Henkilöstötuottavuuden kehittäminen virittää tuloksen uudelle tasolle

Hyvä esimiestyö kaksinkertaistaa henkilöstötuottavuuden ja vastaavasti huono puolittaa sen.

Suomessa kaivataan työn tuottavuusloikkaa ja siihen on etsitty monia lääkkeitä. On tehty kilpailukykysopimus laskemaan kustannuksia ja pidentämään työaikaa, toisaalta taas kaivataan lisää innovaatioita ja t&k-toimintaa.

Yksi iso kokonaisuus on kuitenkin saanut liian vähän huomiota. Se on ihmiset ja heistä kumpuava tuottavuus. Tätä voidaan kutsua henkilöstötuottavuudeksi, joka koostuu osaamisesta, motivaatiosta ja työkyvystä. Sitä voidaan mitata, kehittää ja peilata liiketoiminnan tunnuslukuihin.

Olen viimeisen kymmenen vuoden aikana päässyt tutkimaan henkilöstötuottavuutta ja sen johtamista yhdessä Guy Ahosen, Tomi Hussin ja Juhani Ilmarisen kanssa. Tutkimustyön punainen lanka on ollut vaihe vaiheelta selvittää henkilöstötuottavuuden merkitys liiketoiminnalle sekä johtamisen ja johtajuuden vaikutus henkilöstötuottavuuteen.

"Henkilöstötuottavuus koostuu osaamisesta, motivaatiosta ja työkyvystä."

Kaikki lähtee liiketoiminnan vaatimuksista

Kutsun henkilöstötuottavuuden kehittämiseen tähtäävää toimintaa strategiseksi hyvinvoinniksi. Strategisen hyvinvoinnin ydin on se, että sen kehittämisalueet, eli mitä tehdään, pohjautuvat liiketoiminnan asettamiin vaatimuksiin. Ja niihin taas vaikuttaa suuresti yrityksen toimiala ja toimintaympäristö.

It-firman globaalin liiketoiminnan vaatimukset eroavat aika paljon vaikkapa kaupan alan tai teollisen työn asettamista vaatimuksista. Liiketoimintaahan hyvinvointityöllä tuetaan – mitäpä muutakaan.

Johtaminen on tavoitteita, vastuuta ja mittaamista

Strateginen hyvinvointi on tiukasti johdon johtamaa. Johto päättää tavoitteet ja asettaa niiden saavuttamiseen vaadittavat resurssit, joita ovat aika, raha ja eritoten yhteistyö. Johto delegoi ihan normaalin johtamisen tavoin vastuuta eri toimijoille ja seuraa toiminnan kehittymistä laaja-alaisen mittariston avulla.

Mittaristossa ovat keskiössä henkilöstötuottavuuden elementit: motivaatio, osaaminen ja työkyky, esimiesten ja työyhteisön toiminta sekä luonnollisesti liiketoiminnan tunnusluvut.

Esimies on strategisen hyvinvoinnin ydintoimija

Hyvä johtajuus – kannustava, keskusteleva, aidosti palautetta antava esimiestyö – on henkilöstötuottavuuden tärkein kehittäjä.

Tutkimuksemme osoittavat, että hyvä esimiestyö ”tuplaa” henkilöstötuottavuuden ja vastaavasti huono puolittaa sen. Hyvä johtajuus vaatii osaamista ja kokemusta, mutta onneksi niitä voidaan kehittää valmennuksen ja oman johtajan tuen avulla.

"Koko yrityskuntaan suhteutettuna se tarkoittaisi 9 miljardin euron lisäystä käyttökatteisiin."

Henkilöstö tekee tuloksen

Motivoitunut ja sitoutunut, osaava ja työnsä hallitseva sekä työkykyinen henkilöstö tekee hyvää tulosta. Tämän todistimme rakennusalan tutkimuksessamme.

Käyttökatteen ero oli 10 000 euroa henkilöä kohden vuodessa, kun ero laskettiin henkilöstötuottavuuden suhteen heikon ja hyvän yritysryhmän välillä. Tutkimusotoksen keskimääräisessä 60 työntekijän yrityksessä tämä tarkoittaa 600 000 euroa enemmän käyttökatetta vuodessa. Ja tämä kaikki on ihmisten ansiota. Koko yrityskuntaan suhteutettuna se tarkoittaisi 9 miljardin euron lisäystä käyttökatteisiin.

Ketju kunnossa vasta joka kymmenennessä yrityksessä

Tutkimuksemme osoittavat, että ketju on kunnossa vain noin joka kymmenennessä yrityksessä.

Monet etsivät tuottavuuden kasvua yksittäisistä projekteista. Henkilöstön motivointiprojektin tulokset ilman esimiesten valmiuksien nostoa jäävät kuitenkin lyhytaikaiseksi. Samoin perusteellinenkin esimiesvalmennus ei tuo pysyvyyttä, jos esimiesten omien esimiesten tuki jää uupumaan. Koko ketju täytyy virittää kuntoon vaihe vaiheelta. Liiketoiminnan vaatimuksista on hyvä aloittaa.

 

07.03.2017
Aihealue: Työelämä
Avainsanat: työhyvinvointi