bosch on jo paikannut haavoittuvuuden. Bitdefenderin tutkijat muistuttavat, että nyt Boschin järjestelmän käyttäjien pitäisi vielä asentaa korjaava laiteohjelmistopäivitys. Järjestelmä ja sen termostaatti ovat muun muassa hotellien ja muiden majoitusliikkeiden suosiossa.

Tutkijat kehottavat yleisesti kaikkia kotien älylaitteiden käyttäjiä eristämään IoT-laitteensa mahdollisimman tarkasti paikallisesta verkosta perustamalla niille esimerkiksi eriytetyn verkon.

Löydöksestä uutisoi Dark reading -sivusto.

Kvanttitietokoneet lupaavat valtavia mahdollisuuksia lääketeollisuudelle, koneoppimiselle ja jopa ilmastonmuutoksen torjunnalle. Lupausten lunastaminen kysyy kuitenkin räätälöityjä ohjelmistoja.

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen osasto ratkaisee pulmaa professori Jukka K. Nurmisen vetämillä kvanttitietokoneen ohjelmointikursseilla. Parhaillaan etenevä kurssi on lajissaan jo kolmas.

”Meidän pitäisi pystyä nostamaan ohjelmistopuolen kyvykkyyttä, jotta meillä olisi osaajia myös kvanttitietokoneiden käyttämiseen”, Nurminen sanoo.

Kvanttiohjelmistojen kirjoittaminen on lähtökohtaisesti kaukana esimerkiksi arkisesta web-kehittämisestä. Tämä johtuu kvanttisuperposition ja kvanttilomittumisen kaltaisista ilmiöistä, joihin kvanttitietokoneiden äärimmäiset rinnakkaislaskentatehot perustuvat.

”Tämä vaatii aivojen asettamista eri asentoon kuin perinteisen koodin kehittäminen”, Nurminen sanoo.

Kvanttitietokoneiden ohjelmistokehityksessä käytetään useimmiten Python-kieltä, johon on saatavilla erityisiä kvanttilaskennan työkaluja. Kvanttitietokoneille ja niiden ohjelmoinnissa käytetyille simulaattoreille on luotu myös omia ohjelmointikieliä, kuten Microsoftin kehittämä Q#-kieli.

Itse kvanttilaskutoimitukset esitetään nuottiviivastoa muistuttavalla kvanttipiirikaaviolla. Kaaviossa aika etenee vaakasuoraan vasemmalta oikealle. Kubittien tilaa muuttavat kvanttiportit ja kvanttioperaatiot esitetään kubittien päälle asetettuina symboleina.

”Siitä on aika vaikea ottaa selvää, että mitä se ylipäätään tekee. Ja vielä vaikeampi on päästä sille tasolle, että pystyisi semmoisia itse myös luomaan”, Nurminen sanoo.

Klassisen tietokoneen ja kvanttitietokoneen eroa voi hahmottaa esimerkiksi ajattelemalla perinteistä, askel askeleelta etenevää algoritmia.

”Myös kvanttipiirikaaviossa edetään askel askeleelta, mutta kvanttiportin merkitys on globaalimpi. Se ei vaikuta vain yhteen kubittiin, vaan se vaikuttaa muuallekin kvanttilomittumisen myötä.”

Lisähaasteita asettavat kvanttitietokoneiden varhainen kehitysaste ja kvanttialgoritmien sattumanvaraisuus, minkä vuoksi ohjelmia pitää ajaa monta kertaa uudelleen.

”Vaikka kone olisi täydellinen, siitä huolimatta yksittäinen ohjelman suorittaminen ei aina tuota oikeaa vastausta.”

Jukka K. Nurminen suosittelee sovelluskehittäjille kvanttiohjelmistoihin tutustumista verkkomateriaalien avulla. Esimerkiksi alan laitteita tuottavien IBM:n ja kotimaisen IQM:n sivuilta löytyy valmiita koodiesimerkkejä tutkittavaksi.

”Tarvitaan nöyrää asennetta, perehtymistä matriisilaskentaan ja sitten vain kokeilua ja ihmettelyä. Sillä tavalla siinä pääsee liikkeelle.”

Suomen sähkövienti Viroon katkesi maanantaina väliaikaisesti. Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid tiedotti maanantaina alkuiltapäivästä, että Suomen ja Viron välinen tasasähköyhteys Estlink 1 on irronnut verkosta.

Yhteys saatiin kytkettyä takaisin käyttöön kolmisen tuntia katkeamisen jälkeen noin kello 15. Vika oli Estlink 1 Viron tasasähköaseman apusähköjärjestelmässä, kertoo Fingridin valvomopäällikkö Roger Gustavsson.

Estlink 1 on ollut ainoa toimiva sähköyhteys Suomen ja Viron välillä sen jälkeen, kun Estlink 2 katkesi tammikuussa.

Estlink 2 -sähkökaapelin korjaus ei ole vielä valmistunut, vaan viivästynee elokuun loppuun saakka. Näin ollen Estlink 1:n vian myötä sähkövienti Suomesta Viroon oli maanantaina muutaman tunnin ajan kokonaan poikki.

Jos yhteys olisi ollut pidempään poikki, olisi se voinut aiheuttaa Viroon ja Baltiaan erinäisiä haasteita.

”Yksi pääasiallinen tekijä on, että tämä tasapainottaa hintaeroja alueiden välillä. Jos me olisimme tuontipuolella, eli tarvitsisimme sähköä sieltä, eikä sitä nyt olisi saatavilla, voisi se nostaa hintaa täällä meidän alueella”, Gustavsson kommentoi.

Vastaavasti, koska Baltian alue on tässä tapauksessa tuontipuolella, olisi siellä päässä jouduttu kompensoimaan omalla tuotannolla se energia, joka maanantaina hetkeksi irronneella yhteydellä Baltiaan virtaa. Ja tämä olisi nostanut Baltiassa hintoja.

Suomen puolella ongelman pitkittyessä olisi puolestaan ollut hintaa madaltava vaikutus, koska Suomi on sähkön viejiä Viroon, ja katkon myötä olisi kertynyt ylimääräistä sähköä Suomen verkkoon.

”Suomen alueella, niin kauan kuin tarve on viedä sähköä Viroon ja yhteyttä ei ole olemassa, on tällaisella tapauksella hintaa madaltava vaikutus. Nyt kun vientimahdollisuutta ei häiriön aikana ollut, pystyimme myymään Suomesta vähemmän sähköä ulkomaille. Jos häiriö olisi pitkittynyt, vähenisi kysyntä, jolloin hinta laskisi. Vastaavasti jos kysyntä olisi Suomessa eikä yhteyttä sähkön siirtoon ole tarjolla, hinta Suomessa nousisi”, Gustavsson avaa tilannetta.

Sähköyhteyden hetkellisellä katkeamisella ei siis ehtinyt olla Suomelle nyt dramaattista merkitystä.

Jo ennen kuin syy häiriön taustalla selvisi, korosti Gustavsson, että sabotaasin mahdollisuus tilanteessa on lähes olematon.

Tehonsiirto yhteyden irtoamishetkellä oli noin 343 megawattia Suomesta Viroon.

Milanossa saattoi keskiviikkona aistia suuren urheilujuhlan tuntua. Kaupungin ikioma autobrändi Alfa Romeo esitteli ensimmäisen täyssähkömallinsa, crossover Milanon.

Sankan juhlakansan eteen liukui 237 hevosvoimalla siunattu Milanon sportti-versio Veloce. Autoon on lastattu lähes kaikki menopelin mausteet.

Pyöräkohtaisen luistonestojärjestelmän ohella keulan ja perän kallistuksenvakaajat sekä 20 tuuman kumit takaavat vakaan menon tiukemmissakin tilanteissa.

Tehojarruin varustellun Velocen maavara on 15 milliä perusversiota alempana. Raideleveyttäkin on ronskimmin perusversioon verrattuna.

Täyssähköinen crossover yltää 410 kilometrin toimintamatkaan yhdellä latauksella wltp. Auton 54 kW:n akun lataa 10–80 prosenttiin vajaassa puolessa tunnissa 100 kilowatin teholla, Automotive News Europe tietää.

Vähän leppoisampaan perus-Milanoon on ladattu 154 heppaa.

Tulossa myös kevythybridi

Milanosta on luvassa myös kolmipyttyisellä 1,2-litran bensakoneella varustettu kevythybridiversio. Auton 21 kilowatin sähkömoottori saa tehonsa 40 voltin akusta.

Pyöriin virtaa välittää kaksivaiheinen kuusilovinen vaihdelaatikko. Etuvetoisesta kevythybridistä on luvassa myöhemmin nelivetoinen versio, jonka sähkömoottori on pedattu taka-akselille.

Piskuinen menijä

Kokonsa puolesta Milano luetaan nykystandardien mukaan lähinnä pikkuautoluokkaan. Pituutta piskuisella maasturilla on 4 170 milliä, leveyttä 1 780 milliä ja korkeutta 1 500 milliä.

Julkistustilaisuudessa otettiinkin kaikki irti edellisten pikku-Alfojen kuten Giulietan keräämästä klassikko-statuksesta.

”Sporttinen auto tavoittaa niin Giulietan ja Miton entiset omistajat kuin uuden nuoren polven asiakkaat”, Alfa Romeon lehdistöosasto hehkutti.

Jonkinlainen riitasointu iltaan saatiin siitä, että brändin synnyinkaupunkia Milanoa nimellään kunnioittava malli rakennetaan Puolassa. Tämä on herättänyt närää yleisemminkin, onhan kyseessä ensimmäinen Italian ulkopuolella koottu Alfa Romeo sitten firman perustamisen vuonna 1910.

Stellantiksen pääjohtaja Carlos Tavares kiiruhti kuitenkin puolustamaan päätöstä – milläpä muulla kuin kustannustehokkuudella. Hänen mukaansa uusi osoite leikkaa auton hinnasta 10 000 euron siivun.

“Mikäli Milano olisi rakennettu Italiassa, hinta olisi liikkunut 40 000 eurossa 30 000 euron sijaan. Se olisi kyllä rajannut auton mahdollisuuksia markkinoilla”, hän totesi auton lanseeraustilaisuudessa.

Jännittynyt tilanne Lähi-idässä on lisännyt sijoittajien inflaatiopelkoja. Alueen kriisi laajeni, kun Iran teki Israeliin ohjushyökkäyksen.

Öljyn hinta nousi voimakkaasti jo perjantaina. Viikonlopun iskun jälkeen öljyn hinta on ollut maanantaina itse asiassa laskussa. Öljyn hinta voi kuitenkin nousta jyrkästi jos tilanne edelleen eskaloituu.

Korkomarkkinoiden reaktioiden taustalla on, että Yhdysvalloissa inflaatio on ollut aimmin arvioitua sitkeämpää. Markkina-arvioissa ohjauskorkojen laskuodotuksia on siirretty aiemmin varmana pidetyltä kesäkuulta syksyyn. Osa markkinakommentaattoreista on arvioinut, että mahdollisesti Yhdysvalloissa ei ennätetä laskea tänä vuonna kertaakaan.

Euroopan markkinoilla odotukset kesäkuun ohjauskorkojen laskuista on edelleen lähes täyteen hinnoiteltu.

Markkinoiden huolena on uusi inflaatioaalto

Valtionlainakorot ilmentävät sekä odotuksia ohjauskorkojen muutoksista että suoraan inflaatiosta.

”Markkinoilla nopea reaktio oli hakea turvasatamia, kuten valtionlainoja. Nyt huolena on kuitenkin uusi inflaatioaalto. Saxo Bankin korkostrategiajohtaja Althea Spinozzi sanoi Bloombergille.

Spinozzin mukaan pahimmassa tapauksessa korkonäkymä voi muuttua keskipitkälläkin aikavälillä.

Kello 15 jälkeen Saksan kymmenen vuoden viitelainan markkinoilla määräytyvä korko oli 5,4 korkopisteen nousussa 2,411 prosentissa. Yhdysvaltojen liittovaltion vastaava korko oli 6,1 korkopisteen nousussa 4,583 prosentissa.

Kaksivuotisissa lainoissa Saksan korko oli 5,2 korkopisteen nousussa 2,899 prosentissa ja Yhdysvaltojen korko oli 5,2 korkopisteen nousussa 4,948 prosentissa.

Valuuttamarkkinoilla Euro on ollut viime viikon kovan laskun jälkeen loivassa nousussa. Euron lasku alkoi viime viikon keskiviikkona yli 1,0850 eurosta. Japanin jeni on heikentynyt maanantaina noin puoli prosenttia euroa ja dollaria vastaan.

Kello 15 aikaan eurolla sai 1,0654 dollaria, 163,97 jeniä, 0,85389 puntaa ja 11,561 Ruotsin kruunua. Dollarilla sai 153,91 jeniä ja punnalla sai 1,2477 dollaria.

Lisäksi virusinfektio voi pahentaa oireita, jos henkilöllä on taudille altistava geenimuoto. Tämä taas tulee viikinkiajalta.

Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että Pohjoismaissa yleinen geenimuutos haittaa kudosten mitokondrioiden vastikään löydettyä toimintoa virusinfektioiden havaitsijoina ja immuunivasteen herättäjinä.

”Tutkimassamme aivotaudissa virusinfektio voi johtaa merkittävästi aikaisempaan taudin puhkeamiseen ja muuttaa oireiden laatua. Taustalla oleva mekanismi liittyy mitokondrioiden puutteelliseen toimintaan viruspuolustuksessa, akatemiaprofessori”, sanoo tutkimusta johtanut Anu Suomalainen-Wartiovaara tiedotteessa.

Tutkimuksen mukaan geenimuutos vaikuttaa mitokondrioiden perimää kahdentavan POLG-entsyymin toimintaan, mikä hidastaa virusinfektion havaitsemista elimistössä. Tästä seuraa viivästynyt, vaikea tulehdusreaktio ja aivojen ja maksan vauriota.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature-tiedelehdessä.

Aivojen ja maksan sairautta aiheuttava geenimuoto on peräisin viikinkiajalta. Se on säilynyt vuosituhannen ajan Euroopasta lähtöisin olevassa väestössä. Geenimuutos on yleinen erityisesti Suomessa ja Norjassa, joissa joka sadas henkilö kantaa sitä. Jos muutoksen perii molemmilta vanhemmilta, on seurauksena MIRAS-tauti, eli mitokondriaalinen resessiivinen ataksia syndrooma.

MIRAS-taudin puhkeamisikä on poikkeuksellisen vaihteleva, teini-iästä varhaisaikuisuuteen tai aina keski-ikään asti. Myös taudinkuva vaihtelee vaikeasta epilepsiasta liikehäiriöihin tai Parkinsonin tautiin.

Mukana useita malleja

Nyt julkaistut tulokset, jotka perustuvat useampiin erilaisiin tutkimusmalleihin ja lähestymistapoihin, viittaavat siihen, että virusinfektion ja hidastuneen immuunipuolustuksen yhteisvaikutus aiheuttaa vaikean MIRAS-muodon: teini-iässä ilmenevän epileptisen aivo- ja maksasairauden.

Mitokondrioilla on vastikään havaittu olevan tautien ilmenemiseen liittyviä, ulkoisilta ja sisäisiltä stressitekijöiltä suojaavia tehtäviä. Yksi tällaisista tehtävistä on herättää kehon puolustusjärjestelmä, kun virus infektoi elimistön.

”Tuloksemme osoittavat, että ulkoiset tekijät, kuten virusinfektiot, voivat vaikuttaa siihen, milloin ja millaisin oirein aivojen sairaus puhkeaa. Tällaisten riskitekijöiden tunnistaminen tarjoaa arvokkaita vaihtoehtoja hoitojen kehittämiselle. Tulokset korostavat myös mitokondrioiden merkitystä aivojen terveyden ylläpitäjänä”, sanoo tutkijatohtori Yilin Kang sanoo.