Hallintoedustus

Tietoa henkilöstön osallistumisesta yrityksen hallintoon.

Sisältöä muutettu 27.6.2011

Lain tarkoitus

Henkilöstön oikeus osallistua yrityksen hallintoon on säädelty laissa henkilöstön edustuksesta yrityksen hallinnossa. Lain tarkoitus on yrityksen toiminnan kehittäminen, yrityksen ja henkilöstön yhteistoiminnan tehostaminen ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Tämän vuoksi henkilöstöllä on oikeus osallistua yrityksen liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien tärkeiden kysymysten käsittelyyn yrityksen päättävissä, toimeenpanevissa, valvovissa tai neuvoa-antavissa hallintoelimissä. Lakia sovelletaan sellaiseen suomalaiseen osakeyhtiöön, osuuskuntaan ja muuhun taloudelliseen yhdistykseen, vakuutusyhtiöön, liikepankkiin, osuuspankkiin sekä säästöpankkiin, jonka työsuhteessa olevan henkilöstön määrä Suomessa säännöllisesti on vähintään 150. Henkilöstön edustus voidaan järjestää kahdella tavalla. Ensisijaisesti edustus järjestään sopimuksella henkilöstön ja yhtiön johdon välillä. Jos edustuksesta ei kuitenkaan jostain syystä voida sopia, henkilöstöllä on oikeus vaatia edustuksen toteuttamista laissa säädetyllä tavalla.

Sopimus henkilöstön edustuksesta

Sopimus hallintoedustuksesta tehdään henkilöstön ja työnantajan välillä yhteistoimintalain mukaista menettelyä noudattaen. Sopimuksen tekeminen edellyttää kuitenkin, että vähintään kaksi henkilöstöryhmää, jotka yhdessä edustavat enemmistöä työntekijöistä, sen hyväksyy. Sopimisvaiheessa hallintoedustus voidaan toteuttaa sangen vapaasti. Sopimuksella ei kuitenkaan voida poiketa siitä, mitä on säädetty henkilöstön edustajan irtisanomissuojasta, kelpoisuudesta, salassapidosta tai rangaistussäännöksistä. Sopimuksella ei voida poiketa myöskään muiden lakien säännöksistä, kuten esimerkiksi osakeyhtiölain hallituksen jäseniä koskevista määräyksistä. Jos yrityksessä on henkilöstörahasto, joka on sijoittanut varojaan yrityksen osakkeisiin, toteuttaa tällainen omistamisen kautta saavutettu edustus lain tarkoittaman hallintoedustuksen, mikäli asiasta yhteistoimintamenettelyssä sovitaan.

Lakiin perustuva henkilöstön edustus

Jos henkilöstön edustuksesta ei voida sopia, on henkilöstöllä, jos vähintään kaksi henkilöstön enemmistöä yhdessä edustavaa henkilöstöryhmää sitä vaatii, oikeus nimetä edustajansa ja heille henkilökohtaiset varaedustajat yrityksen valinnan mukaan hallintoneuvostoon, hallitukseen tai sellaisiin johtoryhmiin taikka niitä vastaaviin toimielimiin, jotka yhdessä kattavat yrityksen tulosyksiköt. Henkilöstön edustajat nimetään yrityksen valitsemien asianomaisen toimielimen jäsenten lisäksi. Henkilöstön edustajia voi olla neljäsosa asianomaisen toimielimen muiden jäsenten määrästä, kuitenkin niin, että edustajia on aina vähintään yksi ja enintään neljä. Henkilöstön edustajilla on sama toimikausi kuin asianomaisen toimielimen muilla jäsenillä. Jos toimikauden enimmäispituutta ei ole määrätty tai sovittu, se kestää kolme vuotta. Henkilöstön edustus on toteutettava vuoden kuluessa siitä, kun edellytykset ovat täyttyneet ja vaatimus edustuksesta esitetty.

