Irtisanotun tai lomautetun muutosturva

Mitä muutosturva tarkoittaa? Kenellä on oikeus muutosturvaan?

Sisältöä muutettu 1.6.2020


Muutosturvan tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa irtisanotun tai lomautetun työntekijän pääsyä uuteen työhön.
Toimintamallin osapuolia ovat työnantaja, työntekijä ja TE-toimisto. Siihen kuuluu irtisanotun palkallista vapaata uuden työn etsimistä varten, työnantajan tehostunutta tiedotusta, henkilöstön kanssa tehtävä toimintasuunnitelma sekä TE-toimiston kanssa laadittavat työllistymissuunnitelmat.  

Mitä muutosturva tarkoittaa

Muutosturvan toimintamalliin sisältyy 

  • työnantajan tehostunut tiedotus
  • työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma, jonka työnantaja tekee henkilöstön kanssa
  • irtisanotun työllistymissuunnitelma, joka laaditaan TE-toimistossa
  • irtisanotun palkallinen vapaa, jotta hän voi etsiä uutta työtä
  • irtisanotuille koulutusta irtisanomisaikana tai työttömyyden alkuvaiheessa
  • irtisanotuille työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien

Työllistymisvapaa

Työntekijällä, jonka työnantaja on irtisanonut taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla tai saneerausmenettelyn yhteydessä, on oikeus palkalliseen vapaaseen irtisanomisaikana hakiessaan töitä, osallistuessaan työllistymissuunnitelman tekoon tai siinä sovittuihin toimenpiteisiin. Vapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan (5 – 20 päivää). Vapaasta ei saa aiheutua merkittävää haittaa yritykselle ja siitä on ilmoitettava työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista.

Katso myös työllistymisvapaata koskeva sivu.

Työllistymissuunnitelma

Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla on oikeus TE-toimiston kanssa yhteistyössä tehtävään henkilökohtaiseen työllistymissuunnitelmaan. Suunnitelmassa sovitaan työnhausta ja sen tavoitteista, työnhakijan palvelutarpeen mukaisista julkisista työvoima- ja yrityspalveluista ja muista työllistymistä edistävistä palveluista, joilla parhaiten edistetään työnhakijan pikaista ja pysyvää työllistymistä uuteen työpaikkaan.

Työllistymissuunnitelmassasi tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta työnhakija voi saada päivärahan korotettuna. Korotusosaa ja korotettua ansio-osaa maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta yhteensä enintään 200 päivältä.

Työnantajan velvollisuudet

Yhteistoimintalain piiriin kuuluvan työnantajan on aina ilmoitettava kirjallisesti TE-toimistoon yhteistoimintaneuvotteluiden alkamisesta, jos neuvottelut voivat johtaa lomauttamisiin tai irtisanomisiin. Jos irtisanottavia on vähintään kymmenen, työnantajan tulee ilmoittaa TE-toimistoon irtisanottujen työsuhteen päättymisestä. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi irtisanottavien työntekijöiden lukumäärä, ammatit tai työtehtävät ja työsuhteiden päättymisajankohdat. Jos taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla irtisanottavia työntekijöitä on vähintään kymmenen, työnantajalla on myös velvollisuus tiedottaa työntekijöille, että heillä on oikeus TE-toimistossa laadittavaan työllistymissuunnitelmaan.

Neuvottelujen koskiessa vähintään kymmenen henkilön irtisanomista työnantaja tekee henkilöstön kanssa toimintasuunnitelman ja alle kymmenen henkilön irtisanomisissa esittää toimintaperiaatteet irtisanomisajan tukipalveluista.

Työllistymistä edistävä valmennus tai koulutus sekä työterveyshuolto

Työnantaja on velvollinen tarjoamaan tuotannollisen tai taloudellisen syyn perusteella irtisanotuille tilaisuuden osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen ja järjestettävä työterveyshuollon palvelut työntekovelvollisuuden päättymisen jälkeen, jos

  • työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä ja
  • työntekijä on ollut ennen työsuhteen päättymistä yhdenjaksoisesti vähintään 5 vuotta työnantajan palveluksessa.

Valmennuksen tai koulutuksen on arvoltaan vastattava vähintään työntekijän laskennallista palkkaa kuukauden ajalta tai irtisanotun työntekijän kanssa samassa toimipaikassa työskentelevän henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota siitä riippuen, kumpi on suurempi. Valmennus tai koulutus on toteutettava kahden kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä. Työnantaja ja työntekijä voivat vaihtoehtoisesti sopia, että työnantaja kustantaa työntekijän itse hankkiman koulutuksen tai valmennuksen kokonaan tai osittain.

Mikäli työnantaja laiminlyö velvollisuutensa tarjota koulutusta tai valmennusta, sen on maksettava työntekijälle koulutuksen tai valmennuksen arvoa vastaava korvaus.

Kun edellä mainitut edellytykset täyttyvät, työnantajan on järjestettävä tuotannollisen tai taloudellisen syyn perusteella irtisanotulle työterveyshuollon palvelut 6 kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisen jälkeen saman tasoisena ja laajuisena kuin työsuhteessa oleville. Velvollisuus työterveyshuollon järjestämiseen lakkaa, kun irtisanottu työntekijä siirtyy toistaiseksi voimassa olevaan tai vähintään kuusi kuukautta kestävään määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen toisen työnantajan palvelukseen.

Tärkeimmät lainkohdat: Työsopimuslaki 7 luku 12-14 §, 9 luku 3 §, Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (lähinnä 8 luku 48-49 §), Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (lähinnä 2 luku 6-7 §), Työttömyysturvalaki sekä Työterveyshuoltolaki 2§