Opitaan ajattelemaan myös biteillä

Digitalisaatio muhii pinnan alla, ja varsinainen mullistus odottaa jo kulman takana. Osaammeko hyödyntää digitaalisuuden valtavat mahdollisuudet?

”Huomenta Suometar, nousehan tervehtimään juuri saapunutta uutta palvelusväkeä.

Siri ja Cortana ovat luvanneet auttaa sinua missä tahansa henkilökohtaisessa ongelmassa. Ross on opiskellut hurjasti. Hän osaa ulkoa kaiken mitä lakikirjoihin on kirjoitettu ja muistaa kaikki oikeuspäätökset. Hän on luvannut auttaa seuraavan sote-ehdotuksen perustuslaillisissa kysymyksissä jo valmistelun aikana – uupumatta.

Ja mikä parasta, näitä uusia uupumattomia apulaisia on tulossa erilaisiin tehtäviin ihan lähitulevaisuudessa: autonkuljettajia, opettajia, terveyskeskuslääkäreitä, kauppojen myyjiä ja vaikka mitä. On ollut puhetta myös insinööreistä.”

Nicholas Negroponten ennustus vain kahden vuosikymmenen takaa on toteutumassa nopeudella, johon edes harva tietotekniikan ammattilainen uskoi.

Digitaalisaatio eli tietotekniikan tunkeutuminen yhteiskunnan kaikille aloille on tämän hetken merkittävin uudistusvoima. Perimmäinen syy tälle murrokselle on oikeastaan hyvin yksinkertainen. Ihmiskunnan koko tähänastinen kehitys on perustunut taisteluun rajallisista luonnonvaroista.

Digikumous muhii pinnan alla

Aineettomaan tietoon pohjautuvaa hyvinvointia on toki tullut tähänkin asti lisää, jopa eksponentiaalisesti. Sen osuus on pysynyt kuitenkin suhteellisesti pienenä, kunnes ohitetaan piste, jossa päästään origosta oikealle ja käyrät nousevat kattoon.

Digitalisaatio on tähän asti muhinut pinnan alla. Pehmeä sisältö, kuten puhe, musiikki, elokuvat ja kirjat ovat digitalisoituneet. Tämän johdosta meillä on nyt virolais-ruotsalainen Skype, ruotsalainen Spotify sekä amerikkalaiset Netflix ja Kindle.

Mullistus tapahtuu, kun kaikki fyysinenkin, kuten autot, jääkaapit, korut, päivittäistavarat ja lopulta ihmisetkin saavat fyysisen maailman rinnalle eksponentiaalisesti laajentuvan digitaalisen todellisuuden.

Ihmeet vievät aikansa – ollaan ajoissa hereillä

Suomessa on loistavasti onnistuttu muutamissa kohdissa hyppäämään kehityksen virtaan.

Peliteollisuudesta puhutaan paljon, mutta on hyvä muistaa, että nyt menestyneet pelintekijät ovat hankkineet kannuksensa niin sanotussa demoskenessä 80–90-luvuilla. Esimerkiksi Assembly-tapahtumia on järjestetty Suomessa jo vuodesta 1992 lähtien, ja tällaiseen harrastuspohjaiseen toimintaan on satsattu Suomessa pitkäjänteisesti.

Innovaatioita tehdään joka päivä, mutta ihmeet vievät aikansa, joten meidän pitää koko ajan toimia uusien asioiden eturintamassa.

Digitaalinen tai paremminkin tietoon perustuva yhteiskunta, teollisuus ja liike-elämä tarvitsevat myös osaamista ja uutta ajattelua. Ohjelmistojen ja käyttöliittymien, mutta myös syvällä rakenteissa olevien asioiden, kuten vaikka nanotekniikan ja protokollien osaaminen korostuu.

Kaikkein oleellisinta on nähdä yhteiskunnan toiminnat uudella tavalla, ja siinä tiedon ja sen hyödyntämisen merkitys on keskeisintä. Tämän vuoksi Uber tai Whatsapp ovat tärkeitä ilmiöitä ymmärtää syvällisesti.

Yhteiskunta on tähän asti säädellyt ja mitannut kaikkea lisäarvoa pääasiassa atomeilla; kirjan kulkua arvoketjussa seurataan, kirjoittamisen ei. On aika oppia ajattelemaan ihan kaikkea myös biteillä.

Nyt on viimeinen hetki herätä

Parasta Suomettarelle olisi viimeistään nyt herätä uuteen aamuun ja systemaattiseen digitaalisuuden hyödyntämiseen.

Muutosta tai lopputulosta ei kukaan pysty ennustamaan oikein, mutta muutoksessa oleva mahdollisuus on se, mihin pitää panostaa. Meitä uhkaa pitkä hyvinvointiyhteiskunnan alasajo, jos emme ymmärrä, miten yhteiskunta uudistetaan. Ja on kohtuullista odottaa, että tämä  riskisijoitus kasvattaa merkittävästi myös tuotto-odotusta.

14.04.2015
Aihealue: Tekniikka ja yhteiskunta
Avainsanat: tekniikka