LNG-terminaalin sijoituspäätös lottovoitto Porille

|
Uutinen
Kuuntele

Porin apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus uskoo kaasuterminaalin hyödyttävän koko Satakunnan teollisuutta.

Kaasutuotantoyhtiö Gasumin päätös sijoittaa nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaali Poriin oli lottovoitto rakennemuutoksen aikanaan murjomalle kaupungille. Poria on kuvattu rakennemuutoksen koelaboratorioksi. Seutu teollistui, veti muuttajia ja kasvoi 1970-luvun puoliväliin. Sitten öljykriisin aloittama alamäki muuttui suoraksi pudotukseksi 1980-luvulla ja lopullisen silauksen antoi 1990-luvun suuri lama. Teollisuustyöpaikkoja hävisi ja massatyöttömyys koetteli kaupunkia.

– Pori sai apua muulta Suomelta ja EU:lta. Mutta 2000-luvun alussa tapahtui käänne. Nyt me alamme taas kannattaa muuta maata, sanoo Porin apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus.

Maanmittari teollisuusmiehenä

Vaikka Hannus, 61, onkin maanmittauksen DI Ota­nie­mestä, hän innostuu poikamaisesti saadessaan kertoa Tahkoluotoon tulevan kaasuterminaalin ominaisuuksista.

Lieriömäisen terminaalin, "pytyn", koko on 30 000 m³. Norjanmereltä laivoilla tuotava LNG (liquefied natural gas) on jäähdytetty – 63 celsiusasteeseen. Yhden ilmakehän paineessa nesteytetty kaasu on pienentynyt

600-osaan. Terminaalista kaasu kuljetetaan pääosin rekoilla nesteytettynä ja kylmänä asiakkaiden varastoihin. Osa kaasusta johdetaan putkella lähiasiakkaille.

– Tahkoluodon LNG-terminaalista rakennetaan 315-millinen kaasuputki lähellä sijaitsevalle Sachtlebenin pigmenttitehtaalle [entinen Kemira Pigments]. Sachtleben valmistaa maali- ja kosmetiikkateollisuudessa sekä painomusteissa käytettävää titaanidioksidia, Hannus toteaa.

Hänen mukaansa LNG on halvempaa kuin butaanin ja propaanin kaltaiset jalostetut kaasut. Siksi sen käyttö parantaa yritysten kilpailukykyä. Nesteytetty maakaasu on myös vähäpäästöisempää kuin teollisuuden, meriliikenteen ja energiatuotannon nykyiset poltto­aineet.

Meriliikenteen rikkipäästöjen rajoittaminen tuo LNG:n tankkauspisteen Tahkoluotoon, mikä vilkastuttaa laivaliikennettä. Tankkaamaan tulevat laivat tuovat ja vievät lasteja naapuriin Mäntyluotoon.

Toinen varmahko LNG-terminaalin tankkauspiste on Tornion Röyttä. Myös Inkooseen saatetaan rakentaa nesteytetyn maakaasuun terminaali. Joka tapauksessa Pori on Suomen ensimmäinen.

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Havainnekuvassa 30 000 kuutiometrin LNG-terminaali laivan kohdalla rannassa. Oikealla öljysäiliöitä.

 

Kaavoitettuja tontteja 60 hehtaaria

Hannus ei halua ilkkua Turkua, vaikka Pansioon kaavailtu hanke kaatui – ja siirtyi Poriin – kaava­valitusten takia (katso oheisjuttu). Hän ei kuitenkaan malta olla toteamatta, että Porilla on Tahkoluodon vieressä Kirrinsannassa 60 hehtaaria valmiita teollisuustontteja. Kaava on lainvoimainen, joten teollisuusrakentamista eivät kaavavalitukset hidasta.

– Laivojen tankkauspiste ja maantieliikenteen lisääntyvä maakaasun käyttö ovat vasta alkua. Halpa, ympäristöystävällinen polttoaine ja 60 hehtaaria valmiita teollisuustontteja takaavat sen, että kun jonnekin Suomessa tehdään teollisuusinvestointeja, ovat Pori ja Kirrinsanta piikkipaikalla.

– Terminaaliin lasketaan tulevan yksi laiva kuukaudessa, eli LNG:ta käytettäisiin aluksi 12 x 30 000 kuutiometriä vuodessa.

Olen varma, että kun kaasun kysyntä kasvaa, laivojen käyntitahti Tahkoluotoon tihenee, sanoo Hannus.

Jakeluketju työllistää

Terminaalihanke työllistää rakennusvaiheessa 250 henkilöä vuodessa. Terminaaliin tulee suoraan kymmenkunta työpaikkaa, mutta välillisesti työpaikkoja tulee 50. Hannus vakuuttaa, että maakaasun jakeluketju työllistää hyvin.

