Päätä tehdä päätös

Päätöksenteko on olennainen taito maailmassa, jossa on valtavasti tietoa ja asioita pitää edistää vauhdilla. Miten valistuneempia ja parempia päätöksiä voi tehdä? Riskiin ja päätöksenteon teoriaan erikoistuneen tohtori Ari Riabacken mukaan ensiksi on tehtävä päätös päätösten tekemisestä.

– Päätöksentekoa täytyy harjoitella. Päätöksiä pitää voida tehdä silloinkin, kun kaikki tieto ei ole käsillä.

Nykymaailmassa tiedon määrä on valtava, mutta se ei Riabacken mukaan välttämättä tee elämästä helpompaa.

– Jotta tekisi hyviä päätöksiä, pitää olla taitava jättämään tietoa huomioimatta.

Olemme kuitenkin riippuvaisia informaatiosta. Riabacke rinnastaa riippuvuuden huumeisiin ja alkoholiin.

– Suosikkihuumeemme ovat excel-taulukot ja kännykät. Ehkä pian meillä on informaationarkkareille Infoholics Anonymous -tilaisuuksia.

Ruotsissa asuva konsultti, tutkija, puhuja ja neuvonantaja puhui päätöksenteon taidosta JEDI 2015 -tapahtumassa Helsingissä helmikuun alussa. Converse-lenkkareita vuodesta 1977 käyttänyt Riabacke ammensi puheenvuoroonsa asiaa omasta tutkimuksestaan. Hän painotti riskinottokyvyn tärkeyttä.

– Inhoamme epävarmuutta. Mahdollisuuksien sijaan puhumme riskeistä. Emmekä pidä riskeistä, vaikka bisneksessä ”No risk is no return”.

Riabacke testasi yleisöään.

– Jos saisit valita, ottaisitko A) 4 000 000 SEK 80 prosentin todennäköisyydellä vai B) 3 000 000 SEK sataprosenttisen varmasti? 

Yleisön vastaukset olivat linjassa Riabacken tuloksiin. Ihmisistä 18 prosenttia valitsisi vaihtoehdon A ja 82 prosenttia vaihtoehdon B. Ihmiset valitsevat mieluiten varman vaihtoehdon silloin, kun puhutaan positiivisista asioista.

Hän jatkoi kyselyään:

– Kumman valitsisit, jos vaihtoehdot olisivat A) - 4 000 000 SEK 80 prosentin todennäköisyydellä vai B) - 3 000 000 SEK sataprosenttisen varmasti?

Riabacken mukaan valinta muuttuisi. Varman tappion eli vaihtoehdon B valitsisi 18 prosenttia. Vaihtoehdon A ottaisi 82 prosenttia. Emme halua hävitä, varsinkin jos kyseessä on iso tappio. 

– Suurin riski on kuitenkin se, että ei ota riskejä. Että ei seuraa unelmiaan tai elä sellaista elämää, jonka haluaa. Älä ikinä anna epäonnistumisen pelon estää sinua pelaamasta. Meidän pitää seurata unelmiamme!

Ari Riabacke käy ajatuksiaan läpi Mona Riabacken kanssa yhdessä kirjoittamassaan kirjassa Päätöksenteko – Uskalla tehdä toisin.

Tilannetajua ja mielikuvaharjoituksia

Riabacken lisäksi JEDI 2015 -tapahtumassa esiintyi työpsykologiasta väitellyt tekniikan tohtori, KM Helena Åhman. Johtoryhmien ja hallitusten sparraamiseen erikoistuneen Hunting Minds Oy:n perustaja puhui ihmismielen johtamisesta.

– Suurimmat mahdollisuudet sekä hyvinvointiin että tuloksiin ovat mielessämme. Ihmismielen johtaminen on sitä, että edistämme kaikilla ratkaisuilla mielen toimintaa, emme estä sitä.

Åhmanin mukaan tilannetaju on keskeistä.

– Tilannetajussa tunteiden hyväksyntä on olennaista. Pitää olla rohkea ja osata mokata.

Omaa mieltä tulisi Åhmanin mukaan virittää sekä kannustaa muita tekemään samoin. Jos työpaikan kokouksessa pitää käsitellä uutta asiaa tai ratkaista haaste, tulisi miettiä, minkälaisella ajattelulla kannattaa lähteä liikkeelle.

– Ajattelu vie energiaa, mutta tutut liikeradat vievät vähemmän energiaa. Oivallus vaatii aikaa ja tilaa sekä vahvan, mielellään myönteisen tunnetilan. Oivaltaminen on prosessi.

Ajattelussa alkaa kulkea helposti samoja, tuttuja ratoja. Tämän vuoksi ajattelutavan valinta tulisi olla tietoinen päätös.

Ajattelu ja tekeminen eivät ole erillisiä asioita. Åhmanin mukaan tekemisen kuvittelu aktivoi aivoissa saman osan kuin itse tekeminen. Mielikuvaharjoitukset voivatkin olla varsin tehokkaita. Jos miettii ennen suoritusta epäonnistumisen mahdollisuuksia, ohjelmoi itsensä epäonnistumaan. Pitäisikin miettiä onnistunutta suoritusta.

– Jos haluat kokea itsesi varmemmaksi, kuvittele haastavaksi kokemasi asia ennalta. Mieti, miten toimit, kävelet, puhut ja miltä sinusta tuntuu.

Åhman on kirjoittanut aiheesta kirjan Mielen johtaminen organisaatiossa.

Kolme liittoa ja yksi kanadalainen

Johdon ja ylimmän johdon tehtävissä toimiville juristeille, ekonomeille ja tekkiläisille suunnatussa JEDI 2015 -tapahtumassa pohdittiin ajankohtaisia johtamiseen liittyviä kysymyksiä ja verkostoiduttiin. Riabacken ja Åhmanin puheenvuorojen lisäksi kuultiin tapahtuman järjestäneiden liittojen toiminnanjohtajia paneelikeskustelussa.

Toiminnanjohtajat Heikki Kauppi TEKistä, Hanna-Leena Hemming Suomen Ekonomeista ja Jorma Tilander Lakimiesliitosta olivat yhtä mieltä siitä, että yhteistyö jäsenten asian ajamisessa on tärkeää. Kysyttäessä johtajuuden haasteista Suomessa kolmikko listasi digitalisoitumisen, työhyvinvoinnin ja kiireen. Aika pitäisi saada riittämään oman osaamisen kehittämiseen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Tapahtuman juontaja, kanadanranskalainen lakimies ja ekonomi André Noël Chaker näki suomalaisten tyypillisinä haasteina siiloutumisen, liiallisen itsenäisyyden ja oman tontin vahtimisen. Toisaalta suomalaisilta löytyy myös hyvin ominainen vahvuus.

– Suomalaisten suurin vahvuus on korkea luottamuksen taso. Ja rehellisyys. Näillä prosessit saadaan sujumaan ja asioita tapahtuu nopeasti ja varmasti.

Chaker on viettänyt Suomessa 20 vuotta. Hän on kirjoittanut kirjan The Finnish Miracle – Ihanuuksien ihmemaa.

JEDI 2015 -tapahtuman päätteeksi Sixten Korkmanin kirja Talous ja utopia sai Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon.