Uutiset

Jos aiot selviytyä työelämässä, sinulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa jatkuva oppiminen osaksi elämää. Näin tiivisti sanomansa Tieto oyj:n toimitusjohtaja Kimmo Alkio.

Naiset ovat vieläkin harvinaisuus johtoryhmissä. Työpaikoilla asetetut tavoitteet ja tasa-arvoa tukevat rakenteet tehoavat. Omasta kiinnostuksesta ja osaamisesta kannattaa myös kertoa.

Joustotyössä vähintään puolet työajasta voi olla sellaista, jonka ajasta ja paikasta työntekijä saa itse päättää. Omaa työaikaa on joustotyössä seurattava tarkasti.

Olli Järviniemen matemaattinen tutkimus tuli toiseksi arvostetussa EUCYS- tiedekilpailussa Bulgariassa. Ronja Holopaisen kehittämä ekologinen kuukautissuoja sai erikoispalkinnon.

Muukkonen tuo TEKiin lisää journalistista osaamista.

13-vuotias helsinkiläinen taistelee ilmastonmuutosta vastaan. Hän kehitti ratkaisun, jolla fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöt voisi saada nollaan. Teoriassa toimiva idea palkittiin.

FITech tarjoaa maksutta seitsemän tekniikan alan yliopiston opintoja mm. ohjelmoinnista, tekoälystä, koneoppimisesta ja digitalisaatiosta niin työssäkäyville kuin opiskelijoillekin.

Suomi on Japanin ohella maailman nopeimmin ikääntyviä maita. Yksi tärkeimmistä keinoista vastata ikääntymisen tuomiin haasteisiin on työperäisen maahanmuuton lisääminen. Teknologiateollisuuden selvityksen mukaan uusia työntekijöitä tarvitaan yli 50 000 vuoteen 2021 mennessä. Tekniikan Akateemisten, Business Finlandin ja VTT:n järjestämässä debatissa SuomiAreenassa pohdittiin, miten osaajapula ratkaistaan ja millä perusteella Suomi valitaan kotimaaksi. Keskustelussa etsittiin myös vastauksia kysymykseen, mitä työelämän kansainvälistyminen oikeasti tarkoittaa. Suomesta lähteviä korkeakoulutettuja 2 000 enemmän kuin tänne tulevia TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen korosti SuomiAreenalla pitämässä puheenvuorossaan vääristymää Suomen houkuttelevuudessa opiskelu- ja työtekomaana. – Suomi kouluttaa vuosittain noin 3 000 ulkomaalaistaustaista opiskelijaa, joista noin 1 600 suorittaa yliopistotasoisen tutkinnon. Aalto-yliopistossa jatkokoulutuksen saanneista puolet ovat ulkomaalaisia. Miten me emme saa heitä kotiutumaan, miksi menetämme heidät koulutuksen jälkeen?, Jokinen kysyi. Tällä hetkellä Suomesta lähtee vuosittain 2 000 korkeakoulutettua enemmän kuin tänne muuttaa. Suomalainen avaruusteknologiayritys ICEYE on onnistunut ulkomaisten osaajien houkuttelussa. Yritys on rekrytoinut korkeasti koulutettua väkeä lähes 30 maasta. Yrityksen perustaja Pekka Laurilan mukaan yritys on ollut alusta asti monikulttuurinen ja työyhteisön kielenä on ollut englanti. Rekrytoinnin kannalta tärkeimmät vetovoimatekijät ovat peräisin yritykseltä itseltään: – Me olemme omalla alallamme maailman johtava yritys. Se on luonnollisesti helpottanut rekrytointia. Olemme tehneet muutaman vuoden aikana 50 kansainvälistä rekrytointia, totesi Laurila ja jatkoi: – Suomi on innostava kohde seikkailunhaluisille nuorille ihmisille. Kalifornialaiselle koodarille, joka on äänestänyt Bernie Sandersia, Suomi on kiinnostava utopia. Silti perheen tuominen tänne on edelleen haaste. Siksi johtajien ja kokeneiden ihmisten houkutteleminen Suomeen on hankalaa. On valtava pettymys jos Suomen maine toimivasta koulutusjärjestelmästä ei kannakaan ja tänne tullessa lapsille ei löydy koulupaikkoja. Kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen piti ICEYE:n esimerkkiä innostavana ja korosti kaupunkien roolia vetovoiman aikaansaamisessa. – Meidän pitäisi ylpeämmin kertoa ääneen, mikä kaikki Suomessa toimii ja mitä me tarjoamme. Olemme puhuneet pitkään vetovoimasta eli siitä, miten tänne houkutellaan tulijoita. Minkälaisia koulutusmahdollisuuksia on saatavilla, kuinka laaja alueen kulttuuri- ja liikuntatarjonta on ja miten viihtyisiä asuinalueet ovat. Pitäisi puhua myös pitovoimasta. Siitä, miten saadaan pidettyä kansainväliset osaajat täällä, sanoi Ikonen. Suomi kilpailee kansainvälisistä osaajista Ulla Hiekkanen-Mäkelä johtaa Talent Boost Finlandia, joka tarjoaa suomalaisyrityksille verkostoja ja rahoitusta kansainvälisten osaajien palkkaamiseen. Hiekkanen-Mäkelä kertoi, että Suomella ole ollut osaamispohjaista maahanmuuttostrategiaa. Tästä syystä Suomi lähtee verrokkimaihin nähden jälkijunasta. – Suomalaiset yritykset kilpailevat kansainvälisistä osaajista. En usko, että Suomi hyötyy isosta maakuvakampanjasta, vaan olisi löydettävä kohdennetusti ne osaajat ja perheet, joita halutaan puhutella, totesi Hiekkanen-Mäkelä. Alun perin turvapaikkaa Suomesta hakenut Rajkumar Sabanadesan yhtyi Hiekkanen-Mäkelän näkemykseen. – Parin vuoden Suomessa työskentelyn jälkeen mietitään, pääsinkö mukaan yhteiskuntaan, pääsikö puoli ja lapsi?, sanoi Sabanadesan. Nykyisin yritysjohdon konsulttina työskentelevä Sabanadesan korosti suomen kielen osaamista keskeisenä työllistymisen ja kotoutumisen kannalta. Hän piti olennaisena, että ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien suomen opinnot olisivat kiinteä osa opiskelua. Minkälaisia osaajia Suomeen tarvitaan? SuomiAreenan keskustelussa pohdittiin myös vastauksia siihen, minkälaisia osaajia Suomeen halutaan. Tiedon innovaatioista vastaava johtaja Ari Järvelä korosti huippuosaamisen ja huippuosaajien merkitystä. – On aivan keskeistä, että suomalaiset yritykset ja yhteisöt ovat mukana kansainvälisissä ekosysteemeissä. Tarvitaan suhteita ja verkostoja laajasti sekä monimuotoisuutta suomalaiseen innovaatiotoimintaan. Suomen sisällä on erinomainen teknologiaklusteri. Sen rinnalla on keskeistä, miten saadaan luotua tekemistä isosti, totesi Järvelä. – Suomen tulisi kertoa oma tarinansa ja keksiä omat syyt maan houkuttelevuuteen, sanoi Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen keskeinen strategi Sakari Puisto SuomiAreenalla. Puisto on itse kansainvälinen huippuosaaja ja Cambridgen yliopistosta väitellyt tohtori, joka on tehnyt bisnesuraa muun muassa Kiinassa. Puisto korosti keskustelussa myös ulkosuomalaisten ja Suomeen palaavien ihmisten pääsyä työmarkkinoille. Usein Suomeen palatessa työllistyminen on yllättävän hankalaa: – Verkostojen puute aiheuttaa usein ongelmia. Tulija ei ole Suomen työputkessa eikä omaa osaamista tunnuta arvostettavan. Tähän ongelmaan kannattaisi keskittyä ja miettiä, miten autetaan ulkosuomalaisia palaamaan ja löytämään paikkansa täältä, Puisto korosti. VTT:n liiketoiminta-alueen johtaja Erja Turunen patisti suomalaisia työnantajia ja koko yhteiskuntaa ymmärtämään osaamisen merkityksen tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa. – Miten löydetään yrityksiin alan parhaat osaajat luomaan innovaatioita? Kuinka varmistetaan, että Suomi on mukana murroksessa ja meillä on huippuasiantuntijat vastaamassa kuumiin aiheisiin, kuten tekoälyyn, kysyi Turunen ja päätti puheenvuoronsa sanoihin: – Ihmisten osaaminen on yrityksen tärkein kilpailuvaltti.

Suomi on Japanin ohella maailman nopeimmin ikääntyviä maita. Yksi tärkeimmistä keinoista vastata ikääntymisen tuomiin haasteisiin on työperäisen maahanmuuton lisääminen.

Uusi 1.5.2019 voimaan astunut tavaramerkkilaki helpottaa tavaramerkin kumoamisessa noudatettavaa menettelyä.