Työnhaun uudet konstit ovat somettaminen ja avoimuus

|
Uutinen
Kuuntele

Tietokannat, alustat ja sovellukset palvelevat työnhakuasi, kun et muuten ole aktiivisesti lähettelemässä hakemuksia. Yhä useammin ne myös korvaavat varsinaisten hakukirjeiden ja CV:iden lähettelyn. TEK kokosi vinkkejä palveluiden käyttöön.

Internet on mullistanut työmarkkinat. Yhä harvempi lukee työpaikkailmoituksia säännöllisesti, ja osa nuorista työntekijöistä on ehtinyt olla useissa työpaikoissa ilman, että on tehnyt muodollista hakemusta yhteenkään.

Tieto on levinnyt sosiaalisen median kautta.

Toinen mullistus koskee työelämän muutosta. Monien eri arvioiden mukaan epäsäännöllinen projektityö tulee lisääntymään lähivuosina dramaattisesti. Tämäkin pakottaa eri alojen ammattilaiset olemaan näkyvämpiä ja aktiivisempia oman osaamisensa esiintuomisessa.

Tärkeää olisi pitää huolta omasta ammatillisesta läsnäolosta huolta, vaikka juuri tällä hetkellä olisikin töissä. Yt-neuvottelut tai kiinnostava työtarjous voi tulla yllättäen nurkan takaa.

Internetistä löytyy lukuisia erilaisia palveluita ja sosiaalisen median alustoja, jotka voivat edesauttaa löytämään kiinnostavia työpaikkoja tai projekteja. Monissa suurimmaksi vaivaksi nousee käyttöönotto. LinkedIn rajoitti kesällä tietojen tuontia joihinkin verkkopalveluihin, joten käytännössä palveluihin joutuu luomaan aina uuden profiilin. Ja jotta palveluista saa oikeasti jotain irti, kirjoittamiseen kannattaa panostaa.

Kaikki palvelut pyörivät jonkinlaisen hakualgoritmin ympärillä, ja jos profiili on laiskasti tai huolimattomasti täytetty, profiili ei näy työnantajien ja rekrytoijien hauissa.

Kokosimme joitain uusimpia ja mielenkiintoisimpia palveluita ja kerromme vinkkejä, kuinka niitä kannattaa käyttää. Osa palveluista on vasta lanseerattuja tai eivät vielä Suomessa yleisesti käytössä. Siksi niiden hyödyllisyyttä on vielä vaikea arvioida.
 

LinkedIn

Jos pitäisi valita vain yksi palvelu, jonka käyttöön kannattaa panostaa, on se vieläkin LinkedIn. Se on saavuttanut kriittisen massan Suomessakin, eli suomalaisiakin firmoja tai vähintään firmojen edustajia löytyy sieltä runsaasti. LinkedInistä on suorastaan pakko löytyä.

Profiilin näkyvyyteen vaikuttaa kolme asiaa: profiilin sisältö, verkoston koko ja käyttäjän aktiivisuus. Kannattaa kiinnittää huomiota profiilin sisällön määrään sekä laatuun.

Profiiliin ei kannata kaataa kaikkea mahdollista, vaan fokusoida se uratavoitteesi mukaiseksi. Tärkeää on, että sinne ei listata vain työpaikkoja ja titteleitä, vaan kuvataan vastuita ja saavutuksia laajemmin.

Mahdollisimman laajalla verkostolla lisätään näkyvyyttä ja mahdollistetaan taas se, että uusia ajatuksia nousee tuttujen ja turvallisten piirien ulkopuolelta.

Kannattaa sisäistää se, että LinkedIn on ammatillinen sosiaalinen media. Osoittamalla aktiivisuutta esimerkiksi jakamalla artikkeleita ja ottamalla osaa keskusteluihin vaikutat siihen, kuinka usein näyt muiden käyttäjien uutisvirrassa.

Kun verkostoa ja suosituksia on kertynyt hiukan, kannattaa kirjoittaa LinkedIniin yksi tai kaksi blogikirjoitusta, jotka jollain tavalla sivuavat omaa alaa. Näin saa osoitettua, että oma osaaminen aiheesta on enemmän kuin pelkästään pari riviä profiilissa.

Vaikka hyvä profiili tekeekin töitä itsestään, kannattaa profiilia päivittää ja räätälöidä, varsinkin, jos on uuden työpaikan etsintä käynnissä. Uratavoite kannattaa kertoa ihan selkokielellä yhteenvedossa, sillä nämäkin osuvat LinkedInin hakuun.

LinkedInin mobiilisovelluskin on nykyään sangen toimiva. Jos näpyttely mobiililaitteella ei ärsytä, sovelluksella voi tehdä suurin piirtein kaikki samat toiminnot yhtä helposti kuin selainversiossa.

 

CV-pankit: mol.fi, Monster, Oikotie, Duunitori, Heebo, Academic Work...

Monet työpaikkailmoituksia välittävät sivustot toimivat myös CV-pankkina, jota kautta jätetään myös varsinainen työhakemus. Näitä kannattaa käyttää erityisesti siinä vaiheessa, kun aktiivisesti hakee töitä.

Monet työnhakijat jättävät usein koko hakemuksen CV:tä myöten yhtä työpaikkaa mielessä pitäen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että joskus työnantajat saattavat käyttää näitä CV-pankkeja kartoittaakseen sopivia työnhakijoita. Siksi viimeistään siinä vaiheessa, kun kyseisen työpaikan hakuprosessi on päättynyt, kannattaa käydä tarkistamassa, että CV ja muut kuvaukset ovat sellaiset, että se voisi kiinnittää muidenkin työnantajien huomion.

Esimerkiksi TE-toimistot käyvät ansioluetteloita läpi ja saattavat vinkata sähköpostilla työpaikoista, jotka voisivat kiinnostaa työtöntä työnhakijaa.

Monissa palveluissa saman työhakemuksen voi jättää useampaan työpaikkailmoitukseen. Esimerkiksi jos työtehtävät kuulostavat niin samalta, niin täysin uutta hakemusta ei ole tarpeen rustata. Kätevä ominaisuus, mutta vaarallinen. Joskus työnantajat saattavat jättää lukematta työhakemukset, joita ei ole jätetty ensisijaisesti kyseiseen työpaikkaan.

 

Pockethunt

Suomalainen testikäytössä oleva Pockethunt on palvelu, jonka ideana on, että osaajan profiili tekee työn ja työnantajat ottavat yhteyttä kiinnostavan kyvyn löydettyään.

Työnhakija tai paremminkin osaaja täyttää oman koulutuksensa ja työhistoriansa niin perusteellisesti kuin haluaa. Lisäksi käyttäjät lisäävät kiinnostuksen kohteensa valmiiksi annetuista vaihtoehdoista, jotka vaihtelevat anarkismista rahastosäästämiseen.

Pockethuntin perustajaosakas Joakim Honkasalo kertoo, että ideana on saada kiinnostuksen kohteiden avulla paremmin motivoituneita työntekijöitä. Kiinnostuksen kohde on itse asiassa vähän väärä termi. Paremmin asian ymmärtää, jos ajattelee näitä arvoina tai itselle tärkeinä asioina.

Ideana on, että työnantaja tekee hakuja näiden kiinnostusten kohteiden perusteella ja pyytää lisätietoja vain sellaisilta osaajilta, jotka ovat osoittaneet kiinnostusta sellaisiin asioihin, jotka ovat tärkeitä myös kyseiselle yritykselle.

Honkasalo muistuttaa, että kun työntekijän ja yrityksen arvot kohtaavat ja työntekijä on innoissaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteista, työntekijät ovat tyytyväisempiä ja suoriutuvat paremmin.

PocketHuntia pyritään myös kehittämään siihen suuntaan, että osaajat voivat listata osaamistasonsa paremmin suoraan valikoista. Joakim kertoo, että esimerkiksi ohjelmointikieliä on palvelussa 200.

Palvelun perusideaan kuuluu myös anonymiteetti. Työnantajat näkevät osaajista vain hyvin rajatut tiedot. Testivaiheessa nämä olivat ikä, koulutus ja nykyinen tai viimeisin työtehtävä.

Kun työnantaja osoittaa kiinnostuksensa pyytämällä osaajan koko profiilin nähtäväksi, henkilö voi itse päättää haluaako hän antaa tälle työnantajalle tarkemmat tiedot itsestään.

Palvelun ongelmakohdaksi muodostuu kaksi asiaa. Ensimmäinen on rajatut tiedot. Työnantaja ei välttämättä innostu vielä koulutuksesta tai viimeisimmästä työtehtävästä.

Toinen ongelma on palvelun aktiivisten käyttäjien määrä. Kun koko palvelun järki on siinä, että työnantajat voivat löytää sieltä motivoituneita osaajia, palvelun koko toimivuus riippuu siitä, onko palvelussa tarpeeksi paljon osaajia ja työnantajia.

Kunnianhimoa yritykseltä ei kuitenkaan puutu. Honkasalo kertoo, että tavoitteena on luoda sisällöllisesti maailman kattavin digitaalinen headhunter-palvelu. Testivaihe päättyy tammikuun jälkeen, jolloin palvelu avataan kaikille.

 

Me2we

Slushissa lanseerattu suomalainen Me2we-verkkopalvelu pyrkii yhdistämään korkeakouluopiskelijat ja yritykset. Usein yrityksissä on tarpeita pienille tutkimuksille ja ongelmien ratkaisuille. Nämä voivat olla esimerkiksi markkinatutkimuksia, tuotannollisten kapeikkojen ratkaisemista tai tuotekehitystä.

Monissa tapauksissa korkeakoulutetut voisivat tehdä näitä projekteja joko itsenäisesti tai osana jotain yliopiston tai korkeakoulun kurssia.

Me2we-verkkopalvelun kautta yritykset voivat etsiä korkeakoulujen kurssi- ja projektitarjontaa ja lähettää projektiehdotuksia suoraan opettajille sekä kilpailuttaa omia projektejaan korkeakoulutetuilla huippuosaajilla ympäri maailmaa.

Me2we on erilainen palvelu eri toimijoille. Opiskelijat tai muut osa-aikaisia projekteja etsivät luovat itsestään profiilin, jossa kertovat osaamisestaan. Korkeakoulujen kurssien opettajat listaavat kurssitarjontansa ja kertovat millaisia yritysprojekteja heille voi tarjota.

Yritykset puolestaan voivat selailla osaajien ja kurssien tietoja. Yritykset näkevät osaajista myös sen, mitä projekteja nämä ovat aiemmin tehneet ja millaista palautetta ovat näistä projekteista saaneet. Tässä vaiheessa yritys ei näe osaajien nimiä.

Opiskelijoille ja korkeakouluille palvelu on ilmainen. Yrityksille hinnoittelumalleja on useita riippuen tarvittavista ominaisuuksista.

Me2wen toimitusjohtaja Petri Tuomela pitää palvelun hyötynä erityisesti sitä, että se mahdollistaa Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten työskentelyn Suomessa. Tämä edesauttaa sitä, että opiskelijat jäisivät Suomeen töihin opiskelujen jälkeen tai säilyttäisivät kontaktit suomalaisiin yrityksiin kotimaahan palatessaan.

Kuten monissa muissakin uusissa palveluissa, tämänkin palvelun käyttökelpoisuus paljastuu vasta käyttäjien määrän mukaan. Tuomela vakuuttaa, että sekä korkeakoulut sekä yritykset ovat olleet palvelusta innoissaan.

 

Xing

Xing on käytännössä saksankielisissä maissa käytössä oleva LinkedIn-palvelun kilpailija. Ominaisuudet ja käyttötavat eroavat toki jonkin verran.

Xing kannattaa ottaa käyttöön, jos on kiinnostunut Saksasta työmarkkinana tai jos nykyisen työnantajan asiakkaat tai muut sidosryhmät ovat saksalaisia.

