Maailman ensimmäinen suomalaissatelliitti

Maailman ensimmäinen suomalaissatelliitti

Satelliitti voi olla uuden suomalaisen teollisuudenalan siemenen.

Jälkiviisaan on helppo naureskella vanhan ajan tekokuille, jotka painoivat tonneja ja joiden lähettäminen avaruuteen maksoi maltaita – kunnes radaltaan harhautunut alkeellinen kiertolainen paloi ilmakehässä poroksi.

Maitotölkin kokoinen Aalto-1 painaa vain neljä kiloa ja sen tarvitseman sähkön tuottaa pieni kahdeksan watin aurinkopaneeli.  Avaruuskyydin hintakin on jo lähes jokamiesluokkaa: Space X -yhtiön rakettikyyti kiertoradalle 600 kilometrin korkeuteen maksaa noin 200 000 euroa. 

Piskuisesta koostaan huolimatta laite on täysiverinen tiedesatelliitti. Aalto-1 vie avaruuteen VTT:n rakentaman spektrikameran, joka mittaa veden laatua ja erottelee maanpeitteen eri lajit. Helsingin ja Turun yliopistojen rakentama säteilyilmaisin taas kartoittaa avaruuden hiukkassäteilyä.

Jo satelliitin suunnittelun kehutaan tuottaneen parikymmentä opinnäytetyötä ja synnyttäneen Suomeen uuden teollisuudenalan siemenen. Bisnesmielessä kiinnostavin on satelliitin kolmas koelaite, plasmajarru. Se on satametriseksi pidentyvä varattu metallilieka, jolla satelliitti jarrutetaan hallitusti kiertoradalta takaisin ilmakehään. Se voisi ratkaista tuhansien maata kiertävien hylkysatelliittien synnyttämän avaruusromuongelman. 

Jos plasmajarru toimii, voi samaa periaatetta hyödyntää myös sähköpurjeena. Kymmenien kilometrien mittaisista varatuista metallilieoista valmistettu purje tarjoaisi halpaa kyytiä tulevaisuuden Mars-liikenteeseen.

Asiasanat: