Kasvu ei voi rakentua menneisyyden tutkimuksen ja tuotekehityksen varaan

Teknologiabarometrin ja OECD:n viesti on selvä. Suomessa tarvitaan lisää tutkimusta ja tuotekehitystä, rohkeutta ja yhteinen näkemys.

Suomi kuuluu niihin harvoihin OECD-maihin joissa t&k-panostusten reaalinen arvo on laskenut jo pitkään. Rahamäärällisesti viime vuosien pudotus on kokonaisuudessaan runsas miljardi. Leikkauksissa ovat kunnostautuneet kaikki toimijat, mutta  suurin pudotus on tapahtunut yksityisen sektorin panostuksessa. Julkinen sektori seuraa hyvänä kakkosena.

"Yritysten tutkimusta ja tuotekehitystä pitäisi rahoittaa nykyistä enemmän, korkeakolutuksen yksiköitä yhdistettävä suuremmiksi."

OECD:n neuvot Suomen hallitukselle

Yrityskentässämme on toki  ilahduttavia poikkeuksia, mutta kokonaisuus ei ole kestävällä pohjalla. Yritysten kannattavuutta on ylläpidetty henkilöstövähennyksin ja kululeikkauksin, samalla kun investoinnit aineettomiin t&k-panostuksiin ja uusiin avauksiin ovat vähentyneet. Henkistä ilmapiiriä on pitkään leimannut korostunut varovaisuus, kynnys uusiin osaamispohjaisiin avauksiin on korkealla. 

Yritysten on itse ymmärrettävä tutkimuksen ja tuotekehityksen merkitys

Yhteiskuntana olemme yhtäältä tehneet välttämättömiä säästöjä, toisaalta kaivaneet kasvun perustaa leikkaamalla tulevan kehityksen siemeniä. Yleisessä talouskehityksessä näkyy nyt pitkästä aikaa orastavia piristymisen merkkejä. Hiljattain julkistetun Teknologiabarometrinkin mukaan tilanteemme ei ole toivoton, maasta löytyy osaamista, joka kasvavassa määrin houkuttelee jopa ulkomaista pääomaa Suomeen.  

Kaikki keinot kasvun vauhdittamiseksi on nyt otettava käyttöön. Vienti ja talouskasvu eivät lähde kunnolla nousuun ellei t&k-toiminnan merkitys korostu niin yksityisen kuin julkisen sektorin päätöksenteossa. Yritysten osalta ratkaisuja ei voi tehdä kukaan ulkopuolinen, asia on yritysten itse tiedostettava. Julkinen sektori voi kuitenkin omalla toiminnallaan madaltaa yksityisten toimijoiden riskinottokynnystä rakenteelliseen uudistumiseen ohjaavilla kannusteilla. Aihioita ja teemoja kyllä löytyy, eikä digitaaliyhteiskunnan perusrakenteiden vauhdittaminen ole näistä suinkaan vähäisin.

OECD: tutkimuksesta puuttuu selkeä suunta

Teknologiabarometrin viestit sekä työn alla olevasta OECD-arvioinnista saadut ennakkotiedot ovat samansuuntaisia: julkiselle hallinnolle tarvitaan kaikki hallinnonalat kattava yhteinen linjaus, tahtotilan määrittely. Tällä hetkellä eri toimijat eivät puhalla riittävästi yhteen hiileen.

Tanskassa on viime vuosina toteutettu lukuisia uudistuksia joiden tuloksena on saatu aikaan parempaa koordinaatiota innovaatiokentässä. Näitä kokemuksia on syytä tutkia meilläkin. 

Taloutemme ei voi pitkään rakentua aiempien panostusten ulosmittaukselle. Panostukset t&k-toimintaan onkin saatava kasvu-uralle niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Yritysten puolesta tätä ei julkinen valta tai kukaan muukaan voi tehdä, asia on yritysten itse tiedostettava.

Valtiovalta voi sen sijaan luoda yrityksille edellytyksiä uusiin omiin panostuksiin. Riskinottokynnyksen alentamiseksi panostukset Tekesin tyyppisiin toimintamalleihin tuleekin saada uudestaan kasvu-uralle. Tehtyjen arvioiden mukaan tämäntyyppisten toimintatapojen vaikuttavuus on hyvä.  Leikkaukset tuleekin kohdentaa vaikuttavuudeltaan huonompiin instrumentteihin. 

Suomalainen erityisongelma on pitkäaikaistyöttömyys, joka nykytasollaan rasittaa kansantaloutta suhteettomasti. Talouskasvun liikkeelle saaminen on välttämätöntä myös tästä näkökulmasta. Samalla on kuitenkin arvioitava työvoimahallinnon toimintatapojen istuvuutta tämän hetken olosuhteisiin. Työttömyyden ohella meillä esiintyy kohtaanto-ongelmaa, sekä erityisesti pitkälle koulutettujen osalta tilanteita joissa työttömän tilanteeseen soveltuvia palvelumuotoja ei ole olemassa.

Uusia toimintamalleja on kehitelty muualla julkishallinnon piirissä, esimerkkinä vaikkapa innovaatiohallinnossa kehitelty Digiboosti-konsepti. Olisiko ajateltavissa että työvoimapalvelut ottaisivat tulevaisuudessa uutta roolia myös muiden hallinnonalojen tuottamien palvelujen jakelukanavana?  
 


  

10.02.2017
Aihealue: Tekniikka ja yhteiskunta
Avainsanat: tekniikka