Liikkeen luovutuksesta tuli riskipeliä

|
Uutinen
Kuuntele

Liikkeen luovutuksesta on kyse, kun yrityskaupassa myydään toiminnallinen kokonaisuus, jonka toiminta jatkuu samankaltaisena. Uusi omistaja joutuu alkuun noudattamaan samaa työehtosopimusta kuin edellinen omistaja, mutta usein hän kuitenkin haluaa muuttaa heti työehtoja.

– Uusi omistaja yrittää tehdä ostamassaan yrityksessä muutoksia. Usein se haluaa toteuttaa omia liikeideoitaan ja näkemyksiään toiminnan järjestämisestä, toteaa Sami Laakso Pro Gradu -tutkielmassaan.

Hän on tehnyt liikkeen luovutuksesta tutkielman Helsingin yliopistossa.

Työsopimuslain mukaan uusi työnantaja on liikkeen luovutuksessa velvollinen noudattamaan samaa työehtosopimusta, jota yrityksen edellinen omistaja noudatti. Työehtosopimusta on noudatettava sen voimassaolon ajan.

Käytännössä uusi omistaja voi haluta yhtenäistää työehdot heti, jotta ne vastaisivat muualla yrityksessä noudatettavaa käytäntöä ja palkkatasoa.

Vastaesitys uuden omistajan tarjoukselle

Uusi työnantaja voi esittää saneerauksia, tehtävien muutoksia tai joidenkin etujen poistamista. Työntekijöille saatetaan esittää kertakorvausta vastineeksi siitä, jotta he luopuisivat paremmista eduistaan.

Työntekijöiden kannattaa pohtia yhdessä, suostuako tähän ja millä ehdoilla. Työntekijät voivat tehdä myös oman vastaehdotuksensa.
Laakso huomauttaa, että liikkeen luovutusta koskevalla sääntelyllä halutaan turvata työntekijöiden asema. Työntekijäpuoli yrittääkin tulkita liikkeen luovutuksen laajasti, ja työnantajapuoli mahdollisimman suppeasti.

Yleensä luovutussäännöstön soveltaminen luo Laakson mukaan työnantajille lähinnä velvoitteita. Työntekijöille sen soveltamisesta seuraa pääsääntöisesti oikeuksia.

Työsopimuslaki turvaa esimerkiksi työntekijän palkka- ja muut saatavat liikkeen luovutuksessa. Poikkeuksen tekee kuitenkin konkurssipesän luovutus, jolloin uusi omistaja ei vastaa työntekijän aiemmista palkka- ja muista saatavista.

Työntekijän edut on kuitenkin turvattu tilanteessa, jossa omistajat niin sanotusti ketjuttavat yrityksiä. Saatavat pysyvät voimassa, jos konkurssipesä luovutetaan kaupassa henkilöille, jotka vastasivat myös konkurssiin menneestä yrityksestä.

Ota tai jätä -sopimukset vaikeita

Metropolia ammattikorkeakoulussa liikkeen luovutusta tutkinut Anne Pahtakari huomasi, että jos yritys ulkoistaa tietyn toiminnon ulkomaille, sen suomalaiset taitajat voivat jäävät työttömiksi.

Irtisanomisten sijaan ulkomaiset yritykset ovat huomanneet uuden keinon päästä suomalaisista työntekijöistä eroon. Ensin hankitaan yritys liikkeen luovutuksena, kohta toiminta siirretään ulkomaille ja työntekijöille tarjotaan mahdollisuutta muuttaa työn perässä.

Käytännössä työntekijän on jo muutettava ulkomaille uuden omistajan tahdon mukaisesti tai tulla irtisanotuksi, vaikka seurauksena on pitkä karenssi työttömyysturvassa.

Näin tapahtui kesäkuussa Ruotsinpyhtäällä, jossa ranskalaisomisteinen Strömfors Electric Oy päätti liikkeen luovutuksesta. Liikkeen luovutuksessa siirtyville työntekijöille tarjottiin töitä Tanskasta ja Puolasta.

Varapääluottamusmies Kaj Valkokivi kertoi päätöksen jälkeen, että uusiin tuotantolaitoksiin lähdön estää jo kielitaito. Lisäksi suurimmalla osalla työntekijöistä on perhe Suomessa.

Aina ei kyse liikkeen luovutuksesta

Jokainen yrityskauppa ei ole liikkeen luovutus.

Liikkeen luovutus ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Arviointi suoritetaan tarvittaessa kansallisissa tuomioistuimissa EU-tuomioistuimen määrittämien arviointikriteerien perusteella.