On tyhmää taloudenhoitoa unohtaa ulkomaalaiset osaajat

TEKin ja tekniikan yliopistojen vastavalmistuneiden kysely paljastaa karun nykytilanteen: suomalaisista tekniikan alan vastavalmistuneista kaksi kolmasosaa on työsuhteessa, mutta ei-suomalaista vain joka neljäs.

Suomalainen työelämä ja yhteiskunta hyötyisivät monimuotoisuudesta ja mahdollisimman laajasta osaamispotentiaalista. Ei ole tarkoituksen mukaista, että me suomalaiset täällä keskenämme teemme tiedettä tai kehitämme toisillemme tuotteita ja palveluita. Uusiin innovaatioihin tarvitaan uutta ja erilaista näkemystä. Esimerkiksi eurooppalaisille yrityksille tehdyn selvityksen mukaan 63 prosenttia niistä yrityksistä, joilla oli monimuotoisuusstrategia, arvioi sen lisänneen innovatiivisuutta ja luovuutta. Lisäksi 59 prosenttia arvioi siitä olevan hyötyä liiketoiminnalleen.

Ani harva yritys myöskään toimii puhtaasti kotimarkkinoiden varassa. Globaalit markkinat tarvitsevat kansainvälisiä osaajia. Suomessa koulutettu, mielenmaisemaamme tunteva ulkomaalainen voi tuoda merkittävää lisäarvoa vientimarkkinoilla toimivalle yritykselle. Haasteena on se, miten yritykset ja ulkomaalaiset osaajat löytävät toisensa.

"Suomi kouluttaa isolla rahalla ulkomaalaisia, mutta valmistuneiden osaamista ja potentiaalia ei osata täällä hyödyntää."

Ulkomaalainen opiskelee, muttei verkostoidu

Suomalaiseen opiskelijakulttuuriin kuuluu olennaisesti osallistuminen kiltojen, harraste- ja ammattiainekerhojen sekä osakuntien toimintaan. Lisäksi opiskelijat tyypillisesti hankkivat työkokemusta ja sitä kautta verkostoja. Nämä auttavat heitä työllistymään.

Ulkomaalaiset opiskelijat ovat usein hyvin päämäärätietoisia ja tavoitteellisia. Hieman yleistäen voi sanoa, että suomalainen opiskelijatoiminta saattaa näyttäytyä heille pelkkänä hauskanpitona ilman sen suurempaa kunnianhimoa. He eivät näe sen lisäarvoa eivätkä kytköstä tulevaan työelämään. He keskittyvät opintoihinsa ja verkostoituminen jää vähemmälle.

Kotouttaminen kuuluu meille kaikille

Ulkomaalaisten opiskelijoiden avittaminen kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan edistää heidän työllistymistään. Tässä on meille kaikille tehtävää.

  • Yliopistojen tulee lisätä panostusta ulkomaalaisten opiskelijoiden opinto- ja uraohjaukseen, mieluiten jo alkumetreillä. Substanssiosaamisen ohella kieli- ja kulttuuritaidon merkitystä tulee korostaa.
  • Opiskelijayhteisö voisi viestiä enemmän kerho- ja kiltatoiminnan kiistattomista hyödyistä hauskanpidon ohella. Myös Suomi-eksotiikka kannattaa brändätä ja tuotteistaa rohkeasti. Kandiopiskelijoiden ohella järjestetään mielekästä toimintaa myös maisterivaiheen opiskelijoille.
  • Yritysten kannattaa nykyistä ennakkoluulottomammin rekrytoida kaavasta poikkeavaa osaamista.
  • Jokaisen tahollaan tulisi edesauttaa sitä, että opiskelijoille kävisi selväksi, millaisin keinoin töihin pääsee ja millaista oma-aloitteisuutta ja asennetta suomalainen työnantaja arvostaa. Tässä voivat olla avuksi niin yliopistot, yritykset, TEK kuin opiskelijayhteisökin.
  • TEK yhteistyökumppaniensa, kuten Teknologiateollisuus ry:n, kanssa ovat palkanneet diplomityöntekijän syventymään niihin tekijöihin, jotka edistävät ja jotka haittaavat ulkomaalaisten vastavalmistuneiden työllistymistä Suomeen, erityisesti tekniikan ja kaupan alalla. Tavoitteena on löytää keinoja, joiden avulla Suomeen työllistyvien osuutta voitaisiin kasvattaa.

Suomella oma lehmä ojassa

Kyse ei ole vain humanitäärisestä avunannosta ja inhimillisyydestä. Kysymys on myös kansantaloudesta.

Suomi kouluttaa isolla rahalla ulkomaalaisia, mutta jos valmistuneiden osaamista ja potentiaalia ei osata täällä hyödyntää, he lähtevät muualle. Kyseessä on silloin hukkaan heitetty investointi. Ei kuulosta kovin järkevältä taloudenpidolta.

23.02.2016
Aihealue: Osaaminen
Avainsanat: vastavalmistunut opiskelija