Shannon Nichols ja Patricia Virsinger kuvattuna kävelemässä Tampereen keskustassa

Suomen kieli ja paperisota jarruttavat kansainvälisten osaajien kotiutumista

27.10.2021
|
Uutinen

Työpaikat vaativat liian korkeatasoista suomen kielen taitoa, ja oleskelulupaprosessit ovat turhan pitkiä, kertovat TEKin projektityöntekijät ja itsekin kansainväliset opiskelijat Shannon Nichols ja Patricia Virsinger.

Kansainväliset osaajat törmäävät kielimuuriin jo opintojen aikana. Tämä tuli selväksi, kun Shannon Nichols ja Patricia Virsinger selvittivät TEKille, miten kansainväliset osaajat työllistyvät Suomessa ja millaisia esteitä heidän työllistymiselleen on.

Nicholsin ja Virsingerin kokemusten mukaan edes nuoret ja kielitaitoiset suomalaiset eivät ole kovin innostuneita englannin puhumisesta.

– Opiskelen kansainvälisessä maisteriohjelmassa Tampereen yliopistossa. Suurin osa ohjelman suomalaisista opiskelijoista ei vietä aikaa kansainvälisten opiskelijoiden kanssa, koska heillä on jo laajat sosiaaliset verkostot siinä vaiheessa, kun he aloittavat maisteriopinnot. Myös enemmistö yliopiston opiskelijajärjestöistä järjestää vain suomenkielisiä tapahtumia, joten vain Erasmus-vaihto-oppilasjärjestö järjestää erityisesti kansainvälisille opiskelijoille kohdennettuja aktiviteetteja, Shannon Nichols kertoo.

Yhdysvaltalainen Nichols on asunut Suomessa kaksi vuotta ja opiskelee Tampereen yliopistossa kansainvälisessä Peace, Mediation and Conflict Research -maisteriohjelmassa.

Suurin osa kansainvälisistä opiskelijoista muuttaa maahan ja opettelee kielen aikuisena. Mitä kielitasoa työnantajat silloin odottavat?

Unkarilainen Patricia Virsinger tekee parhaillaan gradua LUT-yliopistossa International Marketing Management -ohjelmassa, ja on asunut Suomessa yhtäjaksoisesti yhdeksän vuotta. Hän tuli Suomeen ensimmäistä kertaa vaihto-opiskelijana Oulun yliopistoon.

Virsingerin mielestä ulkomailla asuneet suomalaiset ovat avoimempia kansainvälisille opiskelijoille kuin suomalaiset opiskelijat, jotka eivät ole olleet esimerkiksi opiskelijavaihdossa.

Virsingerin suomen kielen taito parani, kun hän innostui suomalaisesta opiskelijakulttuurista ja lähti mukaan opiskelijajärjestöönsä ja ylioppilaskunnan hallitukseen.

– Kaikki toiminta, kokoukset ja asiakirjat olivat suomeksi. Opiskelijajärjestöt eivät käännä materiaaleja, koska käännösten tekeminen kestää. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse kääntää kerralla valmiiksi, riittää kun vain aloittaa jostain, Virsinger sanoo.

Kielivaatimukset ovat epärealistisia

Shannon Nicholsin ja Patricia Virsingerin mukaan työnantajat vaativat ulkomaisilta natiivitasoista suomen kielen osaamista, mikä ei ole realistista. Työnantajien tulisikin tutustua siihen, mitä erilaiset viralliset kielitaidon tason määrittelevät kriteerit, kuten A-, B- ja C-taso pitävät sisällään.

– Suomen kielen natiivipuhujien on vaikea arvioida ulkomaisten kielitaidon tasoa. Suurin osa kansainvälisistä opiskelijoista muuttaa maahan ja opettelee kielen aikuisena. Mitä kielitasoa työnantajat silloin odottavat? Riittääkö keskitason kieliosaaminen, jos suomalainenkin voi työskennellä keskitason englannilla? Nichols kysyy.

Nichols ehdottaa, että työnantajat voisivat sponsoroida suomen kielen kursseja, jotka voisivat olla esimerkiksi kerran viikossa lounasaikaan. Esimerkiksi yksityiset kielikoulut ovat hyvin kalliita, ja kielikurssit ovat tyypillisesti aikoihin, jotka eivät sovi työssäkäyvälle tai opiskelijalle.

Patricia Virsinger
– Opintoni antoivat minulle syyn rakentaa elämäni Suomeen, ja olen saanut suomalaisia ystäviä ja verkostoja. Haluan myös antaa Suomelle takaisin työntekijänä ja veronmaksajana, Patricia Virsinger sanoo.

Virsinger muistuttaa, ettei kansainvälisyys välttämättä toteudu, vaikka työpaikka olisi englanninkielinen.

– Vaikka työkieli olisi virallisesti englanti, kahvitaukokeskustelut saattavat olla suomeksi, eikä maahanmuuttajia kutsuta mukaan keskusteluihin. Ei riitä, että toimitusjohtajat julistavat työpaikan olevan monimuotoinen, jos työntekijät eivät ota kansainvälisiä kollegoita mukaan. Työpaikoilla pitäisi olla hybridimalli, eli mahdollisuus sekä englannin että suomen kielen käyttöön, Virsinger lisää.

Yritykset eivät tunnista osaamista

Suomalaiset opiskelijat tutustuvat usein alansa yrityksiin jo kandivuosina kesätyössä. Kansainvälisillä opiskelijoilla, jotka opiskelevat kahden vuoden maisteriohjelmassa, ei ole samanlaisia kontakteja yrityksiin. Niinpä he tekevät diplomityönsä yliopistoihin, Nichols ja Virsinger kertovat.

– Kansainväliset opiskelukaverini pääsivät Suomessa harjoitteluun yliopiston projekteihin, kun taas suomalaiset työllistyivät järjestöihin, valtiolle tai suurlähetystöihin. Mielestäni on hieman epäeettistä rekrytoida kansainvälisiä opiskelijoita Suomeen ja markkinoida Suomea kansainvälisenä paikkana, jos täällä ei ole työpaikkoja kansainvälisille osaajille, Nichols huomauttaa.

– Työnantajat eivät tunnista kansainvälistä työkokemusta. Yliopistojen pitäisi yhdistää opiskelijat ja yritykset, sillä pienet projektit voivat johtaa diplomityöpaikkaan ja kesätyöhön, Virsinger ehdottaa.

Mielestäni on hieman epäeettistä rekrytoida kansainvälisiä opiskelijoita Suomeen ja markkinoida Suomea kansainvälisenä paikkana, jos täällä ei ole työpaikkoja kansainvälisille osaajille.

Moni suomalainen työpaikka on edelleen ennakkoluuloinen. Työpaikkailmoitukset saattavat kannustaa ihmisiä erilaisista taustoista hakemaan paikkaa, mutta todellisuudessa hakijat, joilla on suomenkielinen nimi, saavat enemmän kutsuja haastatteluihin kuin ulkomaalaistaustaisella nimellä hakevat.

– Yleensä ensimmäisillä kansainvälisillä työntekijöillä on kaikkein vaikeinta ja pienimmillä yrityksillä on suurin askel palkata kansainvälisiä osaajia. Kuitenkin kun ensimmäinen askel on otettu ja nähdään, että henkilö on pätevä, yritys palkkaa enemmän kansainvälisiä ammattilaisia, Virsinger sanoo.

Lisää resursseja ja läpinäkyvyyttä oleskelulupaprosessiin

Nicholsin ja Virsingerin mielestä maahanmuuttovirasto tarvitsee enemmän resursseja, ja oleskelulupaprosessia tulisi sujuvoittaa.

– Maahanmuuttoviraston pitäisi olla läpinäkyvämpi prosesseissaan ja perustella, miksi hakija saa negatiivisen päätöksen. Maahanmuuttoviraston asiakaspalvelu riippuu siitä, kuka on milloinkin virkailijana, Nichols sanoo.

Kansainväliset opiskelijat ovat keskenään eri asemassa sen mukaan, ovatko he kotoisin EU-maasta vai EU:n ulkopuolelta. EU-maiden ulkopuolelta saapuvat opiskelijat ovat maksaneet lukukausimaksuja Suomessa vuodesta 2016 lähtien, ja kaikki opiskelijat eivät saa stipendejä opintoihinsa.

Kansainvälisten opiskelijoiden täytyy saada hyviä arvosanoja ja tienata tarpeeksi saadakseen oleskeluluvan. Kuitenkaan EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat eivät voi työskennellä kokoaikaisesti. Tämä taas vaikuttaa heidän työuraansa.

– Opiskelijat, joilla on oleskelulupa opiskelun perusteella, voivat työskennellä vuodessa vain rajoitetun tuntimäärän verran. Kuitenkin kansainvälisten opiskelijoiden täytyy todistaa joka vuosi, että heillä on tarpeeksi rahaa pankkitilillä, että he voivat pitää oleskelulupansa. Jos saat opiskelustipendin Suomeen, sinun pitää valmistua tietyssä aikataulussa, kun taas suomalaisilla opiskelijoilla on enemmän aikaa opiskella sekä mahdollisuus opintotukeen, Nichols kertoo.

Oleskelulupa on joko työnantaja- tai sektorikohtainen.

– Työnantajan kanssa pitää olla sitova sopimus, jotta saa olla täällä. Jos menettää työnsä, menettää myös oleskeluluvan, Nichols sanoo.

Shannon Nichols
– Ei kannata kysyä stereotyyppisistä asioista heti, kun tapaa uuden ulkomaisen ihmisen. Esimerkiksi minulta on kysytty ensimmäisenä Trumpista, aseista tai Hollywoodista opituista asioista, koska olen amerikkalainen, Shannon Nichols kertoo.

Kotoutuminen riippuu myös suomalaisista

Nichols ja Virsinger korostavat, että kotoutuminen ei ole pelkästään maahanmuuttajan vastuulla, vaan myös suomalaisten tulee olla aktiivisia. Mikäli maahanmuuttajien halutaan jäävän Suomeen, heidän tulee tuntea olonsa tervetulleeksi.

– Työnantajien pitää tehdä päätös työllistää ulkomaalaisia ja ihmiset tarvitsevat mahdollisuuden. Mitä enemmän suomen kieltä käyttää, sitä enemmän sitä oppii, ja on olemassa erilaisia työkaluja, kuten netin sanakirjat ja kääntäjät, Nichols sanoo.

– Jos vietät aikaa vieraassa maassa vain muiden kansainvälisten ihmisten ympäröimänä, voisit olla yhtä hyvin missä tahansa. En tuntisi kuuluvani maahan, jos paikalliset eivät noteeraisi, että olen täällä, Virsinger painottaa.

 

Lue lisää TEK-lehdestä:

Kielivaatimukset ja ennakkoluulot hankaloittavat maahanmuuttajien rekrytointia tekniikan alalla
Jokinen: 3000 euron värväyspalkkio ulkomaalaisopiskelijoista