Henkilöstön edustajat

Henkilöstön edustajan tulee olla yritykseen työsuhteessa oleva täysivaltainen henkilö, joka ei ole konkurssissa tai liiketoimintakiellossa. Jos edustaja ei täytä näitä kriteerejä, hänen on erottava. Jollei henkilöstön edustajien valinnasta voida sopia henkilöstöryhmien kesken, asettavat eri henkilöstöryhmät omat ehdokkaansa, joista edustajat valitaan samalla periaatteella kuin työsuojeluvaltuutetun vaalissa.

Henkilöstön edustajan oikeudet, velvollisuudet ja vastuu

Henkilöstön edustajilla ja yrityksen valitsemilla asianomaisen toimielimen jäsenillä on samat oikeudet ja velvollisuudet. Mitä toimielimestä muualla on säädetty, koskee soveltuvin osin henkilöstön edustajilla täydennettyä toimielintä. Henkilöstön edustajilla sekä heidän varaedustajillaan on oikeus tutustua käsiteltävänä olevaa asiaa koskevaan aineistoon samassa laajuudessa kuin toimielimen muilla jäsenillä. Henkilöstön edustajalla ei kuitenkaan ole oikeutta ottaa osaa yrityksen johdon valintaa, erottamista, johdon sopimusehtoja, henkilöstön työsuhteen ehtoja taikka työtaistelutoimenpiteitä koskevien asioiden käsittelyyn. Henkilöstön edustajan äänioikeutta voidaan rajoittaa sopimuksella. Jos yrityksen hallitukseen nimetään vain yksi henkilöstön edustaja, on myös varaedustajalla oikeus osallistua kokouksiin ja käyttää niissä puhevaltaa. Henkilöstön edustajalla on irtisanomissuoja, joka vastaa työsopimuslaissa luottamusmiehelle ja luottamusvaltuutetulle säädettyä irtisanomissuojaa.

Vapautus työstä ja korvaukset

Yrityksen on annettava henkilöstön edustajalle vapautusta säännönmukaisesta työstä ajaksi, jonka hän tarvitsee henkilöstön edustusta varten sekä välittömästi siihen liittyvää henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautumista varten. Työnantajan on myös korvattava tästä aiheutuva ansionmenetys. Muusta vapautuksesta työstä ja ansionmenetyksen korvaamisesta on kussakin tapauksessa sovittava yrityksen ja asianomaisen henkilöstön edustajan välillä. Jos henkilöstön edustaja osallistuu työaikansa ulkopuolella toimielimen kokoukseen, on yritys velvollinen suorittamaan hänelle kokoukseen osallistumisesta aiheutuvat asianmukaiset kulut ja kokouspalkkiot.

Salassapitovelvollisuus

Jollei asianomaisen toimielimen jäsenten tai varajäsenten salassapitovelvollisuudesta ole erikseen toisin säädetty, saadaan yrityksen liike- tai ammattisalaisuudeksi ilmoittamia tietoja, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan yritystä tai sen sopimuskumppania, käsitellä vain niiden työntekijöiden, toimihenkilöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee. Tietoja ei tällöinkään saa ilmaista muille. Salassa on pidettävä myös tiedot, jotka koskevat yksityisen henkilön taloudellista asemaa, terveydentilaa tai muutoin häntä henkilökohtaisesti, jollei tietojen ilmaisemiseen ole saatu asianomaisen henkilön lupaa.

Seuraamukset

Hallintoedustuksen noudattamista valvoo yhteistoiminta-asiamies. Tuomioistuin voi yhteistoiminta-asiamiehen hakemuksesta velvoittaa yrityksen uhkasakon uhalla täyttämään hallintoedustukseen liittyvät velvollisuutensa. Jos yritys rikkoo henkilöstön edustajan suojaksi säädettyä tehostettua irtisanomissuojaa irtisanomalla hänet, voi yrityksen edustaja joutua vastuuseen rikoslain mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sakkorangaistusta mahdollisten vahingonkorvausten lisäksi. Jos teko voidaan katsoa ns. työsyrjinnäksi, seurauksena voi olla jopa kuusi kuukautta vankeutta. Myös salassapitovelvollisuuden rikkomisesta voi seurata sakkorangaistus.

Lainkohdat: Laki henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa, rikoslaki 38 luku 1§ ja 2§ sekä 47 luku 3§ ja 4§

Asiasanat: