Improvisointi jäi päälle NääsPeksistä ulos kasvaneille

Diplomi-insinööritkö (matemaattisiin) kaavoihin kangistuneita? Ei siltä näytä: tamperelainen, pääasiassa tekniikan akateemisista koostuva improvisaatioteatteri kokeilee reippaasti omia rajojaan. Ja siinä ohessa vähän yleisönkin rajoja.

Iloinen Mursu -niminen improvisaatioteatteri on mahdollisimman kaukana teknisestä suunnittelusta tai ohjelmoinnista.  Nimensä mukaisesti teatteri improvisoi ja yllyttää samalla yleisön ohjaamaan esityksen kulkua.

– Olemme kaikki aloittaneet Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) toimivassa NääsPeksi -teatterissa, jossa teimme interaktiivisia musiikkinäytelmiä.  Nyt kun olemme siirtyneet työelämään ja kasvaneet siten ulos opiskelijakuvioista,  päätimme perustaa oman teatteriryhmän, kertoo Iloisen Mursun puheenjohtaja Tero Liimatainen.

NääsPeksi on varsin aktiivinen opiskelijateatteri - siinä on peräti 150 jäsentä.  Teatteri on toiminut ilmeisen hedelmällisenä kasvualustana Iloiselle Mursulle.

– Vaikka kasvoimme ulos TTY:stä ja  NääsPeksistä, emme ole kuitenkaan vielä aikuistuneet niin paljon, että voisimme lopettaa tätä touhua, perustelee mukanaoloaan Janne Järvinen.

– Improvisaatioteatterin esitysten käsikirjoitus on aika löyhä ja useimmiten sitä ei ole ollenkaan.  Esitys muotoutuu usein sen mukaan, mitä yleisö toivoo ja yleisön kanssa käymmekin jatkuvaa vuoropuhelua, kertoo Iloisen Mursun aktiiveihin kuuluva Merja Ryöppy.

Henkilöstöjuhlien estradeilla

Liimatainen on opiskellut TTY:ssä fysiikkaa, Järvinen sähkötekniikkaa, Ryöpyn ala on konetekniikka.  Kaikki kolme ovat tällä hetkellä työelämässä. Heidän vapaa-ajastaan suuren osan haukkaa improvisaatioteatteri. 

Omaa, vakituista näyttämöä ei Iloisella Mursulla ole vaan se esiintyy mitä erilaisimmilla lavoilla.  Usein esiinnytään tilaajan tapahtumissa, kuten esimerkiksi firmojen henkilöstöjuhlissa.

Iloisen Mursun tuorein produktio on nimeltään Hyvä Yritys, ja kuten nimestä voi arvata, siinä paneudutaan työelämän ongelmiin. Fiktiivisen yrityksen arkea seurataan ja rakentavia ratkaisuja etsitään keskustelun kautta.

­– Esityksen kesto räätälöidään sen mukaan mitä tilaaja haluaa.  Voimme tehdä parituntisen spektaakkelin, mutta voimme viedä sen läpi puolessa tunnissakin.  Olemme joustavia, tekijät vakuuttavat.

Yleisö saa ratkoa työelämän ongelmia

Hyvä Yritys on tekijöidensä mukaan "läpi-interaktiivinen" eli yleisö on siinä keskeisessä osassa.  Katsojille esitellään ongelmia, joihin he saavat tarjota ratkaisua.

– Tämä on forum-teatteriesitys, joka yhdistää harjoiteltuja kohtauksia, keskustelua ja improvisaatiota.  Käsittelemme tässä realistisesti työelämän asioita, eli kysymys ei ole perinteisestä viihdeimprosta, Liimatainen kuvailee mursujen uusinta tuotantoa.

Hyvän Yrityksen arkea esittävät Anita Marjasalo (vas.), Antti-Matti Vainio (ylhäällä), Janne Eskola, Samuel Teini ja Janne Järvinen. Kuva: Kuvamanu (Torsti Honkanen)

– Hiukan vakavampi tämä esitys on kuin produktiomme yleensä.  Toivomme, että yrityksissä kiinnostutaan tällaisesta lähestymistavasta työelämän kipupisteisiin.

Janne Järvisen mielestä teatteriesityksen aikana katsojat innostuvat aivan toisella tavalla keskustelemaan työpaikan ongelmista kuin virallisissa palavereissa.

– Rajoitukset poistuvat ja ihmiset rohkaistuvat ilmaisemaan itseään huumorin varjolla, Hyvän Yrityksen ohjaaja Ryöppy kertoo.

Hyvä Yritys käsittelee myös erilaisuutta työyhteisössä.  Kun kaikki eivät sovikaan samaan muottiin, pitää osata käsitellä myös "erilaisia" työntekijöitä. Esityksessä pureudutaan myös eriarvoisuuteen työyhteisössä.

Liimatainen kertoo ryhtyneensä opiskeluaikoina harrastamaan näyttelemistä, koska halusi haastaa itsensä.  Hän tahtoi myös saada esiintymiskokemusta, koska siitä on hyötyä elämässä monellakin tavalla:

– Tämä on tietynlaista meditaatiota, jonka aikana pystyy irrottautumaan kaikesta muusta.

Iloisen Mursun diplomi-insinöörit ovat pääasiassa itseoppineita näyttelijöitä.  Merja Ryöppy on kuitenkin hankkinut itselleen myös alan koulutusta ja opiskelee tälläkin hetkellä teatteri-ilmaisun ohjaajaksi.