Miten yrittäjä saa työttömyysturvaa?

Aiemman määritelmän mukaan yrittäjänä pidettiin henkilöä, joka oli velvollinen ottamaan yrittäjän tai maatalousyrittäjän eläkevakuutuksen. Määritelmä jätti ulkopuolelle yrittäjät, jotka eläkelaissa olevien rajoitusten vuoksi eivät olleet velvollisia ottamaan eläkevakuutusta. 

Vuoden alusta alkaen yrittäjänä pidetään henkilöä, joka katsotaan yrittäjäksi yrittäjän eläkelaissa tai maatalousyrittäjän eläkelaissa riippumatta siitä, onko hänellä velvollisuus ottaa eläkevakuutus.

Jos henkilöä pidetään yrittäjänä, olennaista työvoimapoliittisessa arvioinnissa on se, onko yritystoiminta päätoimista vai sivutoimista ja onko toiminta lopetettu. Tältä osin lakia sovelletaan siis samoin kuin aiemminkin.

Kuka on yrittäjä? 

Yrittäjiä ovat ensinnäkin yksityiset elinkeinonharjoittajat, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa omissa nimissään tai toiminimellä. Yksityisinä elinkeinonharjoittajina pidetään kaikkia niitä henkilöitä, jotka tekevät ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa eivätkä ole perustaneet yritystä. 

Yrittäjinä pidetään myös avoimen yhtiön tai muun yhteisön tai yhtymän sellaista osakasta tai yhtiömiestä, joka on henkilökohtaisessa vastuussa yhteisön tai yhtymän velvoitteista tai sitoumuksista.  

Yrittäjä on myös osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevä henkilö, jolla on yli 30 prosenttia osakkeista, osakkeiden äänimäärästä tai yhdessä perheensä kanssa yli 50 prosenttia osakkeista, osakkeiden äänimäärästä tai muuten vastaava määräysvalta yhteisössä. 

Yrittäjä on myös henkilö, joka tosiasiallisesti harjoittaa yritystoimintaa, vaikka muodollisesti määräämisvalta olisi toisen nimissä.

Kuka on osaomistaja?

Myös yrityksen osaomistajan työttömyysturva ratkaistaan yrittäjän työttömyysturvaa koskevien sääntöjen perusteella. 

Osaomistaja on henkilö, joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä on vähintään 15 prosenttia tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä perheenjäsentensä kanssa on yhdessä vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden äänimäärästä tai muu vastaava määräysvalta. 

Osaomistaja on myös henkilö, joka työskentelee ilman johtavaa asemaa osakeyhtiössä, jossa hänellä, hänen perheenjäsenillään tai heillä yhdessä on vähintään puolet osakepääomasta, osakkeiden äänimäärästä tai muuten vastaava määräysvalta.

Osaomistajan määritelmä on tärkeä, sillä sen vuoksi yrityksen omistajan perheenjäsenenkin työttömyysetuus ratkaistaan yrittäjän työttömyysturvaa koskevien sääntöjen perusteella. Pelkkä omistaminen tai määräysvalta yrityksessä tai samassa taloudessa yrityksen omistajan kanssa asuminen ei ole yrittäjyyttä. 

Yrittäjäksi katsominen edellyttää aina työskentelyä yrityksessä. Hallituksen jäsenen vähäisiä hallinnollisia tehtäviä ei pidetä työskentelynä.

Päätoiminen ja sivutoiminen yrittäjyys

Jos henkilöä pidetään yrittäjänä jollakin edellä mainituista perusteista, TE-toimisto arvioi työttömyysetuuden hakemuksen yhteydessä sitä, onko yrittäjyys sivutoimista vai päätoimista. 

Henkilöllä, joka työttömänä ollessaan edelleen työllistyy päätoimisesti yritystoiminnassa, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Sivutoimisesti työllistyvällä voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. 

Työmäärä ratkaisee. Työllistyminen on päätoimista, jos henkilö ei voi vastaanottaa kokoaikatyötä, eikä hän ole työmarkkinoiden käytettävissä. Työllistyminen katsotaan sivutoimiseksi ainakin silloin, kun henkilö on ollut vähintään kuusi kuukautta kyseiseen yritystoimintaan tai omaan työhön liittymättömässä kokoaikatyössä. 

Tulojen määrällä ei ole merkitystä. Myös tappiollinen toiminta voi olla niin työllistävää, ettei henkilö voi ottaa vastaan kokoaikatyötä.

Työllistymistä arvioidaan jatkossa samoilla säännöksillä kuin aikaisemminkin.

Yritystoiminnan lopettaminen

Päätoimisesti yrittäjänä työllistyneen henkilön katsotaan työllistyvän päätoimisesti yrittäjänä siihen asti, kun työskentely yrityksessä on päättynyt tai yritystoiminta on lopetettu. 

Yritys voidaan katsoa lopetetuksi, jos se on asetettu konkurssiin, selvitystilaan tai yhtiön purkamisesta on tehty sopimus. Lopettamiseksi katsotaan myös se, kun tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on lopetettu ja Verohallinnolle on ilmoitettu poistumisesta ennakkoperintä-, työnantaja-, ja arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai jos on muuten ilmeistä, että toiminta on kokonaan päättynyt.

Työttömyysturvalakiin on lisätty uusi säännös yksityisen elinkeinonharjoittajan oikeudesta työttömyysetuuteen työn päätyttyä. 

Jos henkilöllä on ollut yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukainen vakuutus, työttömyysetuuden saaminen edellyttää vakuutuksesta luopumista. Lisäksi edellytetään, että taloudellinen ja tuotannollinen toiminta on kokonaan päättynyt. Verohallinnon rekistereistä poistumista ei kuitenkaan edellytetä.

Työttömyysetuudella ei siis ole tarkoitus korvata yrittäjäriskin piiriin kuuluvaa yritystoiminnasta saatavan tulon vähäisyyttä tai tulojen puuttumista.

TE-toimisto toteaa taloudellisen ja tuotannollisen toiminnan päättymisen lähtökohtaisesti hakijan oman ilmoituksen perusteella. TE-toimistolla on kuitenkin mahdollisuus arvioida, onko hakijan ilmoituksesta huolimatta ilmeistä, ettei taloudellinen ja tuotannollinen toiminta ole päättynyt.

Yrittäjäkin saa ansioturvaa: Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT

Jos suunnittelee päätoimista yrittäjyyttä, kannattaa harkita ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassaan siirtymistä.

Työttömyysetuus voidaan maksaa yrittäjälle, jonka yrittäjän työssäoloehto on täyttynyt siten, että hän on ollut AYT-kassan jäsen 15 kuukautta, jonka aikana hänen eläkevakuutuksensa laskentaperusteena on ollut vuonna 2016 vähintään 12 420 euron vuotuinen työtulo. 

Jos siirtyy palkansaajakassasta AYT-kassaan kolmen kuukauden sisällä yrittäjäksi ryhtymisestä, ansioturvaan ei tule katkosta. Oikeus ansioturvaan palkkatulon perusteella säilyy 18 kuukautta yrittäjäksi ryhtymisen jälkeen. 

• Tutustu TEKin yrittäjille suunnattuihin palveluihin

Artikkelin kirjoittaja työskentelee TEKissä lakimiehenä. Tekkiläisenä saat apua työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä lakiasioissa. Tutustu usein kysyttyihin lakikysymyksiin ja Lakitieto-sivustoon. Jos et löydä vastausta, ota yhteyttä TEKin lakimiehiin. www.tek.fi/lakipalvelut