Vuorotteluvapaa

Tietoa vuorotteluvapaasta.

Sisältöä on muutettu 26.2.2019

Mitä vuorotteluvapaa on?

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä määräaikaisesti vapautetaan palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta ja jossa työnantaja vastaavaksi ajaksi palkkaa työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaan aikana työntekijän työsuhde siis on "lepotilassa". Vuorotteluvapaan työntekijä voi käyttää haluamallaan tavalla, esimerkiksi opiskeluun, koulutukseen, kuntoutukseen, lasten hoitoon, harrastuksiin tai lepoon. Vuorotteluvapaan ajalta työntekijälle maksetaan vuorottelukorvausta. Vuorotteluvapaata voivat pitää työntekijät, virkamiehet ja viranhaltijat. Vuorotteluvapaan aikana saa myös tehdä toista kokoaikatyötä tai harjoittaa päätoimista yritystoimintaa, vaikka tämä ei ole vuorotteluvapaajärjestelmän tarkoituksen mukaista. Työnteko vuorotteluvapaan aikana vaikuttaa kuitenkin oikeuteen saada vuorottelukorvausta.

Vuorotteluvapaasta sopiminen

Vuorotteluvapaa perustuu vapaaehtoisuuteen. Työnantaja ja työntekijä sopivat vuorotteluvapaasta. Vuorottelusopimus on tehtävä kirjallisesti. Tässä sopimuksessa työnantaja myös sitoutuu palkkaamaan työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Sopimusmalleja saa työvoimatoimistoista ja omasta työttömyyskassasta.

Vuorotteluvapaan edellytykset

Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen kalenterikuukauden päättymisen jälkeen, jonka aikana vuorottelija täyttää iän, joka vastaa työntekijän eläkelain mukaista vanhuuseläkkeen alkamisen alaikärajaa vähennettynä kolmella vuodella. Vuorotteluvapaalle voi jäädä kokoaikatyöntekijä ja työntekijä, jonka työaika on yli 75 % alan kokoaikaisen työntekijän työajasta, jos työntekijän palvelussuhde työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan aloittamista. Tähän vuoden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 päivän palkaton poissaolo. Sairaudesta ja tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan vuoden työssäoloa laskettaessa työssäoloon. Lisäksi edellytetään, että vuorotteluvapaalle pääsevällä työntekijällä tulee olla työeläkelakien mukaista työssäoloa vähintään 20 vuotta. Tällöin työssäoloksi lasketaan kaikki aikaisempi työ- tai virkasuhteessa ja yrittäjänä tehty työ. Työssäoloon rinnastetaan myös perhevapaat ja asevelvollisuusaika. Ajasta enintään neljännes voi olla ko. aikaa.

Vuorotteluvapaan pituus 

Vuorotteluvapaan pituus on vähintään 100 ja enintään 180 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaata ei voi jaksottaa. Vapaa on aina pidettävä yhdessä jaksossa. Jotta työntekijä pääsisi uudelleen vuorotteluvapaalle, tulee hänellä olla uutta työhistoriaa vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisen jälkeen.

Työttömän palkkaaminen vapaan ajaksi

Vuorotteluvapaan ajaksi työnantajan on palkattava työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö, jonka ei tarvitse olla työvoimatoimiston osoittama. Palkattavan henkilön on täytynyt olla työttömänä vähintään 90 kalenteripäivää. Tämä edellytys ei kuitenkaan koske alle 30 vuotiaita työttömiä työnhakijoita, joiden ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi. Lisäksi edellytys ei koske alle 25 vuotiaita ja yli 55 vuotiaita työttömiä työnhakijoita. Työtön on palkattava kokoaikatyöhön, jossa työaika on vähintään vuorotteluvapaalle jäävän työntekijän työajan pituinen. Työtöntä ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin, joita vapaalle siirtyvä on hoitanut. Vuorotteluvapaan ajaksi palkattavaan työttömään noudatetaan määräaikaisia palvelussuhteita koskevia lakeja ja määräyksiä. Määräaikainen työsuhde päättyy sovitun määräajan päättyessä ilman irtisanomista. Jos vuorotteluvapaan ajaksi palkatun työntekijän palvelussuhde päättyy jostakin syystä ennen vapaan loppumista, vuorotteluvapaa jatkuu normaalisti. Työnantajan on tällöin viivytyksettä palkattava uusi työtön jäljellä olevaksi ajaksi lukuun ottamatta poikkeuksellisia tilanteita, joissa palkkaaminen ei ole jäljellä olevan ajan lyhyyden, työvoiman saatavuuden tai muun asiallisesti hyväksyttävän syyn vuoksi mahdollista.

Vuorottelukorvaus

Vuorotteluvapaan ajalta maksettava vuorottelukorvaus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon työntekijällä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Vuorottelukorvausta laskettaessa lapsikorotuksia ei oteta huomioon. Korvaus on veronalaista tuloa. Luontoisetujen jatkumisesta vuorotteluvapaan aikana voidaan sopia työnantajan kanssa, jolloin ne vaikuttavat vuorottelukorvauksen määrään vähentävästi. Vuorottelukorvausta vähentävät myös muut vapaan aikana saadut ansiotulot. Tällöin korvauksen perusteeksi tulee ns. soviteltu päiväraha. Tämä tarkoittaa sitä, että vuorottelukorvauksesta vähennetään 50 prosenttia saaduista ansiotuloista.

Vuorottelukorvauksen hakeminen

Työnantajan on toimitettava työvoimatoimistolle ennen vapaan alkamista alkuperäinen vuorottelusopimus ja luotettava selvitys työttömän palkkaamisesta vapaan ajaksi, mieluiten jäljennös työsopimuksesta. Vapaalle jäävän työntekijän on toimitettava ennen vapaan alkamista työvoimatoimistolle henkilötietonsa ja selvitys vapaan edellytysten täyttymisestä. Korvausta haetaan omasta työttömyyskassasta tai KELAsta. Hakemuksia saa työvoimatoimistoista tai omasta työttömyyskassasta, liitteeksi tarvitaan palkkatodistus vuoden ajalta ennen vapaan alkamista sekä kopio vuorotteluvapaasopimuksesta. Vuorottelukorvauksen voi saada takautuvasti kolmelta kuukaudelta.

Erityiskysymykset

Vuorotteluvapaan ajalta ei kerry vuosilomaa.

Vuorotteluvapaan voi keskeyttää vain sopimalla tästä työnantajan kanssa.

Vuorotteluvapaa päättyy äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan alkaessa.

Vuorottelukorvausta ei makseta ajalta, jona henkilö saa sairauspäivärahaa.

Vuorottelijalla on oikeus vuorotteluvapaan päätyttyä palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on vuorottelijalle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen tai palvelussuhteen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta sopimuksen mukaista työtä.

Vuorotteluvapaan aikana eläkettä karttuu vähemmän kuin työssäoloajalta. Vuorotteluvapaan vaikutuksen eläkkeeseen voi selvittää eläkevakuutusyhtiöstä tai Eläketurvakeskuksesta.

Lainkohdat: Vuorotteluvapaalaki

 

Asiasanat: