Luottamusvaltuutettu

Työntekijät, joilla ei ole työehtosopimuksessa tarkoitettua luottamusmiestä, voivat valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun.

Sisältöä muutettu 1.8.2012

Työsopimuslaissa säädetään, että "työntekijät, joilla ei ole työnantajaa työehtosopimuslain nojalla sitovassa työehtosopimuksessa tarkoitettua luottamusmiestä, voivat valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun". Säännöksestä käy ilmi, että luottamusvaltuutettu on luottamusmiehiin nähden toissijainen. Tämän vuoksi luottamusvaltuutetun voivat valita vain ne työntekijät, joilla ei ole työehtosopimuksen mukaista luottamusmiestä. Säännöksellä on pyritty varmistamaan, että kaikilla työntekijöillä ja henkilöstöryhmillä on mahdollisuus valita itselleen edustaja. Työntekijöiden on aina valittava luottamusvaltuutettu keskuudestaan, eli hänen on aina oltava saman työpaikan työntekijä.

Luottamusvaltuutettu valitaan henkilöstöryhmittäin. Näitä ovat lähinnä yhteistoimintalain mukaan määräytyvät henkilöstöryhmät. Siten esimerkiksi yrityksen ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusvaltuutettu, jos heillä ei ole mahdollisuutta valita itselleen työehtosopimuksen mukaista luottamusmiestä.

Laissa ei ole lainkaan säännöksiä luottamusvaltuutetun valintamenettelystä, vaan tämä on jätetty työntekijöiden itsensä päätettäväksi. Vaalitapa on siis vapaamuotoinen ja siksi vaalit voidaan kussakin tapauksessa järjestää tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Epäselvyyksien välttämiseksi luottamusvaltuutetun valinnasta on aina syytä ilmoittaa heti kirjallisesti työnantajalle. Työsopimuslain työnantajaa velvoittavat säännökset tulevat nimittäin sovellettavaksi yleensä vasta siitä ajankohdasta, jolloin ilmoitus on tehty. Esimerkiksi luottamusvaltuutetun alla kuvattu erityinen suoja tulee voimaan vasta ilmoituksen tekemisestä.

Luottamusvaltuutetun tehtävistä ja toimivallasta on määräyksiä useissa laeissa. Tässä luettelo tärkeimmistä tehtävistä:

  • luottamusvaltuutettu toimii yhteistoimintalaissa tarkoitettuna henkilöstön edustajana
  • luottamusvaltuutettu voi olla työntekijän avustajana, kun työntekijää kuullaan työsopimuksen päättämistä koskevassa asiassa
  • lomauttamisia koskeva työnantajan ennakkoselvitysvelvollisuus voidaan täyttää neuvottelemalla asiasta luottamusvaltuutetun kanssa
  • taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvia irtisanomisia koskeva selvitysvelvollisuus voidaan täyttää neuvottelemalla asiasta luottamusvaltuutetun kanssa
  • luottamusvaltuutettu edustaa työntekijöitä tehtäessä työaikalaissa tarkoitettua paikallista sopimusta
  • luottamusvaltuutettu voi sopia työaikalaissa tarkoitetusta lisäyiltyöstä
  • luottamusvaltuutettu voi sopia työaikalaissa tarkoitetusta vuorokausilevon tilapäisestä lyhentämisestä
  • luottamusvaltuutetulla on oikeus nähdä edustamiensa työntekijöitten työtä koskeva työaikakirjanpito ja heidän työaikaansa koskevat sopimukset
  • luottamusvaltuutetulla on oikeus nähdä edustamiaan työntekijöitä koskeva vuosilomakirjanpito
  • luottamusvaltuutetulla on tasa-arvolain mukaan itsenäinen oikeus saada palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja, silloin kun on aihetta epäillä palkkasyrjintää sukupuolen perusteella

Lisäksi työntekijät voivat erikseen enemmistöpäätöksin valtuuttaa luottamusvaltuutetun edustamaan heitä valtuutuksessa määrätyissä työsuhteita ja työoloja koskevissa asioissa. Syytä on myös todeta, että jokainen työntekijä voi tietenkin erikseen valtuuttaa luottamusvaltuutetun toimimaan hänen "asiamiehenään" jossakin työsuhdettaan koskevassa asiassa.

Luottamusvaltuutetulla on oikeus saada laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot sekä riittävästi vapautusta työstään. Työnantajan on korvattava tästä aiheutuva ansion menetys. Muiden tehtävien hoitamiseksi luottamusvaltuutetulle annettavasta työstä vapautuksesta ja ansion menetyksen korvaamisesta on sovittava työnantajan kanssa.

Työnantaja saa irtisanoa luottamusvaltuutetun työsopimuksen hänen henkilöönsä liittyvällä irtisanomisperusteella vain, jos niiden työntekijöiden enemmistö, joita luottamusvaltuutettu edustaa, antaa siihen suostumuksensa. Työnantaja saa irtisanoa luottamusvaltuutetun työsopimuksen taloudellisella ja tuotannollisella irtisanomisperusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä taikka työnantajan konkurssin perusteella vain, jos luottamusvaltuutetun työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön. Työnantaja, joka on laissa säädettyjen perusteiden vastaisesti päättänyt luottamusvaltuutetun työsopimuksen, on määrättävä maksamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Yksinomaisena korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 30 kuukauden palkka.

Työnantaja saa lomauttaa luottamusvaltuutetun vain, jos luottamusvaltuutetun työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön. Työnantaja, joka on laissa säädettyjen perusteiden vastaisesti lomauttanut luottamusvaltuutetun, on korvattava hänelle näin aiheutettu vahinko.

Liikkeen luovutuksen yhteydessä luottamusvaltuutettu säilyttää asemansa, jos liike tai sen osa sitä luovutettaessa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luottamusvaltuutetun toimikausi päättyy liikkeen luovutuksen johdosta, hänellä on yllä selostettu irtisanomissuoja kuusi kuukautta toimikautensa päättymisestä.

Rikoslaissa on myös säädetty rangaistus luottamusvaltuutetun oikeuksien loukkaamisesta tai luottamusvaltuutetun valinnan estämisestä.

Lainkohdat: Työsopimuslaki 5 luku 2 § 4 mom, 5 luku 3 §, 7 luku 10 §, 9 luku 2 § 1 mom, 9 luku 3 § 2 mom, 12 luku 2 § 1 mom, 13 luku 3 §, 13 luku 4 §, 13 luku 11 § 1 mom, laki yhteistoiminnasta yrityksissä  2 luku 8 §, laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 10 §, työaikalaki 10 §, 11 §, 19 § 2 mom, 29 § 1 mom  ja rikoslaki 47 luku 4 § ja 5 §