 

Jobted

Jobtedin ideana on olla proaktiivinen työnhakusivusto. Sivustolle kirjataan seutu, jonka työpaikoista on kiinnostunut sekä muutamilla avainsanoilla ne alat, joista on kiinnostunut. Tämän jälkeen palvelu listaa työpaikkoja näiden ehtojen mukaan. Näitä hakuehtoja voi muuttaa helposti napsuttelemalla vaikkapa avainsanoja pois.

Sivusto näyttää työpaikkailmoituksia erilaisista eurooppalaisista työpaikkailmoituksia julkaisevista sivustoista. Palveluun ei testihetkellä voinut asettaa alueeksi Suomea tai Pohjoismaita.

 

Jobbatical

Nokkela saattaa keksiä palvelun idean nimestä. Jobbatical on johdettu englannin kielen sapattivapaata tarkoittavasta sanasta. Sen sijaan, että ihmiset lähtisivät puhtaasti viettämään sapattivapaata, monet saattavat haaveille työnteosta ulkomailla.

Jobbatical listaa erilaisia projektitöitä, joiden kesto on yleensä puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Töitä tarjotaan eri puolilta maailmaa Thaimaasta Ruotsiin.

Nopea selailu paljastaa, että suurin osa töistä on erilaisia ohjelmistoalan töitä. Seuraavaksi yleisimpiä vaikuttavat olemaan erilaiset markkinointityöt.Työpaikkoja haetaan sivuston kautta. Palvelu vaatii kirjautumisen.

 

Projektitöiden markkinapaikat: Upwork, Freelancer, Guru...

Jos kaipaa jotain pientä puuhastelua, voi omaa mielenkiintoa pitää yllä suorittamalla erilaisia pieniä tehtäviä. Tehtävät eivät vaadi yleensä satojen tuntien työskentelyä, vaan ovat enemmän muutaman tunnin tai muutaman kymmenen tunnin tehtäviä. Myös korvaustaso on tämän mukainen.

Sivustoja on internetissä monia. Suosituimmilla sivustoilla on pääsääntöisesti asiallisia ilmoituksia. Epämääräisiiin ilmoituksiin ja ilmoittajiin kannattaa aina suhtautua varauksella.

Suurin osa verkkopalveluista perii palkkioista oman osuutensa, joka vaihtelee muutamasta prosentista kymmeneen prosenttiin. Palkkiot ovat veronalaista tuloa, joten niistä pitää maksaa verot normaalisti.

 

Grip

Palvelu on mobiilissa käytettävä verkostoitumistyökalu, eräänlainen työelämän Tinder. Palvelussa liitytään johonkin yhteisöön, jonka jäseniä selaillaan samaan tapaan kuin Tinderissä. Jos molemmat ovat kiinnostuneita toisistaan, syntyy kädenpuristus.

Ideana palvelussa on, että eri alojen ammattilaiset tapaavat kollegoitaan, toisen alan osaajia, yritysjohtajia, riskirahoittajia ja niin edelleen. Tällä hetkellä palvelussa näkyy vahva startupien läsnäolo. Esimerkiksi Suomesta löytyy lähinnä yksi aktiivinen nimenomaan startupeista kiinnostuneiden yhteisö. Lisäksi suurimpana yhteisönä on Slush, joka toimii myös kansainvälisesti.

Vaikka ei olisikaan startup-yrittäjä, palvelu voi kuitenkin olla mielenkiintoinen tapa laajentaa omia ammatillisia ajatuksia, tavata mielenkiintoisia ihmisiä ja kukaties joskus saada kiinnostava työtarjous. Tämänkin palvelun hyöty kasvaa, jos eri alojen osaajat alkavat käyttää sitä laajemmin. Nyt se on Suomessa varsin vähäistä.

Grip oli tänä vuonna käytössä Slushin virallisena sovelluksena. Gripin toimitusjohtaja Tim Groot kertoo sähköpostitse, että Slushin aikaan palvelua käytti yli 1 000 henkilöä, selauksia eli swaippeja kertyi 150 000 ja kädenpuristuksia syntyi 3 250.

 

Avainsanat: