Utelias mieli auttaa

– On olemassa tulevaisuus, jossa olemme vapaita istumaan rannalla, juomaan piña coladaa ja katsomaan, kun robotit tekevät työmme, sanoo ajatushautomo Demos Helsingin innovaattori Johannes Koponen.

Tämä ei kuitenkaan ole ainoa mahdollinen tulevaisuudenkuva, jonka muuttuvasta työelämästä voi muotoilla. Koponen listasi Akavan ja Journalistiliiton järjestämässä seminaarissa Pasilassa 29.2. havaintoja tulevaisuuden työelämästä.

Tulevaisuuden työ vaatii Koposen mukaan uskoa tulevaisuuteen, uusia taitoja ja uteliaisuutta. Tarvitaan kykyä nähdä mahdollisuuksia pitkällä aikajänteellä, olla vuorovaikutuksessa koneiden kanssa ja myydä omaa erikoisosaamistaan.

– Nyt on helppoa olla utelias. Informaatioon pääsee käsiksi, samasta asiasta kiinnostuneita on helppo löytää ja uteliaisuuden avulla ammatista toiseen siirtyminenkin helpottuu, Koponen sanoo.

– Uteliaisuus tukee elinikäistä oppimista ja hiljaisen tiedon siirtämistä.

Koposen mukaan ammatteja ja työpaikkoja katoaa. Automaation avulla tietyt toiminnot voidaan tehostaa. Esimerkiksi yksi ihminen voi vahtia kuutta itsepalvelukassaa. Myös globaalilla kilpailulla on vaikutus: se tarjoaa mahdollisuuden pirstaloida työn eri puolille maailmaa.

– Tämä ei poista ihmistyövoiman tarvetta. Niche-osaamista ei kannata automatisoida.

Niche-osaamisella Koponen viittaa erikoisosaamiseen. Hän lainaa esimerkin Esko Kilveltä.

– Koodauksella voidaan automatisoida valtamerten rahtilaivojen liikennettä, mutta luotseja tarvitaan edelleen ohjaamaan laivoja satamaan. Rahtilaivan ohjaus Helsinkiin vaatisi oman koodinsa, ja se olisi markkinamielessä turhan suuri investointi.

Koposen mukaan matalapalkkatyöt lisääntyvät mutta rutiinityöt katoavat. Näin on käynyt jo osassa Eurooppaa.

– Vaikka rekan ajo automatisoitaisiin, kyydissä pitäisi silti olla rekkavartija. Hänellä ei tosin tarvitsisi olla rekkakuskille välttämätöntä ajokorttia. 

Huippuosaajille tullaan Koposen mukaan maksamaan moninkertaisesti verrattuna hyviin tekijöihin. Esimerkiksi pienellä porukalla pyörivän, mutta markkina-arvoltaan huikean Instagramin kannattaa satsata rekrytoimiinsa henkilöihin – se tarvitsee maailman parhaat tekijät pysyäkseen pikkuporukalla huipulla.

Koponen havaitsee, että yhdessä tekeminen korostuu tulevaisuudessa ja se saa uusia muotoja. Näitä ovat digitaaliset yhteisöt, uudet työtilat ja yhteisötalous.

Koposen mukaan työpaikka ja toimeentulo eivät enää ole yksi ja sama asia, eikä työ ole ainoa tapa kuulua yhteiskuntaan.

– Työttömänä yksi raskaimmista jutuista on merkityksellisyyden tunteen puuttuminen. Kuulumme yhteiskuntaan vielä työn kautta.

Lopuksi Koponen painotti, että työtä riittää jokaiselle, mutta työpaikkoja ehkä ei. 

– Maailmassa on paljon viheliäitä ongelmia, jotka pitää ratkaista, mutta niiden ratkaisemiseen ei ehkä ole työpaikkaa.

Unelmista suuntaa

Akavan ja Journalistiliiton karkauspäivänä järjestämässä seminaarissa ”Kun hamekangas ei riitä – mistä uutta työtä?” käsiteltiin työelämän muutosta. Seminaarissa puhuttiin paljon itsensä työllistämisestä ja muuttuvista tavoista tehdä työtä.

Koposen lisäksi tilaisuudessa puhuivat Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, Akavan tutkija Joonas Miettinen, Journalistikoneen perustaja Elina Yrjölä, Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki ja Sitran asiantuntija Henna Tukiainen (kuvassa). Seminaarin juonsi toimittaja Anna-Liisa Haavikko.

Seminaarin päätti omakohtaisella yrittäjyystarinallaan Aava & Bangin luova johtaja Mikko Kalliola.

– Muista unelmoida. Ihminen ilman unelmia on kuin yritys ilman visiota: ei voi nähdä mihin on menossa, hän sanoi.

Kalliola kertoi myös oman vinkkinsä stressin poistamiseen.

– Lämmitän aina saunan sataan ja heitän löylyä niin paljon, että sielu irtaantuu ruumiista!

• Lue myös Akavalaisen juttu seminaarista: Muuttuva työelämä vaatii rohkeutta uudistaa ja uudistua