– Kun vaikka kuparinjalostamisessa tuodaan raaka-ainetta Poriin, se kuljetetaan ensin laivoilla, sitten junalla ja valmistuttuaan taas rekoilla ja laivoilla takaisin. Pelkästään kuparinjalostus työllistää Satakunnassa 3 000 ihmistä, ja kuljetusalalla kymmenissä tai sadoissa laskettavan määrän, vakuuttaa Hannus.

Hän ei malta olla huomauttamatta LNG:n kilpailukyvystä paitsi hinnassa, myös toimitusvarmuudessa. Maakaasuputket tulevat Suomeen Venäjältä ja muualle Eurooppaan paljolti Ukrainan läpi.

– Kaasuverkot ovat aina monopoleja. Jos halutaan kaasua maailmanmarkkinahintaan ja monesta lähteestä, on LNG avainasemassa, sanoo Hannus.

 

Visio 2025: Menestyvä huoltoasema 

Kari Hannus suostuu pyydettäessä katsomaan kristallipallosta, miltä Porin seutu näyttää 10 vuoden kuluttua, ja miksi kehitys on johtanut siihen.
 
 
- Pori on Suomen hyvin menestyvä huoltoasema. Laivat ja teollisuus käyttävät yhä enemmän LNG:tä. Ehkä bussitkin ovat jo siirtyneet maakaasun käyttöön, näkee Hannus.
 
 
Hän luettelee viisi syytä, miksi juuri Porin teollisuus nousee loistoon:
 
 
1. LNG:n saatavuuden takaava terminaali Tahkoluodossa.
 
2. Sähköä saadaan Meri-Porin 565 megawatin hiili­voimalaitoksesta, joka sekin on Tahkoluodossa.
 
3. Porin satojen hehtaarien kaavoitetut teollisuustontit.
 
4. Tahkoluodon syväsatama, jossa väylän syvyys on 15,3 metriä. 
 
5. Tahkoluodossa ei ole asutusta lähellä.
 

 

Valitukset veivät kaasun Turusta Poriin

Gasumin LNG-liiketoimintayksikön johtaja Tommy Mattila ei kiertele. Kolme kaavavalitusta kaatoi Turun Pansioon suunnitellun LNG-terminaalin.
 

– Turun hallinto-oikeudesta tuli huhtikuun lopulla päätös, jossa valitukset kaatuivat. Mutta arvioimme, että prosessi jatkuu korkeimmassa hallinto-oikeudessa, mikä vienee parisen vuotta. Meillä ei ole aikaa odottaa niin pitkään, Mattila summaa.
 

Gasum on Fortumin, venäläisen Gazpromin, Suomen valtion ja saksalaisen EONin omistama kaasuntuotantoyhtiö ja Pohjoismaiden suurin LNG-toimittaja. Onko 80 miljoonaa maksava terminaali iso investointi Gasumille?
 

– Olemme käyttäneet 20-25 miljoonaa euroa vuodessa kaikkiin investointeihimme, joten kyllä Porin terminaali on meidän 1,2 miljardin euron liikevaihdolla merkittävä hanke, Mattila sanoo.
 
 
Hänen mukaansa Porin terminaalin avulla voidaan hoitaa myös Turun suunta, koska etäisyys kaupunkien välillä on vain 80 kilometriä. Mattila pitää LNG:n ja maakaasun käytön lisääntymistä varmana. Ruusuisen LNG-tulevaisuuden syiksi hän mainitsee teollisuuden tarpeet vähäpäästöiseen mutta kohtuuhintaiseen energiaan ja merenkulun tiukentuneet päästövaatimukset.
 

Myös raskaan liikenteen päästöt ovat nousseet keskusteluun muun muassa USA:ssa, Hollannissa ja Ruotsissa. Kun ympäristöystävällisyys ja hinta saadaan kohtaamaan, Mattila uskoo muutoksen satavan kaasuntuottajien laariin.
 

Mikä on tilanne ison LNG-terminaalin kohdalla, rakennetaanko se Suomeen vai Viroon?
 

– Päätös sijaintipaikasta on poliittinen, kiertää Mattila. – Mutta huoltovarmuuden takia johonkin Suomenlahden alueelle täytyy rakentaa iso terminaali. Ja meidän ja muidenkin tekemien selvitysten mukaan Inkoo on paras paikka terminaalille.
 

 

LNG ei ole paloarkaa eikä räjähdysherkkää

Saattaisi kuvitella, että nesteytetty maakaasu on räjähdysherkkää ja paloarkaa, ja siksi Porissa LNG-terminaali on sijoitettu kauas asutuksesta Tahkoluotoon. Apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus kumoaa tällaisen ennakkoluulon.
 

– Olen nähnyt filmejä, joissa LNG:ta poltetaan. Se palaa lyhdynomaisesti eikä todellakaan räjähdä. Palamiseen tarvitaan lämpöä, jota 163-asteisessa LNG:ssä on niukasti.
 

– LNG:n paloarvo on valopetrolin luokkaa, Hannus sanoo.