Tuetaan yhdessä Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäsenhankintaa

Yleisimpiä työehtosopimusten tuomia työehtoja on pidetty jo vuosikymmenten ajan itsestään selvyyksinä. Loppuvuodesta saatamme pahimmassa tapauksessa olla tilanteessa, jossa ei ole ollenkaan selvää, missä laajuudessa nämä nyt olemassa olevat työehdot tekkiläisiä koskevat. Jos yleissitovuus poistuu, samalla poistuu myös esimerkiksi IT-alalta minimipalkka, mikä avaa markkinat ulkomaisille kilpailijoille aivan uudella tavalla.

25.3.2021 työnantajia edustava liitto Teknologiateollisuus ry. ilmoitti siirtävänsä työehtosopimuksista neuvottelun uuteen yhdistykseen, Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n. Tällä hetkellä ei ole tietoa, kuinka moni alan työnantaja uuteen yhdistykseen liittyy. Jo vuosikymmenten ajan TEKin ja neuvottelujärjestömme YTN:n asiantuntijat ovat neuvotelleet parin vuoden välein Teknologiateollisuus ry:n kanssa it-alan (tietotekniikan palveluala), teknologia-alan sekä suunnittelu- ja konsulttialan työehdoista. Nyt olemme ainakin jossain määrin uuden tilanteen edessä.

Työehtosopimusten merkitystä ei voi ylikorostaa. Harva tulee ajatelleeksi, miten suuri merkitys niillä on meidän jokaisen arkeen. Työehtosopimusten velvoittamana maksetaan mm. palkan yleiskorotukset, lomarahat, ylityökorvaukset, matkakulujen ja joissain sopimuksissa myös kotimaan matka-aikojen korvaukset, kaikki palkalliset vanhempainvapaat mukaan lukien sairaan lapsen hoito, yli yhdeksän päivän sairasloma-ajan palkat, työpäivän pituus 7,5 h kahdeksan tunnin sijaan ja paljon muuta.

Mahdollinen yleissitovuuden menetys lisää paikallisten ja henkilökohtaisten sopimusten merkitystä

Teknologiateollisuus ilmoitti, että jatkossa työehtosopimuksista neuvottelee aivan uusi Teknologiateollisuuden työnantajat ry. Mikäli riittävä määrä työnantajia ei liity uuteen yhdistykseen, on selvää että solmittavalta alakohtaiselta sopimukselta poistuu yleissitovuus. Yleissitovuudella tarkoitetaan, että työehtosopimuksen ehtoja tulee noudattaa kaikissa toimialan yrityksissä Suomessa, kuuluipa yritys itse työnantajaliittoon tai ei.

Se miten kullakin alalla on voitu nyt sopia paikallisesti eli työpaikkakohtaisesti työehdoista, on kirjattu alan työehtosopimukseen. Mahdollisuudet ovat hyvinkin laveat ja todennäköisesti näitä mahdollisuuksia on  jokseenkin alihyödynnetty monissa työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä. Työehtosopimuksen tuomat paikallisen sopimisen mahdollisuudet eivät kuitenkaan koske työnantajaliittoon kuulumattomia yrityksiä. Erityisesti Suomen yrittäjät ovat pitäneet tätä nykyisen järjestelmän heikkoutena.

Mikäli yleissitovuus menetetään, järjestäytymättömien yritysten ei tarvitse noudattaa sopimuksen minimiehtoja ja perustyöehtojen määrittyminen putoaa käytännössä työsopimustasolle, työnantajan ja yksittäisen työntekijän välille sovittavaksi. Siinä sitten yrityksen HR:llä (jos yrityksessä edes on) riittääkin hommaa. Esimerkiksi IT-alalla voimassa oleva tietotekniikan palvelualojen työehtosopimus on lähes 100 sivua pitkä kirjanen. Todennäköisesti hommien määrä lisääntyy myös liittojen työelämäasiantuntijoilla ja juristeilla. Henkilökohtaisten työsopimusten sekä paikallisten sopimusten merkitys kasvaa ja sitä suuremmalla syyllä liittojen jäsenten kannattaa tarkistuttaa nämä liitossa ennen allekirjoittamista.

Rynnivätkö ulkomaalaiset yritykset Suomeen polkemaan työehtoja?

Yleissitovuudella on myös sellainen tärkeä merkitys, että se kiinnittää toimialalle edes jonkinlaisen minimin työn hinnalle ja ohjaa siis yrityksiä kilpailemaan esimerkiksi tuotteiden tai palveluiden laadulla, toimitusvarmuudella, nopeudella jne. Tämä on hyvinkin fiksua, sillä Suomelle ainoa järkevä suunta on yrittää tehdä täällä niin arvokasta työtä kuin mahdollista. Työehtosopimuksen minimitasoa paremmilla ehdoilla voi kilpailla tällä hetkellä aivan vapaasti.

Yleissitovuuden mahdollinen poistuminen mahdollistaa ja epäilemättä houkuttaa hakemaan kilpailukykyä esimerkiksi polkemalla palkkoja tai karsimalla muista rahanarvoisista etuuksista. En tiedä onko työnantajapuolella mietitty asiaa ihan loppuun asti. Esimerkiksi IT-alalle on tuotu halpatyöntekijöitä jo vuosien ajan esimerkiksi Intiasta. Näiden tuontityöntekijöidenkin kohdalla on kuitenkin jouduttu noudattamaan alalla voimassa olevaa työehtosopimusta. Muun muassa IT-alan minimipalkka on kirjattu työehtosopimukseen, laista sitä ei löydy ollenkaan.

Jos yleissitovuus poistuu, kasvaa paine kilpailla työn hinnalla. Esimeriksi julkisten hankkeiden toteuttajat valitaan pitkälti hinnan perusteella. Suomalaisten työnantajien saattaa olla pakkoa polkea työehtoja ja palkkoja alaspäin pysyäkseen ylipäätään enää pystyssä. Ei kannata kilpailla kohti kurjuutta vaan menestystä!

Vetoan teihin työnantajat, liittykää Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäseniksi ja pidetään yleissitovuus voimassa. Kilpaillaan jatkossakin ensisijaisesti osaamisella ja laadulla eikä polkemalla asiantuntijatyön hintaa.

Vetoan myös teihin palkansaajat ja erityisesti henkilöstöedustajat. Puhukaa näistä aiheista työtovereillenne, tuttavillenne ja työnantajillenne. Se on meistä kaikista kiinni, millaiset työmarkkinat Suomessa tulevaisuudessa on. Yksi on kuitenkin varmaa, se että me liitot autamme ja pidämme jäsentemme puolia.

03.05.2021
Aihealue: Työelämä
Avainsanat: työehtosopimus