Mistä löytyvät yleiskäyttöiset tekoälyteknologiat?

Ensimmäiset elektroniset tietokoneet rakennettiin toisen maailmansodan aikana. Laskenta oli alunperin hidasta ja kallista, mutta tietokoneet kehittyivät nopeasti. Tietokoneet ovatkin tarjonneet uusia sovelluskohteita jo 80 vuotta.

Tietotekniikan vallankumouksen ytimessä oli yksinkertainen innovaatio: tekninen ratkaisu binäärilogiikan toteuttamiseksi koneellisesti. Binäärilogiikka tarkoittaa kykyä tehdä yksinkertaisia matemaattisia operaatioita kaksilukujärjestelmässä. Tietokoneiden kanssa yhtäaikaa kehittynyt informaatioteoria kykeni osoittamaan, että kaikki mikä on laskettavissa, voidaan laskea myös binäärilogiikalla.

Alunperin ei ollut mitenkään itsestäänselvää, että tietokoneilla olisi laajasti käyttöä tiettyjen laskentaan keskittyneiden alojen ulkopuolella. Kirjanpito ja tietoliikenteen automatisointi olivat ensimmäiset itsestäänselvät käyttökohteet, mutta tietokoneiden valmistajat joutuivat tosissaan etsimään uusia käyttäjiä luodakseen ne markkinat, jotka toivat rahoituksen tietokoneiden kehittämiseen. IBM otti valtavan riskin kehittäessään S/360 keskuskoneen, mutta riski kannatti. IBM nousi vuosikymmeniksi tietokonevalmistajien kärkinimeksi.

Binäärilogiikka on luonteeltaan tehotonta. Yksinkertaistenkin asioiden tekemiseen vaaditaan valtava määrä laskentaoperaatioita. Tehottomuuden enemmän kuin korvaa se, että piirien valmistusmenetelmät ovat kehittyneet eksponentiaalista vauhtia tietokoneiden olemassaolon ajan ja laskentayksiköitä on vuosi vuodelta kyetty pakkaamaan halvemmalla pienempään tilaan, kuten Moore kuuluisassa havainnossaan totesi.

Vuosikymmenien varrella binäärilogiikka on kyennyt luomaan kokonaan uusia markkinoita ja omia osa-alueitaa, joissa on oma yleiskäyttöisen teknologian logiikkansa. Näihin kuuluu mm. Internet, verkkokauppa ja älypuhelin.

"Vuosikymmenien varrella binäärilogiikka on kyennyt luomaan kokonaan uusia markkinoita ja omia osa-alueitaa, joissa on oma yleiskäyttöisen teknologian logiikkansa."

Entä tulevaisuus? Mistä löytyvät tulevaisuuden yleiskäyttöiset teknologiat muokkaamaan maailmaa?

Tällä hetkellä eniten digitalisaatiossa puhuttava aihe on koneoppiminen ja tekoäly. Tekoälyn suurta tulemista on ennustettu monta kertaa - ensimmäisen kerran jo 50-luvulla. Nykyteknologialla tekoäly kykenee moniin asioihin, mutta vielä on epäselvää onko nyt löytynyt sellainen yleiskäyttöinen tekoälyteknologia, jota on helppoa kehittää vuosi vuodelta paremmaksi ja jolle löytyy aina uusia markkinoita luovia käyttökohteita teknologian parantuessa.

Yleiskäyttöisiä teknologioita voi löytyä myös digitalisaation ulkopuolelta. Richard Feynman nostaa kuuluisassa “There’s plenty of room at the bottom” puheessaan vuodelta 1960 esille asioiden manipuloimisen nanoluokan mittakaavassa. Nanokoneiden valmistusprosessin hallitseminen voisi tuoda uuden yleiskäyttöisten teknologioiden aikakauden.

Tämä on toinen osa yleiskäyttöisiä teknologioita koskevasta tekstistä. Ensimmäinen osa on luettavissa TEKin sivuilla.

06.07.2020
Aihealue: Tekniikka ja yhteiskunta
Avainsanat: tekniikka