Neuvottelujohtaja

Teemu Hankamäen työn tähtäimessä on jäsentemme hyvä työelämä, johon vaikutetaan työehtosopimusten, lainsäädännön ja henkilökohtaisen neuvonnan kautta.

Teemu Hankamäki aloitti yksityisen sektorin asiamiehenä 13 vuotta sitten. Nykyisessä neuvottelujohtajan pestissään hän on ollut vuodesta 2014.  

Mitä työsi neuvottelujohtajana pitää sisällään? 

Työssäni tähtäimessä on meidän jäsenten työmarkkinaedunvalvonnan menestyksellinen hoitaminen. Se tarkoittaa hyvää, kannustavaa ja reilua työelämää. Siihen vaikutetaan esimerkiksi työehtosopimuksin, työelämän lainsäädännöllä ja henkilökohtaisin jäsenpalveluin. Tästä kokonaisuudesta pulpahtavat sitten ne arjen käytännön työtehtäväni.

Neuvottelujohtajan työn lisäksi toimin tällä kaudella Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtajana, johon itse asiassa suurin osa työajastani menee tällä hetkellä. Työstäni tekee mielenkiintoista se, että tässä asemassa pääsen vaikuttamaan 170 000 ylemmän toimihenkilön hyvän työelämän puolesta. Tästä joukosta 40 000 on TEKin jäseniä.

Työviikkoni voi pitää sisällään esimerkiksi YTN:n hallituksen kokouksen, keskusjärjestömme Akavan hallituksen kokouksen, neuvottelun työnantajaliitossa, työehtosopimuksen tulkinta-avun antamisen jäsenellemme, esitelmän pitämisen luottamusmiestilaisuudessa, sidosryhmien tapaamisen ja TEKin työmarkkinavaliokunnan kokouksen. Ja osa ajastani menee myös yleisjohtamiseen, sikäli kun tämmöinen termi sallitaan. Myös viestintä, asioista kertominen ja niihin vaikuttaminen julkisuudessa, on merkittävä osa työtäni.

Toimin myös esimiehenä neuvotteluyksikkömme seitsemälle asiantuntijalle. Yksikön kesken valmistelemme TEKin linjauksia työmarkkina-asioihin, joita lähdemme sitten ajamaan eteenpäin. Työmme tukena toimii TEKin neljä työmarkkinavaliokuntaa; yksityisellä sektorilla, valtiolla, yliopistoissa ja kuntasektorilla.

Miten työsi näkyy jäsenillemme?  

Parhaiten työni hedelmät näkyvät jäsenille työehtosopimusten kautta, vaikkei sitä tulisikaan heti näin ajatelleeksi. Työehtosopimuksissa on paljon etuja, joita lainsäädäntö ei tunne ja jotka tulevat täysin meidän neuvottelemista sopimuksista. Esimerkkeinä vaikka palkankorotukset, lomaraha, sairausajan palkka, äitiys- ja isyysvapaan palkka sekä matkakustannusten korvaaminen. Ja työehtosopimukseen perustuu myös luottamusmiehen asema henkilöstön edustajana työpaikalla.

Kyseessä ovat merkittävät taloudelliset edut. Jos vaikkapa sovimme työehtosopimuksissa yhden prosentin palkankorotuksesta, se lisää TEKin jäsenten vuosittaista palkkasummaa lähes 30 miljoonalla eurolla. Vertailun vuoksi, TEKin jäsenet maksavat vuodessa jäsenmaksuja yhteensä noin 12 miljoonaa euroa. Pystymme siis sopimustoiminnalla tuottamaan jäsenillemme selvää taloudellista hyötyä, puhumattakaan siitä, mitä kaikkea muuta TEK jäsenpalveluinaan ja -etuinaan tarjoaa. Työehtosopimukset eivät kuitenkaan niin sanotusti tipu taivaasta, vaan niiden eteen tehdään töitä. Tätä työtä voidaan tehdä menestyksellä vain silloin ja niin kauan, kun järjestäytymisaste on hyvä. 

Mikä motivoi sinua? 

Henkilökohtaisesti parasta on se, että työtehtävät ovat koko ajan menneet vaativampaan suuntaan. Olen yrittänyt itse kehittyä vaatimusten mukana. Vaikka käsillä olevat asiat tai toimintaympäristö eivät ole merkittävästi muuttuneet, niin tehtävien luonne on.

Työssäni tapaan myös paljon erilaisia sidosryhmiä, jotka edustavat esimerkiksi politiikan tekijöitä, virkamiehiä, palkansaajaliittoja ja työnantajaliittoja. Tämä on mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Vaikuttamistahan se on ja sitä tehdään jäsentemme puolesta.

Mikä on TEKissä parasta?  

Jaksan yhä uudelleen ja uudelleen yllättyä siitä, kuinka paljon täällä on erilaista osaamista. Meillä on todella asiantuntevaa väkeä eri koulutustaustoilla – TEK ei ole yhden muotin työyhteisö ollenkaan. Asiantuntijuuteen luotetaan, mikä näkyy tehtävien itsenäisyytenä ja itseohjautuvuutenakin. Lisäksi työntekemisen puitteet ovat hyvällä tolalla.