Vanhempainvapaa

Tietoa vanhempainvapaan ehdoista ja kestosta sekä vanhempainrahasta.

Sisältöä muutettu 18.4.2018

Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitettu vanhempainrahakausi. Vanhempainrahakausi alkaa äitiysrahakauden päätyttyä. Vanhempainrahaa maksetaan äidille tai isälle, mutta ei samalta ajalta molemmille. Sitä maksetaan yhden lapsen syntymän perusteella 158 arkipäivää. Jos lapsia on syntynyt samalla kertaa useampia, aikaa pidennetään 60 arkipäivällä kutakin lasta kohden toisesta lapsesta alkaen. Keskoslapsen vanhemman vanhempainrahakautta pidennetään niin monella arkipäivällä kuin äitiysraha on aikaistunut 30 arkipäivästä ennen laskettua aikaa. Vanhempainrahan saamisen edellytyksenä on, että vanhempi asuu Suomessa ja on ollut sairausvakuutettuna Suomessa ennen laskettua synnytysaikaa 180 päivää. Lisäksi edellytetään, että äiti on käynyt jälkitarkastuksessa 5-12 viikon kuluessa synnytyksestä. Vanhempainrahan maksaminen päättyy, jos alkaa oikeus uuteen erityisäitiys-, äitiys- tai vanhempainrahaan. Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaata enintään kahdessa osassa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia. Kun tämä oikeus on sekä lapsen äidillä että isällä, voidaan vanhempainvapaa jakaa yhteensä enintään neljään jaksoon, joista äiti pitää kaksi ja isä kaksi.

Osa-aikatyötä tekevillä pienen lapsen vanhemmilla on mahdollisuus saada osittaista vanhempainrahaa. Tällöin vanhemmat jakavat keskenään lapsen hoitovastuun sopimalla osa-aikatyöstä samalle ajanjaksolle niin, että lasta hoitaa vuorotellen toinen vanhemmista. Sopimus osa-aikatyöstä tehdään työnantajan kanssa vähintään kahden kuukauden ajaksi. Osa-aikaiseksi työ katsotaan silloin, kun työntekijän työaika ja palkka vähenee 40-60 prosenttia.

Vanhempainvapaan pitämisestä ja sen pituudesta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole puolison työhön menon ja siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen takia mahdollista, työntekijällä on oikeus jäädä vanhempainvapaalle kuukauden kuluttua ilmoituksesta, ellei siitä aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Työnantajan on katsoessaan, ettei voi suostua kuukauden ilmoitusaikaan, esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisen perusteena olevista seikoista.

Työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa vapaan ajankohdan vähintään kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen. Perustellulla syyllä tarkoitetaan lähinnä sellaista lapsen hoitoedellytyksissä tapahtuvaa ennalta arvaamatonta ja oleellista muutosta, jota työntekijä ei ole voinut ottaa huomioon ilmoittaessaan vapaan ajankohdan. Tällaisina syinä voidaan pitää esimerkiksi lapsen tai toisen vanhemman vakavaa ja pitkäaikaista sairastumista tai kuolemaa, vanhempien erilleen muuttamista tai avioeroa tai muuta vastaavaa muutosta lapsen hoitoedellytyksissä. Myös uutta raskautta pidetään tällaisena syynä. Toisaalta tilapäisiä taloudellisia vaikeuksia ei pidetä hoitoedellytysten muutoksena.

Vanhempainvapaalta ei makseta palkkaa ellei asiasta ole sovittu toisin. Vanhempainrahaa haetaan Kelasta viimeistään yhtä kuukautta ennen sitä päivää, josta sitä halutaan saada. Vanhempainrahan suuruus määräytyy pääsääntöisesti päivärahan alkamista edeltävänä vuonna vahvistetussa verotuksessa todettujen työtulojen perusteella. Jos työtuloja ei ole ollut, raha maksetaan minimisuuruisena. Jos työtulot ovat edellisen verotuksen jälkeen olennaisesti parantuneet (vähintään 20% suuremmat), päiväraha voidaan määritellä viimeisen kuuden kuukauden tulojen perusteella. Jos työntekijä on työssä vanhempainrahakaudella, päiväraha maksetaan minimimääräisenä työssäolopäiviltä. Päätoiminen opiskelu rinnastetaan työssäoloon. Työhönmenosta ja opiskelusta on ilmoitettava Kelaan. Vanhempainraha on verollinen.

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan vanhempainvapaaseen. Jos työnantaja irtisanoo vanhempainvapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän vanhempainvapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. Työnantaja ei myöskään saa irtisanoa vanhempainvapaalla olevan työntekijän työsopimusta taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla ellei työnantajan toiminta pääty kokonaan.

Vanhempainvapaan päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä.

Työntekijälle kertyy vuosilomaa yhtä lasta kohden yhteensä enintään 156 äitiys- ja vanhempainvapaapäivän ja vastaavasti 156 isyys- ja vanhempainvapaapäivän ajalta. Käytännössä siis koko äitiys-ja isyysvapaan ajalta kertyy vuosilomaa, koska niiden pituus ei ylitä 156 päivää. Tämän lisäksi vuosilomaa kertyy osasta vanhempainvapaata (jäljellä oleva osa edellä mainitusta 156 päivästä).

Lainkohdat: Työsopimuslaki 4 luku 1§, 4 luku 3a §, 4 luku 8§, 4 luku 9§ ja 7 luku 9§ ja vuosilomalaki 7§ 2 mom 1 kohta sekä sairausvakuutuslaki 9 luku

Asiasanat: