Latausinfran rakentaminen kerrostaloihin uhkaa hiipua, sillä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran avustusta ei enää saa.
Latauspiste on tähän mennessä rakennettu 4 000 taloyhtiön parkkitilaan. Autokohtaisia latauspisteitä on asennettu Suomeen yhteensä 83 000 kappaletta.
”Valtiovarainministeriö leikkasi avustuksen tältä vuodelta pois. Se on ollut taloyhtiöille hyvä porkkana. Yksi latauspiste on maksanut 3 000–4 000 euroa, josta avustuksen osuus on ollut keskimäärin 1 800 euroa”, kertoo Sähköteknisen kaupan liiton toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen.
Muhonen harmittelee, että valtaosa noin 90 000 taloyhtiöstä on jäämässä ilman Aran ”porkkanaa”.
Ara on jakanut niin sanottua latausavustusta vuosina 2018–2023. Latauspisteiden rakentamiseen on käytetty noin 150 miljoonaa euroa, josta Aran avustusten osuus on ollut yhteensä 52 miljoonaa euroa.
Eniten latauspisteitä rakennettiin kuuden vuoden aikana Uudellamaalla 56 kappaletta sataa sähköautoa kohden, toisena oli Pohjois-Savo 45 kappaletta sataa autoa kohden ja kolmantena Varsinais-Suomi 42:lla.
”Asennustöitä on ollut todella paljon. Suurin syy siihen on ollut Aran avustus, jota isännöitsijät ovat kehuneet”, kertoo Korpisähkö Oy:n asentaja Olli-Tapio Takkinen.
Hän on tekemässä viimeisiä kytkentöjä usean kerrostalon yhteisessä maanalaisessa parkkihallissa Oulun keskustassa. Siellä täällä avarassa ja hämärässä parkkihallissa palava vihreä valo kielii siitä, että kohteessa on latausmahdollisuus. Jokaisen parkkiruudun kohdalla mahdollisuutta ei ole.
Kymmeniä latauspisteitä varten piti vetää ulkoa uusi sähkönsyöttö parkkihalliin sekä laajentaa sähköpääkeskusta. Sieltä valkoiset, järeät, vesiletkun paksuiset, 16 neliön ja 63 ampeerin kaapelit luikertelevat parkkihallin katossa tikaskiskoja pitkin sähköautojen luokse.
”Sellaista johtoa on kankea käsitellä”, Takkinen sanoo.
”Tähän auton kohdalla olevaan latauspistokkeeseen on vedetty ylhäältä pienempi 5 x 2,5 neliön johto siten, että kukin auto voi ottaa virtaa maksimissaan 11 kilowatin (kW) teholla”, Takkinen sanoo.
”Lisäksi latauspistokkeissa on dynaaminen kuormanhallinta siten, että tehoa pudotetaan tasaisesti kaikilta autoilta, jotta 200 ampeerin pääsulake ei lämpenisi liikaa”, Takkinen kertoo.
Viime aikoina moniin Oulun taloyhtiöihin on asennettu yhdistelmäratkaisuja 2 x 22 kW ja 2 x suko.
Kaikkiin asennuksiin ei ole annettu tukea
”22 kW:n latauslaitteiden myynti näyttää tilastojen mukaan kasvavan ripeimmin”, Muhonen kertoo.
”Asennuksen laajuus on taloyhtiökohtaista. Noin viidesosassa on tarvittu sähköliittymän kapasiteetin nostoa. Se ei sinänsä ole ongelma. Riittää kun ilmoittaa verkkoyhtiölle suuremman liittymäsulakkeen koon tarpeesta. Jatkossa taloyhtiö saa vähän kalliimman sähkölaskun”, Muhonen sanoo.
Lisäksi joka kymmenes taloyhtiö on hänen mukaan joutunut tekemään perusteellisemman sähköremontin.
”Ne ovat sellaisia kiinteistöjä, joissa sähköinfran perusparannus olisi pitänyt tehdä jo muutenkin”, Muhonen huomauttaa.
Oulun keskustan taloyhtiön parkkihallissa on nyt käytössä latauspisteen etähallinta. Lisäksi monissa paikoissa toimintaa ohjataan rfid-lätkällä.
”Lisäksi monissa autoissa on itsessään mobiilisovellus, joilla toimintoja, kuten lataamista, voi etäohjata”, Muhonen kertoo.
Kerrostalojen lisäksi latauspisteitä on Suomessa rakennettu omakotitaloihin ja kesämökeille.
”Aran tukea niihin ei ole voinut saada. Myöskään lämpötolpasta ja kotitalouspistorasioista lataamiseen ei ole saanut Aran avustusta, eli emme tiedä, kuinka moni suomalainen on valinnut tämän matalatehoisen ratkaisun”, Muhonen sanoo.
Maaliskuussa Traficom muistutti, että julkisiin rakennuksiin (joissa yli 20 pysäköintipaikkaa) pitää asentaa latauspiste ensi vuoden alkuun mennessä. Lisäksi Trafi aikoo Muhosen mukaan valvoa, että velvoite pannaan täytäntöön.