Jotta jokainen peruskoululainen onnistuisi

Suurin pääomani on tähän asti kerryttämäni koulutus. Tempauksen 2016 aiheena oleva peruskoulutus on lähellä sydäntäni. Tiesin heti keväällä haluavani ehdottomasti lähteä mukaan.

Yliopisto-opiskelijana suurin pääomani on tähän asti kerryttämäni koulutus. Kaiken perustana on suomalainen peruskoulu, jota kuitenkin uhkaavat kiivastahtisen ja sirpaloituneen nykypäivän haasteet. Opiskelijat haluavat tuoda esiin peruskoulutuksen laadukkuuden tärkeyden.

Tempaus2016 on opiskelijavetoinen suurprojekti, jolla halutaan nostaa peruskoulutuksen tärkeys valtakunnalliseen keskusteluun. Tempaajat vierailevat loka-marraskuun vaihteessa yli 1400 suomalaisessa peruskoulussa. Nimeni on Milja Leinonen ja opiskelen Aalto-yliopistossa kolmatta vuotta bioinformaatioteknologian diplomi-insinööriksi. Tempauksen aiheena oleva peruskoulutus on minulle lähellä sydäntä ja tiesin heti keväällä haluavani ehdottomasti lähteä mukaan.

"Lasten suurimpana ongelmana oli se, etteivät he itse uskoneet lainkaan omiin taitoihinsa."

Olen itse ollut onnekas, sillä olen päässyt nauttimaan peruskoulussa erinomaisesta opetuksesta, erityisesti ala-asteella. Pieni kyläkoulu, lämmin ryhmähenki ja välittävät opettajat loivat puitteet, joissa minä ja luokkakaverini saimme kokea aitoa oppimisen iloa, jonka koen kantaneen aina yliopistoon asti. Minulla oli kaikki ne tekijät, jotka mahdollistivat myönteisesti virittyneen ympäristön ja täten itse oppimisen.

Peruskouluikäiset lapset tarvitsevat turvallisen ja rakastavan ympäristön, joka tarjoaa heille elämän fyysiset, sosiaaliset ja psyykkiset peruselementit. Ennen kaikkea lapset tarvitsevat välittävän aikuisen, joka iloitsee lapsen kanssa hyvinä aikoina ja on empaattinen ja lohduttaa vaikeina aikoina. Halusin lähteä tempaamaan ennen kaikkea siksi, että on mielestäni erittäin tärkeää, että valtakunnalliseen keskusteluun nousee se miten koululaitos ja peruskouluikäisten lasten turvapalvelut pysyvät perässä 2010-luvun kiihtyvässä elämänrytmissä.

Koulutus on murroksessa ja isoja muutoksia on tapahtunut sitten vuoden 2001, kun itse aloitin peruskoulussa. Suomalainen koululaitos ja etenkin peruskoulutus eivät pysty enää täysin vastaamaan nykypäivän sirpaleisuuteen, joka heijastuu etenkin lapsiperheiden arkeen. Vuosituhannen alun huikeat Pisa-tulokset eivät hymyilytä enää siinä vaiheessa kun yhä useampi nuori syrjäytyy jo peruskoulun aikana. OECD:n syyskuussa julkaisema maavertailu kertoo karuja tilastoja Suomesta: vuosien 2011 ja 2016 välillä suomalaisten työttömien ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten miesten (20-24-vuotiaat) osuus on kasvanut 14 prosentista yli 20 prosenttiin koko ikäluokasta.

Onnistumisen elämykset ovat ratkaisevan tärkeitä

Samalla kilpailu opettajankoulutukseen pääsystä kovenee kovenemistaan, eivätkä Opettajankoulutuslaitoksen ovet hevillä aukene ilman useampaa laudaturia. Missä on vika kun varmasti potentiaalinen lähtöaines, lasten sisäsyntyinen motivaatio oppia uutta ja opettajien tahto opettaa eivät yhä useammin kohtaa? Nykypäivän sirpaloituminen tarvitsee vastapainokseen koulujärjestelmältä yhä suurempaa yhteisöllistä hyvinvointia, yhteistunnetta ja kouluviihtyvyyttä. Suomessa vallitsee edelleen pääosin hyvin autoritäärinen opetustapa, jossa opettaja istuu pöytänsä takana ohjaten luokkaa ja joka ei varsinaisesti innosta suurinta osaa koululaisista oppimaan, puhumattakaan kireän ilmapiirin helpottamisesta.

Työskentelin välivuoteni aikana silloin tällöin kouluavustajan sijaisena ja päädyin useimmiten auttamaan matematiikan tunnille niitä oppilaita, joilla opettajan mukaan oli eniten ongelmia joko keskittymisen tai itse laskemisen kanssa. Kyseisissä tilanteissa näiden lasten suurimpana ongelmana oli se, etteivät he itse uskoneet lainkaan omiin taitoihinsa eivätkä myöskään uskoneet kenenkään muunkaan ajattelevan että he osaavat.

Tunnin hartaan ja kärsivällisen ohjeistuksen päätteeksi he olivat kuitenkin omaksi hämmästyksekseen lähes aina suoriutuneet laskutehtävistään ensimmäisten joukossa. Haluan vakaasti uskoa siihen että yksittäisetkin ahaa-elämykset koulussa sekä aikuisen kannustus ja kiinnostuminen lapsen onnistumisesta ovat äärimmäisen tärkeitä juuri niille oppilaille, jotka ovat tulevaisuudessa vaarassa syrjäytyä. Onnistumisen tunteet ja hauska yhdessä tekemisen meininki ovat tempauksen ytimessä ja Tempaus2016 on suurmenestys, jos minä ja sadat muut tempaajat pystymme tarjoamaan näitä elämyksiä peruskouluissa Utöltä aina Utsjoelle saakka. 

 

 

25.10.2016
Aihealue: Osaaminen
Avainsanat: koulutus opiskelija