Äiti seisoo seinää vasten, pitää vauvaa sylissään yhdellä kädellä ja katsoo kännykkää toisella kädellä

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä ei kannusta perheen perustamiseen

15.10.2021
|
Blogimerkintä

Jos työpaikat panostaisivat perheystävällisyyteen, syntyvyystilastotkin voisivat näyttää toiselta.

Tänä vuonna mediassa on hehkutettu syntyvyyden nousua Suomessa ja povattu suoranaista korona-ajan vauvabuumia. Syntyvyys ei kuitenkaan ole Suomen ikärakenteen kannalta kestävällä tasolla, kertoi Tilastokeskuksen väestöennuste syyskuun lopussa.

Väestöennusteen mukaan Suomessa kuolisi vuoden 2060 loppuun mennessä 700 000 ihmistä enemmän kuin syntyy, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Suomessa syntyisi 2060-luvulla enää alle 40 000 lasta vuosittain.

Samalla kun nuoria aikuisia patistellaan synnytystalkoisiin, sillä välin raskaus- ja perhevapaasyrjintä vaikuttaa yhä erityisesti naisten uraan.

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on liittojen ja tasa-arvovaltuutetun yhteydenottojen kärjessä

Yli puolet työelämää koskevista tasa-arvovaltuutetun neuvontapuhelimeen tulevista puheluista koskee syrjintää raskauden tai perhevapaan perusteella. Kirjallisista yhteydenotoista kolmasosa liittyy raskaussyrjintään.

Raskauteen ja perhevapaisiin liittyviä syrjintäepäilyjä ilmoitetaan tasa-arvovaltuutetun lisäksi säännöllisesti myös työsuojeluviranomaisille, poliisille ja ammattiliittoihin.

Viime syyskuussa palkansaajajärjestöt Akava, STTK ja SAK vetosivat hallitukseen, jotta lakimuutokset raskaudesta ja perhevapaiden käytöstä johtuvan syrjinnän ehkäisemiseksi toteutuisivat.

Ylen haastattelussa Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko kertoo, että raskaus- ja perhevapaasyrjintä on Akavan jäsenliittojen yhteydenottojen viiden kärjessä jatkuvasti. Työntekijät eivät kuitenkaan usein halua, uskalla tai jaksa viedä kanteluja eteenpäin, koska he eivät halua leimautua hankaliksi ja pitävät mahdollista oikeusprosessia työläänä tai kalliina.

Savinkon mukaan laissa pitäisi selvemmin todeta, että raskaus ja perhevapaan käyttäminen eivät ole perusteltuja syitä olla tekemättä tai jatkamatta määräaikaista sopimusta. Käytännössä tällä hetkellä perhevapaalta palaava voi joutua irtisanotuksi ensimmäisenä työpäivänä.

Ratkaisuksi Savinko ehdottaa perhevapaalta palaavalle suoja-aikaa. Kun työntekijä palaa perhevapaalta, hänet saisi irtisanoa esimerkiksi aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua töihin paluusta.

42 prosenttia Mothers in Business -järjestön vuoden 2020 jäsenkyselyyn vastanneista kertoo kohdanneensa syrjintää tai epäasiallista kohtelua työelämässä elämäntilanteensa perusteella. Syrjintä tai epäasiallinen kohtelu ilmenee vastaajien mukaan muun muassa raskaussyrjintänä, urakehityksen tyssäämisenä perheellistymisen myötä tai perhevapaalta palanneen motivaation tai osaamisen väheksymisenä. Järjestön mukaan pelko syrjinnästä ja vaikeudesta edetä uralla saa 20–40-vuotiaat naiset lykkäämään myös omia lapsihaaveitaan.

Mitä jos Suomi ottaisi perhepolitiikassaan mallia Islannista?

Luin taannoin kirjailija, viestintäyrittäjä Satu Rämön vuonna 2018 ilmestyneen kirjan Islantilainen kodinonni – perhe-elämää viikinkien malliin. Kirjassa kerrotaan asiantuntijahaastatteluiden ja käytännön kokemusesimerkkien avulla, miksi Islannin syntyvyys on Pohjoismaiden korkein ja millaista perhepolitiikka tulen ja jään maassa on. Rämö asuu Islannissa islantilaisen puolisonsa ja lastensa kanssa.

Suurin muutos Islannin perhepolitiikkaan oli, kun maassa siirryttiin 3+3+3-malliin vuonna 2001. Maassa on siis yhdeksän kuukauden mittainen vanhempainvapaa, joka on jaettu vanhempien kesken siten, että isä ja äiti saavat molemmat kolme kuukautta. Yhden kolmen kuukauden jakson vanhemmat saavat jakaa kuten haluavat. Ennen perhevapaauudistusta islantilaiset isät eivät pitäneet lainkaan vanhempainvapaita.

Nykyään Islannissa isien käyttämä osuus perhevapaista on Pohjoismaiden korkein, sillä isät käyttävät perhevapaista tällä hetkellä noin kolmanneksen. Suomessa taas viidennes isistä ei pidä lainkaan perhevapaata. THL:n mukaan Suomessa isäkuukauteen sisältynyttä kahta viikkoa pidempää vanhempainvapaata tai nykyisen yhdeksän viikon isyysvapaan lisäksi pidettävää vanhempainvapaata käyttää 1–3 prosenttia isistä.

Koska Islannissa miehetkin jäävät vanhempainvapaalle, eivät vauvojen syntymiset ja vanhempainvapaat aiheuta järjestelypaineita ainoastaan naisvaltaisilla aloilla.

Meillä Suomessa valmisteilla oleva perhevapaauudistus pyrkii jakamaan perhevapaat ja hoitovastuun nykyistä tasaisemmin vanhempien kesken. Perhevapaauudistus on eduskunnan käsittelyssä tämän vuoden syysistuntokaudella, ja uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2022. Uudistuksessa pyritään ottamaan tasa-arvoisesti huomioon kaikki tilanteet, kuten monimuotoiset perheet ja yrittäjyyden eri muodot. Suunta on oikea, mutta työnantajalle jää vielä tehtävää syrjinnän kitkemisessä.

Mitä jos työnantajat tekisivät työpaikoista perheystävällisempiä ja huomaisivat, ettei työntekijän osaaminen häviä minnekään vanhempainvapaan myötä? Työnantajien tulee huomioida myös monimuotoiset perheet, kuten sateenkaariperheet tai itselliset vanhemmat. Kuten kaikessa yhdenvertaisuuden ajamisessa, myös tässä sopii ohjenuora: älä oleta, vaan kysy ja kohtele työntekijää yksilönä, ikään tai sukupuoleen katsomatta.

Paras lopputulos olisi, jos vanhemmat jakaisivat vanhempainvapaat nykyistä tasapuolisemmin. Näin vanhemmuus vaikuttaisi yhtä lailla kummankin vanhemman uraan, palkkakehitykseen ja eläkkeeseen. Tasapuolisempi perhevapaiden jako myös kitkisi raskaus- ja perhesyrjintää, ja parantaisi perheiden hyvinvointia, kun yhä useampi isä käyttäisi oikeutensa perhevapaaseen. Nähtäväksi jää, miten uusi perhevapaamalli vaikuttaa.

 

Osallistu TEKin urawebinaariin 18.10.: Urakehitys ja perhe – saavutettava yhtälö

Akava: Raamit on rakennettu, päätösvastuu siirtyy työpaikoille ja perheille

TEK-lehti: Miksi lasten hankkiminen uhkaa työuraa?