Martti Harmoinen

120 osaajaa / 
Uranuurtaja
35
/
120

Martti Harmoinen

Sähkömoottorin kaasupolkimen kehittäjä 

Teksti: 
Petja Partanen

Vaihtovirtamoottorista tuli jokapaikan voimanlähde, kun Strömbergin insinöörit lisäsivät siihen 1970-luvulla Helsingin metroprojektissa kaasupolkimen. Tänään sama taajuusmuuttajateknologia on käytössä kaikkialla – säästäen ydinvoimalakaupalla sähköä. 
 
"Pohdimme usein Strömbergin elektroniikkatoimistossa, voisiko uusilla elektroniikkakomponenteilla rakentaa nopeudensäätimen vaihtovirtamoottorille. Oikosulkumoottori oli edullinen, luotettava ja huoltovapaa voimanlähde, mutta vaihtovirtaverkossa se pyöri vakionopeudella. 

Jos onnistuisimme rakentamaan toimivan vaihtovirtamoottorikäytön, olisi sillä valtavat markkinat ja olisimme tekemässä jotain todella merkittävää.

Oikosulkumoottorin pyörimisnopeuden säädöstä unelmoitiin muissakin alan yrityksissä. Vuonna 1965 silmiimme osui Brown Bowerin artikkeli uudesta PWM (Pulse Width Modulation) -tekniikasta. Idea tuntui meistä kiehtovalta, Jos onnistuisimme rakentamaan toimivan vaihtovirtamoottorikäytön, olisi sillä valtavat markkinat ja olisimme tekemässä jotain todella merkittävää. 
 
Ensimmäinen oikosulkumoottoria ohjaava PWM-proto saatiin kasaan marraskuussa 1970, mutta ongelmia oli todella paljon. Vuonna 1973 Helsingin metroon haluttiin modernein mahdollinen tekniikka, ja valinta kohdistui kehittämäämme vaihtovirtakäyttöön. Alkoi tosi työ: annetut lupaukset oli lunastettava. 
 
Maailman ensimmäisen oikosulkumoottoreita ja taajuusmuuttajatekniikkaa käyttävän  kulkuneuvon kehitystyössä oli epätoivon hetkiä. Niistä noustiin perinteiseen insinööritapaan: tehtiin lista ongelmista ja haettiin niihin ratkaisu ongelma kerrallaan. Ihmeellistä kyllä, lopulta metrojunan prototyyppi toimi loistavasti ja metron liikenne saattoi alkaa kesällä 1982.
 
Metroprojektissa syntyi ensimmäinen järkevästi suunniteltu ja myös käytännössä toimiva oikosulkumoottorin vaihtovirtakäyttö. Teknologian kehitys jatkui Strömbergin SAMI-taajuusmuuttajaperheessä. Tärkeimmäksi myyntiargumentiksi nousi energian säästö. Kun esimerkiksi ilmavirtauksen kuristussäätö voitiin SAMIn avulla korvata pumpun pyörintänopeuden säädöllä, säästyi huomattavasti energiaa. SAMI oli myös kaupallinen menestys. Alan messuilla kilpailijatkin puhuivat taajuusmuuttajan sijaan SAMIsta."

Julkaistu 31.5.2016

Kuka?

Martti Harmoinen

s. 1934  DI, teknillinen fysiikka TKK Strömberg, elektroniikkatoimiston suunnitteluinsinööri, 1961-1972   Strömberg, Helsingin metroprojekti 1973-79  Strömberg, SAMI-taajuusmuuttajaperheen kehitys 1975-1986  ABB, taajuusmuuttajien tuotekehitys 1986-2000  Suomalainen insinöörityöpalkinto 1981  Professorin arvonimi 1995  

Miten kiinnostuit tekniikan alasta?
Kaveri naapurikylästä pyrki Otaniemeen, joten minäkin päätin yrittää.

Saavutus, josta olet urallasi ylpeä?
Helsingin metron AC-moottorikäyttö ja sitä seurannut SAMI-taajuusmuuttajaperheen kehitystyö.

Lempiharrastus?
Lenkkeily, tekniikan kehityksen seuraaminen.

Suosikkileikkikalu?
Samsung Note 3-kännykkä.

Motto?
Koettelee vaan ei hylkää herra.