Liikesalaisuudet sekä salassapitosopimus

Mitkä asiat voivat olla liikesalaisuuksia ja missä tilanteissa salassapitosopimuksia voidaan tehdä?

Sisältöä muutettu 22.8.2018

Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä oikeudettomasti käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia. Tämä kielto koskee kaikkia työnantajan liikesalaisuuksia, jotka on työntekijälle uskottu tai jotka hän muuten on saanut tietoonsa. Tämä kielto on voimassa kaikissa työsuhteissa automaattisesti koko työsuhteen ajan. Tällöin on syytä muistaa, että myös irtisanomisaika on osa työsuhdetta vaikka työntekijä olisikin vapautettu työntekovelvoitteesta. Jos työntekijä on hankkinut tiedot oikeudettomasti, yllä mainittu kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Näiden säännösten oleellisesta rikkomisesta seuraa yleensä työsopimuksen irtisanominen tai purku. Työntekijältä voidaan myös vaatia vahingonkorvausta. Liikesalaisuu-den ilmaisseen työntekijän ohella työnantajalle syntyneen vahingon korvaamisesta on vastuussa myös se, jolle työntekijä ilmaisi tiedot, jos viimeksi mainittu tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää työntekijän menetelleen oikeudettomasti.

Laissa ei ole tarkasti määritelty liikesalaisuuden sisältöä. Se määräytyy tapauskohtaisesti ja on käytännössä hyvin laaja. Liikesalaisuuksia ovat esimerkiksi taloudelliset ja tekniset tiedot sekä tiedot työmenetelmistä, tietokoneohjelmista, tuotantomääristä, erilaisista kaavoista ja asiakasrekistereistä. Olennaista on se, että liikesalaisuudella on objektiivisesti arvioiden merkitystä työnantajalle. Liikesalaisuuksien ilmaisukiellon voimassaolo ei edellytä, että työnantaja ilmoittaa työntekijälle, mitkä tiedot ovat salassa pidettäviä. Liikesalaisuus on kuitenkin vain sellainen tieto, joka on salattu. Se ei voi olla tieto, jonka työnantaja on tehnyt julkiseksi tai paljastanut oma-aloitteisesti.

Liikesalaisuuksia koskevat työsopimuslain rajoitukset ovat voimassa vain työsuhteen aikana. Salassapitosopimuksella työntekijän salassapitovelvollisuutta voidaan kuitenkin jatkaa myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Toisinaan tiettyjen työnantajan etujen turvaaminen jopa edellyttää tällaisen sopimuksen tekemistä. Työntekijälle salassapitosopimuksesta saattaa kuitenkin olla haittaa. Tämän vuoksi salassapitosopimuksesta ei tulisi tehdä liian laajaa. Tällaisessa sopimuksessa tulisi aina pyrkiä yksityiskohtaisesti määrittelemään mitkä asiat on pidettävä salassa. Salassapitosopimuksen tekeminen on aina sallittua, eikä sen voimassaololle ole säädetty mitään enimmäisaikaa. Ikuisesti voimassa oleva salassapitovelvollisuus ei kuitenkaan työntekijän kannalta ole kovinkaan houkutteleva ja työntekijän kannattaa sellaista välttää. Työntekijän tulisikin pyrkiä sopimaan salassapitosopimuksen voimassaoloaika "järkevän" pituiseksi. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, ettei salassapitosopimusta kannata tehdä vuotta tai kahta pidemmäksi ajaksi työsuhteen päättymisen jälkeen. Salassapitosopimukset saattavat myös sisältää sopimussakon, joka on maksettava toiselle osapuolelle, jos sopimuksen velvoitteita rikotaan. Ellei salassapitosopimus sisällä sopimussakkoa, voi kysymykseen tulla vain vahingonkorvaus.

Vaikka työsopimuslain liikesalaisuuksia koskevat rajoitukset ovat voimassa vain työsuhteen aikana on niiden ilmaiseminen kuitenkin kielletty rikoslaissa kahden vuoden ajan työsuhteen päättymisestä. Tällöin on kuitenkin erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että rikoslain kielto koskee vain tilanteita, jossa henkilö luovuttaa tiedot hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä tai toista vahingoittaakseen. Lisäksi rangaistavuus edellyttää tahallista tekoa. Tietojen ilmaiseminen jossakin muussa tarkoituksessa työsuhteen päättymisen jälkeen ei ole rangaistavaa.

Yrityssalaisuuden oikeudettomasta ilmaisemisesta ja väärinkäyttämisestä on säädetty rangaistus rikoslaissa. Yrityssalaisuuden käsite vastaa liikesalaisuuden käsitettä. Rangaistuksena tulee kysymykseen sakko tai enintään kahden vuoden vankeusrangaistus. 

Salassapitosopimus, joka ei sisällä mitään muita velvoitteita tiettyjen salassa pidettäviksi määriteltyjen asioiden lisäksi, ei estä työntekijää tekemästä työtä. Työntekijä voi jopa mennä kilpailijan palvelukseen, kunhan hän ei ilmaise tai käytä hyödykseen salassapitovelvollisuuden piirissä olevia asioita. Usein kuitenkin tehdään sekä salassapitosopimus että kilpailukieltosopimus, jolloin tilanne tietenkin on toinen.

Lainkohdat:Työsopimuslaki 3 luku 4§ ja 12 luku 1§ sekä rikoslaki 30 luku 5§, 6§ ja 11§ sekä 38 luku 1§ ja 2§

 

Asiasanat: