Työpaikkakiusaaminen

Työpaikkakiusaaminen, työntekijän oikeudet ja työnantajan velvollisuudet kiusaamistapauksissa.

Sisältöä muutettu 17.1.2008

Työpaikkakiusaaminen (Häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu)

Lainsäädäntö

Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa.

Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Työnantajan velvollisuutena on myös tarkkailla työyhteisön tilaa, jotta mahdolliset häirintätilanteet tulisivat ilmi jo varhaisessa vaiheessa.

Työnantajan on myös edistettävä suhteitaan työntekijöihin, sekä työntekijäin keskinäisiä suhteita. Tämä tarkoittaa hyvää työilmapiiriä edistäviä toimenpiteitä, joihin kuuluvat mm. perehdyttäminen työn tavoitteita palvelevaan käyttäytymiseen, asialliseen ja avoimeen vuorovaikutukseen sekä yhteistyöhön. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti ja huolehdittava työturvallisuudesta niin, etteivät työntekijät joudu työssään alttiiksi tapaturmille tai saa työn johdosta haittaa terveydelleen.

Mikä on häirintää?

Häirintä tai epäasiallinen kohtelu voi ilmetä monella tavalla. Ne on yleensä helppo tunnistaa, vaikka niitä on vaikea määritellä. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu voivat ilmetä esimerkiksi kiusaamisena, seksuaalisena häirintänä tai työnantajan työnjohtovaltuuksien ylittämisenä. Häirintä on useimmiten järjestelmällistä ja jatkuvaa toista alistavaa toimintaa tai käyttäytymistä. Se voi ilmetä asiattomina vihjailuina, jotka kohdistuvat ikään, sukupuoleen, ihonväriin, ulkomuotoon, mielipiteisiin tai vakaumukseen. Häirintää on myös loukkaava käytös sanoin, toimin tai asentein. Häirintä voi olla sukupuolista häirintää tai ahdistelua. Myös ilmehtiminen, elehtiminen, alastonkuvat ja karkea puhe voivat olla häirintää. Epäasiallista kohtelua on esimerkiksi henkilön työsuorituksen jatkuva perusteeton arvostelu ja henkilön mustamaalaaminen, asiaton nimittely tai eristäminen työyhteisöstä. Myös työtehtävien tai työsuhde-etujen perusteeton poisottaminen voi olla epäasiallista kohtelua.

Toisaalta häirintää tai epäasiallista kohtelua eivät ole ihmisten väliset näkemyserot tai erimielisyydet vaikka ne koettaisiinkin loukkaavina ja huonontaisivat keskinäisiä suhteita. Häirintää ei myöskään ole työtä koskevien pulmien käsittely- ja ratkaisuyritykset, tapa johtaa työtä käskyillä, tai perusteltu kurinpidollinen toimenpide, vaikka ne tuntuisivatkin ahdistavilta.

Häirinnän seuraukset

Jatkuvana tai säännöllisenä häirintä ja epäasiallinen kohtelu aiheuttavat haittaa tai vaaraa kohteen terveydelle. Häirintä saattaa aiheuttaa häirinnän kohteelle psykosomaattisia ongelmia, sairauksia ja ahdistumista. Pitkälle edenneessä tilanteessa yksilölle saattaa tulla vaikeuksia työssä, hänen fyysiset ja psyykkiset voimavaransa ovat vaarassa ehtyä, hän saattaa joutua pitkäaikaiselle sairauslomalle ja jopa siirtymään ennenaikaiselle eläkkeelle.

Mitä häirityn tulee tehdä?

Kaikenlaisen häirinnän kohteeksi joutuneen pitää ilmaista häiritsijälle selkeästi ja yksiselitteisesti, että hän kokee häiritsijän käyttäytymisen kiusalliseksi tai loukkaavaksi ja pyytää häntä lopettamaan. Häirintätilanteesta on hyvä kirjata tapahtuma-ajat ja -paikat sekä se, mitä tapahtui ja ketkä olivat läsnä. Kirjatuilla asioilla saattaa olla merkitystä myöhemmin asiaa selvitettäessä.

Häirinnästä tulee ilmoittaa lähimmälle esimiehelle, häiritsijän esimiehelle, työsuojeluvaltuutetulle tai luottamusmiehelle. Myös työterveyshuollolta voi pyytää apua tilanteen selvittämiseksi. Ilmoituksen häirinnästä voi tehdä häiritty itse tai kuka tahansa työtovereista.

Työnantajan velvollisuudet

Työnantajalla on velvollisuus, ilmoituksen saatuaan tai häirintää havaittuaan, ryhtyä oma-aloitteisesti toimiin häirinnän lopettamiseksi. Työnantajan tulee ottaa asia esille häirinnän osapuolten kesken ja hakea neuvotteluilla ratkaisua. Jos häirintää ei saada loppumaan, häiritsijälle voidaan antaa ensin huomautus, ja jos se ei auta, varoitus. Joskus myös siirto muihin tehtäviin tai toiselle osastolle on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Viimeisenä keinona voidaan irtisanoa tai purkaa työsuhde, mikäli työsopimuslain mukaiset perusteet täyttyvät. Jos työnantaja ei puutu häirintään, työnantaja saattaa syyllistyä työturvallisuusrikokseen. Jos työpaikalla ei ryhdytä toimenpiteisiin häirinnän lopettamiseksi, tai omat toimenpiteet eivät auta, voi tietoa ja apua pyytää työterveyshuollosta tai työsuojelupiiristä.

Lainkohdat: Työturvallisuuslaki (lähinnä 18 § ja 28 §) ja rikoslaki 47 luku 1 §