Sopua ja tehoa työyhteisösovittelulla

Työyhteisösovittelu on tehokas interventio tilanteisiin, joissa työpaikan vuorovaikutusongelmat uhkaavat henkilöstön motivaatiota ja työterveyttä.

Lähes jokainen on kokenut työpaikallaan kitkaa, joka on rapauttanut tunnelman ja yhdessä tekemisen ja on näkynyt jo poissaolotilastoissakin. Konfliktien määrän kasvu selittyy ajallemme tyypillisillä työn ominaispiirteillä, kuten organisaatiorakenteiden monimutkaistumisella ja lisääntyneellä tiimityöllä, mutta syiden ymmärtäminen ei tee vuorovaikutusongelmista yhtään sen helpompia. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden nimissä konflikteille on tehtävä jotain.

Yhtenä keinona organisaatiot ovat ottaneet käyttöön työyhteisösovittelun, joka on matalan kynnyksen työkalu vuorovaikutushaasteisiin. Oikein johdettuna sovittelu tuo nopean avun ja saattaa kehittää työyhteisön toimintaa jopa lähtötilannetta paremmaksi.

Asiantunteva ja tehtävään koulutettu sovittelija varmistaa konfliktin perimmäisten syiden riittävän tarkastelun turvallisessa ja rakentavassa ilmapiirissä. Kiireetön pysähtyminen työntekijöiden huolten äärelle lisää ymmärrystä ja tarjoaa mahdollisuuden omaksua uudenlaisia näkökulmia.

Ihmissuhdeongelmien ratkominen avoimesti voi tuntua ylitsepääsemättömän kuormittavalta, meillähän vasta opetellaan puuttumista ja tarttumista. Osallistujat arastelevat etukäteen omia reaktioitaan, muiden suhtautumista ja mahdollisia seuraamuksia. Palkitsevinta heille onkin huomata rohkean osallistumisen lisäävän dialogia ja syventävän ihmissuhteita – itsensä likoon laittaminen näin äärimmäisellä tavalla palveleekin meitä kaikkia!

Suun avaaminen voi tuntua uskaliaalta, mutta osoittaa sosiaalista vastuunkantoa ja halua kehittää omaa tiimiään.

Timo Pehrmanin kehittämä sovitteluprosessi käynnistyy infolla, jossa sovittelija esittelee prosessin arvot: sovittelussa ei etsitä tai rankaista syyllisiä, kaikkia kohdellaan tasapuolisesti, ja sovittelun piirissä käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Seuraavana vuorossa olevat yksittäiskeskustelut sovittelijan kanssa tarjoavat tilaisuuden harjoitella ongelmien sanoittamista ja jäsentää itselleen niitä tilanteita, jotka ovat jääneet rinta-alaan painamaan. Jo nämä keskustelut vähentävät kuormitusta ja kohentavat kokemusta oman työpäivän laadusta.

Yhteiskeskustelussa rohkeus palkitaan. Suun avaaminen voi tuntua uskaliaalta, mutta osoittaa sosiaalista vastuunkantoa ja halua kehittää omaa tiimiään. Harva on yksin näkemyksineen ja siksi muiden näkemysten kuuleminen voi olla hyvin voimaannuttava kokemus. Vieläkin voimaannuttavampaa voi olla kuulla, miten eri tavoin muut ovat tilanteita tulkinneet: kyse olikin vain erilaisten tulkintojen aiheuttamasta väärinkäsityksestä!

Aidot kohtaamiset korjaavat, eheyttävät ja lähentävät – tämän jälkeen ei ole mitään, mistä emme osaisi yhdessä keskustella! Ja mikäpä sen tehokkaampi ja tuottavuutta edistävämpi työkalu kuin vilpitön keskustelu ja hyvä tahto. Kun keskustelu sujuu, sujuu kaikki muukin.

 

01.10.2018
Aihealue: Työelämä
Avainsanat: työhyvinvointi